Erityistilanteet

Sairastumisen yhteydessä (esim. saman vuorokauden aikana toistuva ripulointi tai oksentelu, tai yli vuorokauden kestävä yli 38C kuume), jotkut lääkkeet saattavat heikentää munuaisten toimintaa tai aiheuttaa haittavaikutuksia.

Jos sairastutte ettekä pysty juomaan riittävästi huolehtiaksenne nestetasapainostanne, teidän tulee tauottaa seuraavat lääkkeet:

• Verenpainelääkkeet
• Nesteenpoistolääkkeet
• Tulehduskipulääkkeet esim. Burana ja muut ibuprofeenit, Voltaren ja Etoricoxibi
• Suun kautta otettavat diabeteslääkkeet esim. Metformiini, Forxiga ja Jardiance
• HUOM! INSULIINEJA EI SAA TAUOTTAA!  Kuume saattaa jopa lisätä insuliinin tarvetta
• Pistoksena annosteltavia suolistohormonilääkkeitä esim. Ozempic ei tarvitse tauottaa.

Kuumetta alentamaan parasetamoli-valmisteet ovat turvallinen valinta. Varmistakaa farmaseutilta sopivuus ennen kuin ostatte käsikauppalääkkeitä.

Diabeetikolla veren sokeriarvot nousevat aina kortisonihoidon aikana. Kortisoni voi nostaa myös ei-diabeetikon verensokeria, jolloin taustalla on usein heikentynyt glukoosinsieto ja metabolinen oireyhtymä.

Verensokeria nostava vaikutus alkaa useita tunteja kortisonin oton jälkeen. Verensokeritavoite räätälöidään sinulle (esim. kohtalainen verensokerikontrolli riittää, jos kortisonikuuri on enintään 2 viikkoa). Pääsääntöisesti verensokeritavoite on 8–10 mmol /l.

Muista pienentää insuliiniannosta, kun pienennät kortisoniannosta! Iltaan painottuvaa insuliinihoitoa tulee välttää yöllisen hypoglykemiavaaran (matalat verensokerit) vuoksi. Kortisonihoito lamaa lisämunuaiset, eikä sinulla ole suojamekanismia yöllistä hypoglykemiaa vastaan.

Yleensä suun kautta otettava kortisoni otetaan aamulla. Tällöin lisäinsuliinin tarve ajoittuu iltapäivään ja iltaan.

Erilaiset toimenpiteet vaativat yleensä diabetespotilaan lääkityksien huomioimista. Ennen toimenpidettä hoitava yksikkö lähettää ohjeet valmistautumisesta kotiin. Jos ohjeissa on jotain epäselvää, tulee ottaa yhteys toimenpiteen suorittavaan yksikköön tai omaan diabeteshoitajaan.

Leikkaukseen valmistautuessa

• Saa syödä ja juoda normaalisti toimenpidettä edeltävään iltaan asti. Toimenpiteestä riippuen, ohjataan olemaan ravinnotta usein 6-14 tunnin ajan
• Perusinsuliinin saa pistää normaalisti mutta ateriainsuliini sekä diabeteksen tablettilääkitys jätetään toimenpideaamuna ottamatta

Magneettitutkimukseen valmistautuminen

• Mikäli sinulla on käytössä sensoroiva verensokerimittari, älä aseta uutta sensoria ennen tutkimusta, sillä sensorit joudutaan poistamaan tutkimuksen ajaksi
• Varaudu ottamaan oma sormenpääverensokerimittari mukaan tutkimukseen

Tähystyksiin valmistautuminen

Insuliinihoitoisen diabeetikon on aina hyvä olla yhteydessä omaan hoitavaan yksikköön yksilöllisten ohjeiden saamiseksi.

Paksunsuolen tähystys eli kolonoskopia:

• Tablettilääkkeet: jätä diabetestabletit ottamatta tutkimusta edeltävänä iltana sekä tutkimuspäivän aamuna. Aamun lääkkeet voi ottaa tutkimuksen jälkeen ensimmäisen ruokailun yhteydessä.
• Insuliinihoito:
  • Paksunsuolen tähystykseen valmistautuessa tulee ruokavaliota keventää jo viikko ennen tutkimusta.
  • Ylipitkävaikutteisen (Toujeo, Tresiba) perusinsuliinin voi pistää normaalisti.
    • Jos sokeritaso on hyvä (aamulla alle 6, päivisin alle 8) voi perusinsuliinia laskea -20% ruokavalion keventämisen yhteydessä. Tutkimuksen jälkeen, kun ruokavalio palaa ennalleen, palataan alkuperäiseen insuliiniannostukseen.
  • Perusinsuliini (esim. Levemir, Abasaglar) pistetään edellisenä iltana normaalista annoksesta puolet ja tutkimusaamuna normaalista annokset puolet.
  • Ateriainsuliinia (Fiasp, NovoRapid) ei pistetä kun colonsteril tyhjennys aloitetaan.
  • Novomix pistetään tutkimuspäivänä vasta tutkimusten jälkeen ruokailun yhteydessä.
  • Jos verensokeritaso nousee tyhjennyksen aikana yli 15 mmol/l, tarvittaessa korjaus pikainsuliinilla 2-4 ky.

Mahalaukun tähystys eli gastroskopia ja Sigmoideoskopia eli perä- ja paksusuolen loppuosan tähystys:

• Tablettilääkkeet: Jätä diabetestabletit ottamatta tutkimuspäivän aamuna. Aamun lääkkeet voi ottaa tutkimuksen jälkeen ensimmäisen ruokailun yhteydessä.
• Insuliinihoito:
  • Ylipitkävaikutteisen (Toujeo, Tresiba) perusinsuliinin voi pistää normaalisti.
  • Levemir, Novomix , Lantus, Abasaglar pistetään ensimmäisen ruokailun yhteydessä tutkimuksen jälkeen.
  • Ateriainsuliinia (esim. Fiasp, NovoRapid) ei pistetä ennen tutkimusta. Ateriainsuliinin voi pistää normaalisti ruokailun yhteydessä tutkimuksen jälkeen.
• GLP1-analogit
  • Aiheuttavat mahalaukun tyhjentymisen hidastumista, joten paaston pituudeksi suositellaan vähintään 12 tuntia.

Raskausdiabeteksella tarkoitetaan poikkeavaa glukoosi- eli sokeriaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskausaikana.

Diabeteksen hyvä hoito raskausaikana on tärkeää, koska diabeteksella voi olla vakavia vaikutuksia raskauden ja synnytyksen kulkuun

Jos sairastat diabetesta ja toivot raskautta, on hyvä suunnitella raskauden alkaminen etukäteen. Hyvä verensokeritasapaino (HbA1C alle 53-58 mmol/mol) jo ennen raskauden alkua tukee sekä sikiön tervettä kehitystä, että odottavan äidin hyvinvointia.

Siksi diabeteksen määräaikaiskäynneillä kysytään myös mahdollisista raskaustoiveista, jotta voimme yhdessä varmistaa turvallisen ja terveellisen alun raskaudelle.

Joskus voidaan tarvita myös lisätutkimuksia ennen raskauden alkua, esimerkiksi munuaisten toiminnan tai silmänpohjien tilanteen selvittämiseksi.

Raskauden suunnitteluvaiheessa tehdään yhteistyötä diabeteskeskuksen ja äitiyspoliklinikan kanssa, jotta hoito ja seuranta voidaan toteuttaa turvallisesti.

Raskauden suunnittelun yhteydessä aloitetaan myös foolihappolisä, joka tukee sikiön normaalia kehitystä. Foolihappovalmisteet (5 mg) vaativat reseptin, joten ne on hyvä ottaa puheeksi jo suunnittelukäynnillä. Jos käytössä on epilepsialääkkeitä, niiden vaikutus arvioidaan erikseen.

Tavoitteet ennen raskautta

Ennen raskauden alkua on tärkeää huolehtia verensokeri-tasapainosta, verenpaineesta ja mahdollisista diabetekseen liittyvistä lisäsairauksista. Kun nämä asiat ovat hyvässä hoidossa jo ennen raskautta, se tukee sekä odottavan äidin hyvinvointia että vauvan tervettä kehitystä.

Seuranta

Kun raskaustesti on positiivinen, ota yhteys neuvolaan, josta lähete raskauden seurantaan. Saat ohjeistuksen ja suunnitelman käynneistä äitiyspoliklinikalla ja Diabeteskeskuksessa.

Äitiyspoliklinikka ja diabeteskeskus vastaavat yhteistyössä synnytyksen suunnittelusta ja synnytyksen jälkeisestä insuliinihoidon suunnittelusta.

Tyypin 2 diabetes ja raskaus

Jos sairasta diabetesta, raskauden olisi hyvä alkaa suunniteltuna. Hyvä verensokeritasapaino jo ennen raskautta on tärkeää sekä sikiön kehitykselle että odottavan äidin terveydelle. On tärkeää, että jo raskauden suunnitteluvaiheessa otat raskaustoiveen puheeksi oman diabeteshoitajasi tai lääkärisi kanssa.

Tavoitteena on, että ennen raskauden alkamista Hba1c-arvo olisi alle 53mmol/mol. Joskus voidaan tarvita myös lisätutkimuksia ennen raskauden alkua, esimerkiksi munuaisten toiminnan tai silmänpohjien tilanteen selvittämiseksi.

Raskauden suunnittelun yhteydessä aloitetaan myös foolihappolisä, joka tukee sikiön normaalia kehitystä. Foolihappovalmisteet (5 mg) vaativat reseptin, joten ne on hyvä ottaa puheeksi jo suunnittelukäynnillä. Jos käytössä on epilepsialääkkeitä, niiden vaikutus arvioidaan erikseen.

Tyypin 2 diabeetikkojen raskaudet hoidetaan äitiyspoliklinikan ja diabeteskeskuksen yhteistyönä. Tarvittaessa on tärkeä konsultoida diabeteskeskusta jo raskautta edeltävästi.

Alkoholi

Alkoholin käyttöä ei suositella, mutta diabetesta sairastava voi käyttää alkoholia kohtuudella (naisilla 1 alkoholiannos/vrk ja miehillä 1-2 alkoholiannosta/vrk).

Yleisesti ottaen alkoholin käyttö edellyttää kuitenkin aina huolellisuutta verensokerin seurannan ja ruokailujen suhteen.
Diabetespotilaan humalajuominen on aina riskialtista, ja siihen voi liittyä vaarallisia komplikaatioita.

Alkoholi heikentää verensokeritasapainoa ja lisää matalan verensokerin riskiä (hypoglykemiaa). Runsas alkoholin käyttö myös hankaloittaa diabeteksen hoitoa ja pahentaa muita diabeteksen liitännäissairauksia.

Alkoholin käyttö tekee diabeteksen lääkehoidon toteuttamisesta ongelmallisempaa: monet lääkkeistä voivat olla vasta-aiheisia ja turvallinen insuliinihoidon toteutus on runsaan alkoholin käytön yhteydessä haasteellisempaa.

Niin diabetespotilaan kuin hoitohenkilökunnankin on tärkeä tietää alkoholin käyttöön liittyvät riskit ja huomioida alkoholin vaikutus lääkehoidon toteuttamiseen.

Alkoholin vaikutus verensokeritasoon

Alkoholin käyttö suurentaa verensokeripitoisuutta välittömästi, mutta toisaalta se myös aiheuttaa viivästyneen hypoglykemiariskin 8-12 tunnin kuluttua.

Kaikki alkoholijuomat nostavat verensokeritasoa, mutta erityisesti paljon sokeria sisältävät makeat juomat voivat nostaa verensokeri-tasoa hyvinkin korkealle nopeastikin.

Alkoholi estää maksan glukoosin (sokerin) uudismuodostuksen ja aiheuttaa siksi suurentuneen vakavan hypoglykemian riskin.

Humalatila voi myös estää liian matalaan verensokeriin eli hypoglykemiaan liittyvien oireiden tunnistamisen. Toisaalta hypoglykemiaan liittyvät oireet voidaan myös sekoittaa humalatilasta johtuviksi.

Verensokerin mittaaminen ennen alkoholin nauttimista, sen aikana ja sen jälkeen on tärkeää. Alkoholia nauttiessa pitää huolehtia, ettei verensokeritaso laske liikaa.

Alkoholin käyttöön liittyvä lisääntynyt riski vakavalle hypoglykemialle

Alkoholi estää maksan glukoosin (sokerin) uudismuodostuksen ja aiheuttaa siksi suurentuneen vakavan hypoglykemian riskin, joka voi olla hengenvaarallinen ja johtaa pahimmillaan kuolemaan.

Humalatila voi myös estää liian matalan verensokerin eli hypoglykemia oireiden tunnistamisen, ja hypoglykemiaan liittyvät oireet voidaan myös sekoittaa humalatilasta johtuviksi.

Alkoholinkäyttöön liittyvä hypoglykemia voi tulla esiin viivästetysti, vasta 8-12 tunnin kuluttua alkoholin nauttimisen jälkeen.

Verensokerin mittaaminen ennen alkoholin nauttimista, sen aikana ja sen jälkeen on tärkeää.

Alkoholia nauttiessa on hyvä syödä samanaikaisesti, ettei verensokeritaso laske liikaa.

Alkoholin käytön ja diabeteslääkkeiden yhteisvaikutukset

Diabeteslääkkeiden ja alkoholin samanaikainen käyttö voi olla riskialtista. Alkoholi voi vaikuttaa arvaamattomasti verensokeri-tasapainoon, mutta toisaalta myös monella lääkkeellä on yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa.

Tablettilääkkeistä metformiini ja SGLT-2-estäjät (esim. Forxiga, Jardiance, Xigduo, Invokana) tulisi aina tauottaa runsaamman alkoholin käytön yhteydessä (≥ 2 annosta/vrk), sillä näihin liittyy alkoholin käytön kanssa suurentunut riski maitohappo- ja ketoasidoosille.

Insuliinihoito:

• jos aterialla nauttii yli 2-3 annosta alkoholia, ateriainsuliinin määrää voi olla tarpeen pienentää
• alkoholin aiheuttamaa verensokeritason nousua ei suositella korjaamaan ateriainsuliinilla, koska alkoholin käyttöön liittyy suurentunut hypoglykemiariski ja toisaalta hypoglykemian aistiminen voi olla heikentynyt
• illan alkoholin käytön jälkeen voi olla tarpeen syödä ylimääristä pitkävaikutteista hiilihydraattia.

Alkoholin käytön vaikutus diabeteksen hoitotasapainoon ja komplikaatioihin

Säännöllinen ja/tai runsas alkoholin kulutus voi merkittävästi heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.

Runsaan alkoholin käytön riskeinä ovat myös verenglukoosin mittausten ja insuliinipistosten unohtaminen sekä lääkehoidon laiminlyönti.

Runsas alkoholinkulutus lisää diabeteksen liitännäissairauksien riskiä (mm. retinopatia, nefropatia, neuropatia), mutta se voi myös nostaa verenpainetta ja aiheuttavaa ongelmia painonhallinnassa.

Tupakka

Tupakoinnin ja muidenkin tupakkatuotteiden (sähkötupakka ja savuttomat tupakkatuotteet) välttäminen ja käytön lopettaminen on tärkeä osa diabeteksen hoitoa. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö huonontaa elämänlaatua, edistää sairauksien syntymistä ja pahentaa jo olemassa olevia sairauksia.

Tupakointi vaikuttaa erityisen haitallisesti verisuonten terveyteen ja lisää riskiä valtimosairauksien lisäksi muihin lisäsairauksiin. Myös passiivinen tupakointi on haitallista.

Tupakoivan diabetesta sairastavan sydän- ja verisuonitautien ja niihin liittyvän kuolleisuuden riski on merkittävästi suurempi kuin tupakoimattoman diabetesta sairastavan.

Tupakointiin liittyy myös muita haittoja, muun muassa haavojen ja luun murtumien paraneminen on hitaampaa. Tupakoimattomana leikkaukseen hoitomalli on käytössä sairaalassamme ja sen mukaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö tulee lopettaa 2 kuukautta ennen leikkausta ja sitä tulee jatkaa leikkauksen jälkeen.

Tupakka- ja nikotiinituotteet sekä häkä ovat haitallisia sikiölle. Lasta odottavan perheen savuttomuus on erityisen tärkeää.

Sähkötupakat ja muut tupakkatuotteet eivät myöskään ole vaarattomia. Nuuska ja sähkösavukkeet aiheuttavat nikotiiniriippuvuutta ja nuuska suurentaa suusyövän riskiä.

Sähkösavukkeiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta, mutta jo lyhytaikaisessakin sähkösavukkeiden käytössä on ilmennyt vakavia keuhkoreaktioita. Sähkösavukkeet sisältävät useita erilaisia terveydelle haitallisia aineita, jotka voivat johtaa mm. sydän- ja verisuonitauteihin, hengityselinsairauksiin sekä aiheuttaa soluvaurioita, jotka pahimmillaan voivat lisätä mm. syöpäriskiä.

Apua tupakoinnista vieroittautumiseen

Savuton elämä on pidempi, terveempi ja maistuvampi. On sinun päätöksesi valita savuton ja nikotiiniton elämä.

Rohkene pyytää apua ja tukea terveydenhuollosta: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sotekeskukset ja työterveyshuollot tukevat tupakoinnin lopettajaa kolmen kuukauden pituisella yksilöohjauksella joko vastaanotolla tai puhelimessa.

Voit pyytää apua myös opiskelijana opiskeluterveydenhuollosta, apteekista, internetistä tai maksuttomasta Hengitysliiton Stumppi-neuvontapuhelimesta 0800 148 148 ma-ti klo 10-18, to 13-16 tai tai verkkosivut www.stumppi.fi.

Suomessa on saatavilla apua vieroitukseen nikotiinikorvaushoitona tai lääkehoitona. Vieroitushoitoon on saatavilla kolme eri reseptilääkettä: varenikiini, bupropioni ja nortriptyliini.

Muut päihteet

Huumeiden käyttö saattaa vaikuttaa diabetespotilaan elämänhallintaan heikentävästi, ja tämän myös diabeteksen omahoito, verensokerin seuranta ja lääkehoidon toteuttaminen saattavat unohtua ja glukoositasapaino heikkenee.

Huumausaineiden käyttöön voi liittyä suurentunut ketoasidoosin ja muiden komplikaatioiden riski.

Riippuvuuksien ehkäisyssä ja hoidossa potilas on syytä ohjata tarvitsemansa tuen piiriin hyvissä ajoin.

Matkustaminen voi aiheuttaa aikavyöhykkeiden muutoksia ja stressiä, jotka voivat vaikuttaa verensokeriin. On hyvä suunnitella matka etukäteen ja varmistaa, että tarvittavat lääkkeet ja hoitotarvikkeita on mukana riittävästi.

Matkakohteen ruokavalio ja aktiviteetit voivat poiketa totutusta, joten verensokerin seurantaa on syytä lisätä ja tarvittaessa sovittaa ruokavaliota ja insuliiniannosta.

Lentomatkustuksessa on hyvä olla mukana diabeteksen hoitoon liittyvä todistus, diabeteslääkereseptit ja ohjeet lääkityksestä, jotta mahdollisiin ongelmatilanteisiin on valmius.

Diabetekseen sairastuminen ei estä ajokortin saamista tai uusimista, jos haettavaan ajokorttiluokkaan liittyvät terveysvaatimukset täyttyvät. Myös ammattiajokortin saaminen on mahdollista. Lääkärin lausunto ajoterveydestä tarvitaan, kun haetaan tai uusitaan ajokorttia tai halutaan korottaa ajokorttiryhmää.

Huomioitavia asioita ajoterveyden osalta:

• Ajokyvyn kannalta olennaista on se, että diabetesta sairastavana tunnistat hypoglykemian (alhaiset verensokerit) oireet itselläsi ja pystyt reagoimaan tilanteeseen. Myös hyperglykemia (korkeat verensokerit) voi vaikuttaa ajoterveyteesi heikentämällä keskittymiskykyäsi, väsyttämällä ja aiheuttamalla näköhäiriöitä. 
• Diabetesta sairastavana et saa ajaa, jos et tunnista normaalisti hypoglykemiaa tai sinulla on ollut hereillä ollessa yksi (ryhmän 2 ajolupa) tai kaksi (ryhmän 1 ajolupa) toisen apua vaatinutta hypoglykemiaa vuoden sisällä. 
• Diabetekseen liittyvät liitännäissairaudet voivat puolestaan aiheuttaa esimerkiksi kontrastinäön heikkenemistä, heikentää näkökykyä tai ajolaitteiden hallintaa.

Terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus arvioida määräaikaisseurannan yhteydessä ajoterveysedellytysten toteutumista.

• Lääkäri määrää ajokiellon lievissä tapauksissa (3–6 kk kestävissä ajokielloissa) suullisesti ja se kirjataan sairaskertomukseen. Kirjaus annetaan potilaalle itselleen. 
• Yli 6 kk ajokiellosta tehdään ilmoitus poliisille.
  • Samalla ryhdytään hoitomuutoksiin ongelman poistamiseksi. 
  • Lääkärin on ilmoitettava poliisille, jos et enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia terveydentilan muun kuin tilapäisesti tapahtuneen heikentymisen takia.
  • Sinulle on kerrottava velvollisuudesta tai oikeudesta ilmoituksen tekemiseen ja terveydentilan vaikutuksesta ajokykyyn ennen ilmoituksen tekemistä.
• Diabetesta sairastavan tarkastusväli on
  • henkilöauton kuljettajilla 1–5 vuotta (R1) ja raskaassa ja
  • ammattiliikenteessä 1–3 vuotta (R2). Lääkäri kirjaa terveysedellytysten täyttymisen potilasasiakirjoihin. 

Lisätietoa ajoterveydestä:

Diabeteksen hoito saattohoidossa

Saattohoitovaiheessa hoidon tärkein tavoite on hyvä elämänlaatu. Verensokerin tasoilla ei pyritä täydelliseen tarkkuuteen, vaan vältetään liian matalia ja liian korkeita verensokereita, jotka voivat aiheuttaa oireita ja huonovointisuutta.

Verensokeriarvojen tavoite

Tavoitteena on pitää verensokeri suurin piirtein välillä 6–15 mmol/l. Liian matalat ja liian korkeat verensokerit voivat tuntua epä-miellyttäviltä, ja niiden oireet voivat olla vaikeasti tunnistettavissa, erityisesti elämän loppuvaiheessa.

Hoito riippuu diabeteksen tyypistä

Tyypin 1 diabetes

• Tyypin 1 diabeteksessa keho ei tuota insuliinia, joten insuliinihoitoa ei voi lopettaa kokonaan, vaikka olisi saattohoidossa.
• Insuliinin lopettaminen voisi johtaa vakavaan tilaan, nimeltään ketoasidoosi, joka aiheuttaa pahaa oloa ja voi nopeuttaa kuolemaa.
• Yleensä jatketaan perusinsuliinia (pitkävaikutteinen insuliini), mutta ateriainsuliinia annetaan vain tarvittaessa, jos verensokeri on kovin korkea.

Tyypin 2 diabetes

• Jos kyseessä on tyypin 2 diabetes, tablettilääkkeet ja pistettävät diabeteslääkkeet voidaan usein lopettaa saattohoidossa.
• Myös perusinsuliinin voi monesti lopettaa, etenkin jos annos on ollut pieni ja verensokerit pysyvät ilman sitä alle 10 mmol/l.
• Jos verensokeri nousee yli 20 mmol/l ja aiheuttaa oireita, voidaan antaa pieni annos pikainsuliinia (esim. 6 yksikköä).
• Jos tarve toistuu usein, voidaan harkita perusinsuliinin aloittamista uudelleen.

Verensokerin seuranta

• Verensokeria ei tarvitse mitata säännöllisesti, vain jos on oireita.
• Jos verensokeri mitataan ja:
  • se on alle 8 mmol/l, insuliiniannosta voi pienentää 10–20 %.
  • se on yli 20 mmol/l, annosta voi tarvittaessa lisätä 10–20 %.
• Jos perusinsuliinia käytetään, seuranta kerran päivässä iltapäivällä riittää.

Sairauspäivän lääketauotusohjeet terveydenhuollon ammattilaiselle

Jos potilas sairastuu ja on kykenemätön huolehtimaan riittävästä nesteytyksestä (esim. ripulitauti, kuume, infektiot) heidät ohjeistetaan tauottamaan lääkkeet, jotka

A. Lisäävät munuaisten vajaatoiminnan vaaraa

• ACE (angiotensiinikonvertaasin) -estäjät
• ATR (angiotensiinireseptorin) -salpaajat
• suorat reniinin estäjät
• ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet (NSAID)
• diureetit
• SGLT-2 estäjät

B. Kerääntyvät munuaisten vajaatoiminnassa, minkä vuoksi haittavaikutukset yleistyvät

• metformiini

Diabeetikolla veren sokeriarvot nousevat aina kortisonihoidon aikana. Kortisoni voi nostaa myös ei-diabeetikon verensokeria, jolloin taustalla on usein heikentynyt glukoosinsieto ja metabolinen oireyhtymä.

Verensokerin nousun ajoitus ja tavoitearvot

Huolehditaan verensokeriseurannasta 4 kertaa vrk:ssa kaikilla kortisonihoitoa saavilla potilailla ja mahdollisen hyperglykemian hoidosta. Jos verensokerit eivät seurannassa nouse, seuranta voidaan lopettaa.

Verensokeria nostava vaikutus alkaa useita tunteja kortisonin oton jälkeen. Verensokeritavoite pohditaan potilaskohtaisesti (esim. kohtalainen verensokerikontrolli riittää, jos kortisonikuuri on enin-tään 2 viikkoa). Pääsääntöisesti verensokeritavoite on 8–10 mmol /l.

Insuliinihoidon toteutettavuus kotona

Varmistetaan, että insuliinihoito on toteutettavissa myös kotona (ko -operaatio, hypoglykemiariski jne. on arvioitava etenkin vanhusten kohdalla).

Konsultointi ja yhteystiedot

Konsultoi herkästi diabeteshoitajaa tai diabeteslääkäriä (etenkin tyypin 1 diabeetikoiden kohdalla).

Insuliiniannoksen säätö kortisoniannoksen muuttuessa

Muista pienentää insuliiniannosta, kun pienennät kortisoniannosta! Iltaan painottuvaa insuliinihoitoa tulee välttää yöllisen hypoglykemiavaaran vuoksi. Kortisonihoito lamaa lisämunuaiset, eikä potilaalla ole suojamekanismia yöllistä hypoglykemiaa vastaan.

Kortisonin ottoaika ja insuliinin tarve

Yleensä suun kautta otettava kortisoni otetaan aamulla. Tällöin lisäinsuliinin tarve ajoittuu iltapäivään ja iltaan.

A. Potilas, jolla on jo insuliinihoito käytössä

Jos potilaalla on jo insuliinihoito käytössä, hoidon tehostaminen voidaan toteuttaa normaalin monipistoshoidon periaattein. Levemir-, Lantus-, Abasaglar-, Tresiba- ja Toujeo- insuliinin annosta ei tällaisessa tilanteessa ole yleensä syytä nostaa, vaan hoito voidaan toteuttaa nostamalla pikainsuliinia (NovoRapid, Apidra, Lispro, Humalog, Liprolog, Fiasp) annosta aamiaiselle, lounaalle ja päivälliselle.

Ateriainsuliinien annos säädetään ennen päivällistä ja iltapalaa mitatun verensokerin perusteella siten, että seuraavana päivänä pistetään 2 yksikköä enemmän ateriainsuliineja pyrkien estämään seuraavan päivän verensokerin nousu. Iltaan painottuvaa insuliinihoitoa tulee välttää yöllisen hypoglykemiavaaran vuoksi.

Toisena vaihtoehtona on lisätä olemassa olevan perusinsuliinin rinnalle Levemir/Lantus/Abasaglar insuliini aamuun aloitusannoksella 6–10 yksikköä. Tällöin Insuliini pistetään samanaikaisesti, kun otetaan p.o. kortisoni.

B. Potilas, jolla ei ole aiemmin ollut insuliinihoitoa

Jos potilaalla ei ole aiemmin ollut insuliinihoitoa ja todetaan hyperglykemia, aloitetaan Levemir/Lantus/Abasaglar -insuliini aamulla. Useimmiten aloitusannos 6–16 ky x1.

Aloitusannos ennen päivällistä mitatun verensokerin perusteella; jos Gluk on 12 pistetään 6 ky x1 aamulla, jos Gluk on 16, pistetään 8 ky x1, jos gluk on yli 20, pistetään 10 ky x1.

Annos säädetään ennen päivällistä mitatun verensokerin perusteella siten, että seuraavana aamuna pistetään 2–4 yksikköä enemmän, pyrkien estämään seuraavan päivän verensokerin nousu.

Tarvittaessa aloitetaan lyhytvaikutteinen insuliini (NovoRapid, Apidra, Aspart, Lispro, Liprolog, Fiasp) aamiaiselle ja lounaalle sekä tarvittaessa päivälliselle.

Iltaan painottuvaa insuliinihoitoa tulee välttää yöllisen hypoglykemiavaaran vuoksi.

Jos kortisonia annetaan myös illalla, lisäinsuliinia saatetaan tarvita myös illalla/yöllä.

Leikkaukseen valmistautuminen

Diabeteslääkityksen tauottaminen ennen leikkausta (ks. tarkemmin Lääkehoitojen jatkaminen leikkauksen yhteydessä).

• Leikkausta edeltävänä päivänä potilas saa syödä ja juoda normaalisti.
• Oma diabeteslääkitys otetaan normaalisti omilla annoksilla.
• Pitkittyneen paaston välttämiseksi, on leikkauspotilaita ohjeistettu, että kuusi tuntia ennen sairaalaan tuloa saa syödä kevyen aamupalan ja kaksi tuntia ennen sairaalaan tuloa saa juoda kirkasta nestettä 2 dl:n verran.

Jonohoitaja:

• Jos preoperatiivisissa verikokeissa P-Gluk on yli 10, soitto potilaalle ja ohjaus terveyskeskuksen diabeteshoitajan  vastaanotolle diabeteksen hoidon aloitukseen/ tarkistukseen. 
• Riskipisteseulassa kiinni jääneiden potilaiden diabetestutkimusten ja hoidon toteutumisen tarkistus. 
• Neuvottelu leikkaavan lääkärin kanssa mahdollisesta leikkausajan siirrosta. 
• Jos potilas on viety leikkausjonoon suoraan lähetteen perusteella, jonohoitaja tarkistaa potilaan palauttaman esitietolomakkeen ja riskipisteseulan ja ohjaa tarvittaessa terveyskeskuksen diabeteshoitajalle tarkistukseen ja HbA1c-testiin. 

Magneettitutkimukseen valmistautuminen

Magneettitutkimuksessa joudut poistamaan verensokerin seurantasensorin, joten ota mukaan oma verensokerimittari.

Tähystyksiin valmistautuminen

Insuliinihoitoisen diabeetikon on aina hyvä olla yhteydessä omaan hoitavaan yksikköön yksilöllisten ohjeiden saamiseksi.

Paksunsuolen tähystys eli kolonoskopia:

• Tablettilääkkeet: jätä diabetestabletit ottamatta tutkimusta edeltävänä iltana sekä tutkimuspäivän aamuna. Aamun lääkkeet voi ottaa tutkimuksen jälkeen ensimmäisen ruokailun yhteydessä.
• Insuliinihoito:
  • Paksunsuolen tähystykseen valmistautuessa tulee ruokavaliota keventää jo viikko ennen tutkimusta.
  • Ylipitkävaikutteisen (Toujeo, Tresiba) perusinsuliinin voi pistää normaalisti.
    • Jos sokeritaso on hyvä (aamulla alle 6, päivisin alle 8) voi perusinsuliinia laskea -20% ruokavalion keventämisen yhteydessä. Tutkimuksen jälkeen, kun ruokavalio palaa ennalleen, palataan alkuperäiseen insuliiniannostukseen.
  • Perusinsuliini (esim. Levemir, Abasaglar) pistetään edellisenä iltana normaalista annoksesta puolet ja tutkimusaamuna normaalista annokset puolet.
  • Ateriainsuliinia (Fiasp, NovoRapid) ei pistetä kun colonsteril tyhjennys aloitetaan.
  • Novomix pistetään tutkimuspäivänä vasta tutkimusten jälkeen ruokailun yhteydessä.
  • Jos verensokeritaso nousee tyhjennyksen aikana yli 15 mmol/l, tarvittaessa korjaus pikainsuliinilla 2-4 ky.

Mahalaukun tähystys eli gastroskopia ja Sigmoideoskopia eli perä- ja paksusuolen loppuosan tähystys:

• Tablettilääkkeet: Jätä diabetestabletit ottamatta tutkimuspäivän aamuna. Aamun lääkkeet voi ottaa tutkimuksen jälkeen ensimmäisen ruokailun yhteydessä.
• Insuliinihoito:
  • Ylipitkävaikutteisen (Toujeo, Tresiba) perusinsuliinin voi pistää normaalisti.
  • Levemir, Novomix , Lantus, Abasaglar pistetään ensimmäisen ruokailun yhteydessä tutkimuksen jälkeen.
  • Ateriainsuliinia (esim. Fiasp, NovoRapid) ei pistetä ennen tutkimusta. Ateriainsuliinin voi pistää normaalisti ruokailun yhteydessä tutkimuksen jälkeen.
• GLP1-analogit
  • Aiheuttavat mahalaukun tyhjentymisen hidastumista, joten paaston pituudeksi suositellaan vähintään 12 tuntia.

Diabetesta sairastavan naisen raskauden olisi hyvä alkaa suunniteltuna, sillä hyvä glukoositasapaino jo ennen raskautta on tärkeää sekä sikiön kehitykselle että odottavan äidin terveydelle.

Tämän vuoksi on tärkeää, että fertiili-ikäisten naisten kohdalla diabeteksen määräaikaisseurantakäynneillä selvitetään myös mahdolliset raskaustoiveet.

Raskauden suunnittelu

Diabetesta sairastavan raskaus vaatii huolellista hoitoa ja seurantaa. Raskaus on hyvä suunnitella etukäteen, koska huonoon glukoositasapainoon liittyy suurentunut makrosomian ja epämuodostumien sekä pre-eklampsian riski. Raskauden suunnitteluvaiheessa konsultoidaan diabetespoliklinikkaa.

Aloitetaan jo tässä vaiheessa foolihappolisä 5 mg, joka jatkuu raskausviikolle 12 saakka, ja tämän jälkeen 1 mg. Epilepsialääkkeitä käyttävät arvioidaan erikseen (voidaan jatkaa pidempään 5 mg annoksella). Foolihappovalmisteet edellyttävät reseptin, joka on parasta kirjoittaa jo raskauden suunnittelukäynnillä.

Raskautta ei suositella, jos

• dU-prot> 3 g tai GFR 30 – 60
• autonominen neuropatia: gastropareesi
• munuaisensiirto

Raskaus on vasta-aiheinen, jos

• dU-prot> 10 g tai GFR <30 ml/min
• sepelvaltimotauti.

Diabeetikon raskauden hoito kuuluu erikoissairaanhoitoon. Hoito ja seuranta toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä äitiys- ja diabetespoliklinikalla..

Tyypin 2 diabetes ja raskaus

Diabetesta sairastavan naisen raskauden olisi hyvä alkaa suunniteltuna, sillä hyvä glukoositasapaino jo ennen raskautta on tärkeää sekä sikiön kehitykselle että odottavan äidin terveydelle.

Tämän vuoksi on tärkeää, että fertiili-ikäisten naisten kohdalla diabeteksen määräaikaisseurantakäynneillä selvitetään myös mahdolliset raskaustoiveet.

Raskautta edeltävä seuranta:
Tavoitteena on, että ennen raskauden alkamista Hba1c-arvo olisi alle 53mmol/mol.

• Liian korkea verenglukoosi raskauden 1. kolmanneksen aikana lisää sikiön epämuodostumavaaraa
• Korkea verenglukoosi raskauden alussa lisää myös äidin pre-eklampsia vaaraa.

Raskautta edeltävän seurannan täytyy jatkua vähintään 3-4kk välein kunnes raskaus alkaa. Raskauden suunnitteluvaiheessa on aloitettava foolihappolääkitys annoksella 5 mg/pvä, jota jatketaan 1. raskauskolmanneksen loppuun saakka.

Tarvittaessa on tärkeä konsultoida diabeteskeskusta jo raskautta edeltävästi, etenkin mikäli diabetekseen liittyen potilaalla on todettu aiemmin komplikaatioita (esim. silmänpohjamuutokset, munuaismuutokset).

• Silmänpohjamuutokset voivat pahentua raskauden aikana etenkin jos glukoositaso korjaantuu hyvin nopeasti alkuraskauden aikana
  o Vaikeita hoitamattomia silmänpohjamuutoksia (proliferatiivinen retinopatia) ja keskivaikeaa nefropatiaa (GFR 30-60ml/min) voidaan pitää raskauden suhteellisina vasta-aiheina
• Raskautta ei suositella lainkaan, jos GFR < 30ml/min
• Diabeteksen aiheuttamaa sepelvaltimotautia pidetään myös raskauden vasta-aiheena

Raskautta edeltävästi on tärkeä käydä läpi potilaalla käytössä olevat lääkkeet

• Ohjataan, mitkä diabeteslääkkeet potilas jättää tauolle heti raskauden alkaessa
• GLP1-analogit tulisi tauottaa vähintään kaksi kuukautta edeltävästi
• Statiinien tauotus jo raskauden suunnitteluvaiheessa
• ACE-estäjien ja ATR-salpaajien lopettaminen viimeistään ennen kuudetta raskausviikkoa TAI vaihto jo raskauden suunnitteluvaiheessa esim. Labetaloliin tai muihin raskausaikana käytettäviin verenpainelääkkeisiin.

Alkoholi

Diabetesta sairastavan on mahdollista käyttää alkoholia kohtuudella (naisilla 1 alkoholiannos/vrk ja miehillä 1-2 alkoholiannosta/vrk).

Yleisesti ottaen alkoholin käyttö edellyttää kuitenkin aina huolellisuutta verensokerin seurannan ja ruokailujen suhteen.
Diabetespotilaan humalajuominen on aina riskialtista, ja siihen voi liittyä vaarallisia komplikaatioita.

Alkoholi heikentää verensokeritasapainoa ja lisää matalan verensokerin riskiä (hypoglykemiaa). Runsas alkoholin käyttö myös hankaloittaa diabeteksen hoitoa ja pahentaa muita diabeteksen liitännäissairauksia.

Alkoholin käyttö tekee diabeteksen lääkehoidon toteuttamisesta ongelmallisempaa: monet lääkkeistä voivat olla vasta-aiheisia ja turvallinen insuliinihoidon toteutus on runsaan alkoholin käytön yhteydessä haasteellisempaa.

Niin diabetespotilaan kuin hoitohenkilökunnankin on tärkeä tietää alkoholin käyttöön liittyvät riskit ja huomioida alkoholin vaikutus lääkehoidon toteuttamiseen.

Alkoholin vaikutus verensokeritasoon

Alkoholin käyttö suurentaa verensokeripitoisuutta välittömästi, mutta toisaalta se myös aiheuttaa viivästyneen hypoglykemiariskin 8-12 tunnin kuluttua.

Kaikki alkoholijuomat nostavat verensokeritasoa, mutta erityisesti paljon sokeria sisältävät makeat juomat voivat nostaa verensokeri-tasoa hyvinkin korkealle nopeastikin.

Alkoholi estää maksan glukoosin (sokerin) uudismuodostuksen ja aiheuttaa siksi suurentuneen vakavan hypoglykemian riskin.

Humalatila voi myös estää liian matalaan verensokeriin eli hypoglykemiaan liittyvien oireiden tunnistamisen. Toisaalta hypoglykemiaan liittyvät oireet voidaan myös sekoittaa humalatilasta johtuviksi.

Verensokerin mittaaminen ennen alkoholin nauttimista, sen aikana ja sen jälkeen on tärkeää. Alkoholia nauttiessa on hyvä syödä samanaikaisesti, ettei verensokeritaso laske liikaa.

Alkoholin käyttöön liittyvä lisääntynyt riski vakavalle hypoglykemialle

Alkoholi estää maksan glukoosin (sokerin) uudismuodostuksen ja aiheuttaa siksi suurentuneen vakavan hypoglykemian riskin, joka voi olla hengenvaarallinen ja johtaa pahimmillaan kuolemaan.

Humalatila voi myös estää liian matalan verensokerin eli hypoglykemia oireiden tunnistamisen, ja hypoglykemiaan liittyvät oireet voidaan myös sekoittaa humalatilasta johtuviksi.

Alkoholinkäyttöön liittyvä hypoglykemia voi tulla esiin viivästetysti, vasta 8-12 tunnin kuluttua alkoholin nauttimisen jälkeen.

Verensokerin mittaaminen ennen alkoholin nauttimista, sen aikana ja sen jälkeen on tärkeää.

Alkoholia nauttiessa on hyvä syödä samanaikaisesti, ettei verensokeritaso laske liikaa.

Alkoholin käytön ja diabeteslääkkeiden yhteisvaikutukset

Diabeteslääkkeiden ja alkoholin samanaikainen käyttö voi olla riskialtista. Alkoholi voi vaikuttaa arvaamattomasti verensokeri-tasapainoon, mutta toisaalta myös monella lääkkeellä on yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa.

Tablettilääkkeistä metformiini ja SGLT-2-estäjät tulisi aina tauottaa runsaamman alkoholin käytön yhteydessä (≥ 2annosta/vrk), sillä näihin liittyy alkoholin käytön kanssa suurentunut riski maitohappo- ja ketoasidoosille.

Insuliinihoito:

• jos aterialla nauttii yli 2-3 annosta alkoholia, ateriainsuliinin määrää voi olla tarpeen pienentää
• alkoholin aiheuttamaa verensokeritason nousua ei suositella korjaamaan ateriainsuliinilla, koska alkoholin käyttöön liittyy suurentunut hypoglykemiariski ja toisaalta hypoglykemian aistiminen voi olla heikentynyt
• illan alkoholin käytön jälkeen voi olla tarpeen syödä ylimääristä pitkävaikutteista hiilihydraattia.

Alkoholin käytön vaikutus diabeteksen hoitotasapainoon ja komplikaatioihin

Säännöllinen ja/tai runsas alkoholin kulutus voi merkittävästi heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.

Runsaan alkoholin käytön riskeinä ovat myös verenglukoosin mittausten ja insuliinipistosten unohtaminen sekä lääkehoidon laiminlyönti.

Runsas alkoholinkulutus lisää diabeteksen liitännäissairauksien riskiä (mm. retinopatia, nefropatia, neuropatia), mutta se voi myös nostaa verenpainetta ja aiheuttavaa ongelmia painonhallinnassa.

Alkoholin käytön arviointi

Diabetespotilaan alkoholinkäyttötottumuksia olisi hyvä pyrkiä aina määräaikaisseurantakäyntien yhteydessä tarkistaa ja tarvittaessa ohjata/tarjota apua.

HUOM! Toimenpidekoodi IHA21 kirjataan aina, kun on tehty alkoholin liikakäytön vuoksi mini-interventio, riippumatta fraasista/mallipohjasta/suorituspaikasta.

Alkoholinkäytön kartoittaminen

Tupakka

Tupakoinnin ja muidenkin tupakkatuotteiden (sähkötupakka ja savuttomat tupakkatuotteet) välttäminen ja käytön lopettaminen on tärkeä osa diabeteksen hoitoa. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö huonontaa elämänlaatua, edistää sairauksien syntymistä ja pahentaa jo olemassa olevia sairauksia.

Tupakointi vaikuttaa erityisen haitallisesti verisuonten terveyteen ja lisää riskiä valtimosairauksien lisäksi muihin lisäsairauksiin. Myös passiivinen tupakointi on haitallista.

Tupakoivan diabetesta sairastavan sydän- ja verisuonitautien ja niihin liittyvän kuolleisuuden riski on merkittävästi suurempi kuin tupakoimattoman diabetesta sairastavan.

Tupakointiin liittyy myös muita haittoja, muun muassa haavojen ja luun murtumien paraneminen on hitaampaa. Tupakoimattomana leikkaukseen hoitomalli on käytössä sairaalassamme ja sen mukaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö tulee lopettaa 2 kuukautta ennen leikkausta ja sitä tulee jatkaa leikkauksen jälkeen.

Tupakka- ja nikotiinituotteet sekä häkä ovat haitallisia sikiölle. Lasta odottavan perheen savuttomuus on erityisen tärkeää.

Sähkötupakat ja muut tupakkatuotteet eivät myöskään ole vaarattomia. Nuuska ja sähkösavukkeet aiheuttavat nikotiiniriippuvuutta ja nuuska suurentaa suusyövän riskiä.

Sähkösavukkeiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta, mutta jo lyhytaikaisessakin sähkösavukkeiden käytössä on ilmennyt vakavia keuhkoreaktioita. Sähkösavukkeet sisältävät useita erilaisia terveydelle haitallisia aineita, jotka voivat johtaa mm. sydän- ja verisuonitauteihin, hengityselinsairauksiin sekä aiheuttaa soluvaurioita, jotka pahimmillaan voivat lisätä mm. syöpäriskiä.

Muut päihteet

Huumeiden käyttö saattaa vaikuttaa diabetespotilaan elämänhallintaan heikentävästi, ja tämän myös diabeteksen omahoito, verensokerin seuranta ja lääkehoidon toteuttaminen saattavat unohtua ja glukoositasapaino heikkenee.

Huumausaineiden käyttöön voi liittyä suurentunut ketoasidoosin ja muiden komplikaatioiden riski.

Riippuvuuksien ehkäisyssä ja hoidossa potilas on syytä ohjata tarvitsemansa tuen piiriin hyvissä ajoin.

Matkustaminen voi aiheuttaa aikavyöhykkeiden muutoksia ja stressiä, jotka voivat vaikuttaa verensokeriin. On hyvä suunnitella matka etukäteen ja varmistaa, että tarvittavat lääkkeet ja hoitotarvikkeita on mukana riittävästi.

Matkakohteen ruokavalio ja aktiviteetit voivat poiketa totutusta, joten verensokerin seurantaa on syytä lisätä ja tarvittaessa sovittaa ruokavaliota ja insuliiniannosta.

Lentomatkustuksessa on hyvä olla mukana diabeteksen hoitoon liittyvä todistus, diabeteslääkereseptit ja ohjeet lääkityksestä, jotta mahdollisiin ongelmatilanteisiin on valmius.

Huomioitavia asioita diabetesta sairastavan ajoterveyden osalta

Terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus arvioida määräaikaisseurannan yhteydessä ajoterveysedellytysten toteutumista.

Diabetesta sairastavan ajoterveysedellytykset suositellaan arviomaan hoitavan lääkärin toimesta 1-5 vuoden (ryhmä 1) tai 1-3 vuoden (ryhmä 2) välein.  Jos ajoterveys ei ole muuttunut, tämä kirjataan potilaskertomukseen ja muita ilmoituksia ei yleensä vaadita.

• Diabeetikko ei saa ajaa, jos hän ei tunnista normaalisti hypoglykemiaa tai hänellä on ollut hereillä ollessaan yksi (ryhmän 2 ajolupa) tai kaksi (ryhmän 1 ajolupa) toisen apua vaatinutta hypoglykemiaa vuoden sisällä. 
• Lääkäri määrää ajokiellon lievissä tapauksissa (3–6 kk kestävissä ajokielloissa) suullisesti ja se kirjataan sairaskertomukseen. Kirjaus annetaan potilaalle itselleen. 
• Yli 6 kk ajokiellosta tehdään ilmoitus poliisille. Ks. alla linkit.
  • Lääkärinä sinun on ilmoitettava poliisille, jos potilas ei täytä ajokortin terveysvaatimuksia terveydentilan muun kuin tilapäisesti tapahtuneen heikentymisen takia. Samalla ryhdytään hoitomuutoksiin ongelman poistamiseksi.
• Diabeetikoilla tarkastusväli on henkilöauton kuljettajilla 1–5 vuotta (R1) ja raskaassa ja ammattiliikenteessä 
• 1–3 vuotta (R2). Lääkäri kirjaa terveysedellytysten täyttymisen potilasasiakirjoihin. 

Koska diabeteksen määräaikaisseuranta toteutuu pitkälti hoitajan vastaanotolla, on hoitajankin tärkeä tunnistaa, mikäli ajoterveyden edellytykset eivät täyty, ja tarvittaessa konsultoida lääkäriä.

Hyvä elämänlaatu tärkeintä, vältetään matalat ja liian korkeat, oireita aiheuttavat sokerit. Sokeritavoite 6-15 mmol/mol. 

Tyypin 1 diabetespotilaan kaikkea insuliinihoitoa ei tule lopettaa edes saattohoitovaiheessa, koska seurauksena voi olla ketoasidoosi.

Tyypin 2 diabetespotilaan insuliinihoitoa voidaan kokeilla purkaa, jos esim. perussairauteen liittyy laihtumista ja jos ilman lääkitystä tai tablettilääkkein verensokeritaso pysyy <12-15 mmol/mol.

Saattohoidossa tärkeää huomioida diabetestyyppi ja hoitomuoto. Insuliinipuutteisen perusinsuliini tulisi jatkua kuolemaan saakka ketoasidoosiriskin takia.

Ateriainsuliinia ei yleensä pistetä kuin korjaukseen tarvit-taessa. Vältetään turhia mittauksia mutta jos potilas on oireinen, tulee verensokeri tarkistaa. Korkeiden ja matalien sokerien oireet vaikea erottaa toisistaan kuolevan kohdalla.

Glukoosisensoria voi käyttää mutta sen luotettavuus on epävarmaa saattohoidossa. 

Tyypin 2 diabetespotilaan lääkitykset voi lopettaa (tabletit, GLP1-analogit). Myös perusinsuliinin voi lopettaa, etenkin jos annos pieni ja verensokerit alle 10.

Verensokerin seuranta tarvittaessa jos oireita. Mikäli sokeri on yli 20, pikainsuliinia voi antaa 6 ky. Jos tarvetta on toistuvasti, harkitse perusinsuliinin aloitusta. Jos perusinsuliini jatkuu, vähennä annosta 25% ja seuraa kerran päivässä iltapäivisin sokeria. Jos alle 8, vähennä annosta 10-20% ja jos yli 20, lisää annosta 10-20%.