Epäily ja oireet
Epäily diabeteksesta herää yleensä jonkin muun sairauden tutkimusten tai hoidon yhteydessä. Epäily diabeteksesta voi herätä myös potilaan oireiden perusteella.
Tuoreessa tai riittämättömästi hoidetussa diabeteksessa oireet johtuvat plasman liian korkeasta verensokeritasosta. Tyypin 2 diabeteksessa verensokeritaso voi kohota myös hitaasti ja lähes ilman selviä oireita, ja sen vuoksi onkin tärkeä seuloa etenkin riskiryhmään kuuluvia potilaita, jotta sairaus löydettäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Asiakas
Diabetes sairautena
Diabetes, vanhalta nimeltä sokeritauti, on sairaus, jossa verensokeri (veren- glukoosi) on jatkuvasti koholla. Korkea verenglukoosi (hyperglykemia) saattaa johtua siitä, etä haima ei tuota insuliinia tarpeeksi tai ollenkaan insuliinin vaikutus elimistössä on heikentynyt tai näistä molemmista syistä.
Lue lisää:
Suomessa diabetesta sairastaa yli puoli miljoonaa ihmistä. Heistä suurin osa sairastaa tyypin 2 diabetesta. Seuraavaksi eniten on tyypin 1 diabetesta sairastavia. Muita diabetestyyppejä sairastavia on vähemmän. Diabeteksen luonne saattaa muuttua taudin edetessä.
Diabeteksen oireet
Jos elimistössä on insuliinin puutos tai insuliini ei tehoa, kertyy vereen liikaa sokeria. Tämä aiheuttaa diabeteksen oireet.
Tyypilliset oireet:
- virtsanerityksen lisääntyminen
- jano
- tahaton laihtuminen
- väsymys
Yllä mainitut oireet ovat yleensä voimakkaita tyypin 1 diabeteksessa.
Tyypin 2 diabetes:
Kehittyy tavallisesti hitaasti ja salakalavan oireettomasti. Oireina voi ilmetä:
- väsymystä ja vetämättömyyttä varsinkin aterioiden jälkeen
- masennusta
- ärtyisyyttä
- jalkasärkyjä
- näön heikkenemistä
- tulehdusherkkyyttä
Tyypin 1 diabetes
Jos tyypin 1 diabetesta ei huomata ja hoideta ajoissa, seuraa happomyrkytys, joka on hengenvaarallinen tila. Sen oireita ovat mm.:
- pahoinvointi
- oksentelu
- vatsakivut
- asetonin haju hengityksessä
- uneliaisuus
- lopuksi tajuttomuus
Arvioi riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen:
Tyypin 1 diabeteksen riskitekijät:
Syitä tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen eikä ehkäisykeinoja vielä tunneta. Oletetaan, että geneettisen alttiuden lisäksi ympäristötekijöillä, kuten ravinnolla, on osuutta taudin kehittymiseen.
Jos epäilet, että saatat sairastaa diabetesta, ota yhteyttä oman alueesi sote-keskukseen tai vaihtoehtoisesti omaan työterveyshuoltoon tai yksityisvastaanotolle.
Hätätilanteessa soita 112
Lue lisää eri diabetestyypeistä:
Lisäksi Diabeteksen eri muodot linkistä löydät tietoa LADA:sta, MODY:sta sekä harvinaisista diabetestyypeistä.
Ammattilainen
Tavoitteena on löytää kaikki diabetesta sairastavat varhaisvaiheessa. On tärkeä tunnistaa diabetesriskissä olevat potilaat ja kohdistaa seulontaa heihin. Diabeteksen mahdollisuutta tulee osata myös epäillä diabetekseen viittaavien oireiden perusteella potilailta, joilla esiintyy esimerkiksi janoa, suurentuneita virtsamääriä, selittämätöntä laihtumista, väsymistä tai näköhäiriöitä.
Tyypin 2 diabeteksen tunnettuja riskitekijöitä ovat ylipaino, aiempi todettu glukoosiaineen vaihdunnan häiriö, aiempi raskausdiabetes, sukurasite, korkea ikä, korkea verenpaine, valtimosairaus, vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä uniapnea tai muut unihäiriöt. Tietyt lääkeaineet, esimerkiksi antipsykootit ja pitkäaikainen kortisonihoito, voivat myös lisätä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jos potilaalla on riskitekijöitä sairastua tyypin 2 diabetekseen HbA1c ja fb-Gluk tulisi määrittää vuosittain.
Tavoitteena on löytää kaikki diabetesta sairastavat varhaisvaiheessa.
Diabetekseen sairastumisriskiä voi arvioida Kansansairauksien riskitestillä, jonka avulla on mahdollista arvioida yksilöllistä sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä muistisairauksiin. Näillä kansansairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä, joihin vaikuttamalla, esimerkiksi elintapahoidon avulla, on mahdollista pienentää omaa riskiään sairastua.
Työikäisten seulonta kuuluu kaikkien asiakastyötä tekevien terveydenhuollon yksikköjen vastuulle.
Elektiivinen leikkauspotilas ja diabetes => tehostettu preoperatiivinen seulonta ja hoito
Hälyttävät oireet
- YLEISOIREET: yleiskunnon lasku, näköhäiriöt, kohtausoire (TIA, tajunnanmenetys, kouristus)
- ASIDOOSI: pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu, hengenahdistus
- MUUT VAKAVAT OIREET: rintakipu, infektio, hengenahdistus, korkea kuume
Jos hälytysoireita ja aikuisella verensokeri yli 15 mmol/l, TEE PÄIVYSTYSLÄHETE JA OHJAA HETI EA-PÄIVYSTYKSEEN
Jos aikuisella verensokeri ensimmäistä kertaa yli 25 mmol/l ilman oireitakin, TEE PÄIVYSTYSLÄHETE JA OHJAA HETI EA-PÄIVYSTYKSEEN
Jos lapsella (alle 16 vuotta) paastosokeri yli 7 mmol/l, TEE PÄIVYSTYSLÄHETE JA OHJAA HETI SAMANA PÄIVÄNÄ EA-PÄIVYSTYKSEEN
.