Sosiaaliturva

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Maksukatto on 762 euroa vuonna 2025. Maksukaton täyttymisen jälkeen lyhytaikainen laitoshoito on edelleen maksullista, mutta hoitopäivämaksu alenee.

Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus on 25 euroa ja ylittävä osa korvataan Kelasta. Vuosittainen omavastuu on 300 euroa. Omalla autolla tehdyn matkan Kela-korvaus on 0,33 euroa/km.

Taksimatkoista voi saada Kela-korvauksen, jos siihen on peruste terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi. Saadakseen Kela-korvauksen taksimatkasta matka tulee tilata Kelan alueellisesta tilausnumerosta.

Jos käyttää taksia terveydentilan vuoksi, tarvitaan terveydenhuollon antama todistus (SV 67). Todistus tarvitaan myös, jos terveydentilan vuoksi omalla autolla tehdyn matkan pituus yhteen suuntaan on yli 200km.

• Insuliinivalmisteet kuuluvat pääsääntöisesti ylemmän erityiskorvauksen (100%) piiriin. Tällöin vuosittaisen 70 euron omavastuun (v.2025) täytyttyä valmisteesta maksetaan 4,5 € osto- ja lääkekohtainen omavastuu ja tämän ylittävä hinta korvataan täysin.
• Muista diabeteksen hoitoon liittyvistä lääkkeistä kuin insuliinista korvataan pääsääntöisesti alemman erityiskorvattavuuden mukaan (65%).
• Kun vuosiomavastuu on täyttynyt, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Se tarkoittaa, että maksat jokaisesta ostamastasi reseptilääkkeestä loppuvuoden ajan vain 2,50 euron omavastuun.

Lääkeluotto

Lääkeluotto on laina, joka täytyy maksaa takaisin Kelalle 12 kuukauden kuluessa. Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, joka alkaa 27.10.2025.

Kela voi myöntää korotonta luottoa lääkekulujen vuosiomavastuun maksamiseen. Huoltaja voi saada lääkeluoton myös alaikäisen lapsensa lääkkeiden hankkimista varten. Lääkkeiden vuosiomavastuuta kerryttävät Kelan korvaamat lääkkeet. Ne ovat lääkkeitä, jotka on määrätty reseptillä sairauden hoitoon ja jotka kuuluvat korvausjärjestelmään.

Sinulla voi olla oikeus lääkeluottoon, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

• Ansiotulosi ja sinulle maksetut etuudet ovat yhteensä enintään 1800 e/kk.
• Jos sinulla on huollettavia lapsia, tuloraja on suurempi. Tietoa tarkemmista tulorajoista saat alla olevan linkin kautta Kelan sivuilta.
• Sinulla ei ole oikeutta toimeentulotukeen.
• Arvioi laskurilla, voitko saada toimeentulotukea. Sairauden hoitoon määrättyjen reseptilääkkeiden kuluja otetaan huomioon toimeentulotuessa.
• Sinun täytyy maksaa lääkekulujesi vuosiomavastuu kerralla tai yhden kalenterikuukauden aikana.
• Lääkeluottoa täytyy hakea etukäteen eli ennen kuin ostat lääkkeet.

Voit hakea lääkeluottoa aikaisintaan kaksi kuukautta ennen lääkkeiden ostamista. Jos aiot ostaa lääkkeen esimerkiksi joulukuussa, voit hakea lääkeluottoa jo 1.10. alkaen.

Saat lääkeluottoa lääkekulujen vuosiomavastuun määrän verran (633,17 euroa vuonna 2025). Jos olet jo aikaisemmin samana vuonna ostanut Kelan korvaamia lääkkeitä ja maksanut omavastuuta, lääkeluottoa voi saada jäljellä olevan vuosiomavastuun verran.

Lääkeluottoa ei myönnetä, jos omavastuuta on kertynyt jo yli 70 euroa.

Sairauspäivärahaa voi saada, jos on 18-67-vuotias, eikä voi sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi tehdä tavallista työtään.

• Sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä, joka aiheutuu alle vuoden kestävästä työkyvyttömyydestä.
• Kela maksaa sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.
• Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan. Saat sairauspäivärahaa enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana 300 päivärahapäivää tulisi täyteen.
• Enimmäisaikaan lasketaan mukaan edeltäneeltä 2 vuodelta kaikki päivät, joilta sinulla on ollut oikeus sairauspäivärahaan. Jos olet kuitenkin ollut edeltäneen 2 vuoden aikana työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan, tätä edeltäneitä päivärahapäiviä ei oteta huomioon enimmäisajan laskennassa.

• Osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä.
• Osa-aikainen työ osasairauspäivärahalla on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sinun ja työnantajasi suostumus. Osa-aikatyö ei saa vaarantaa terveyttäsi eikä toipumistasi. Työaikasi pitää vähentyä 40–60 prosenttiin kokoaikatyönä pidettävän työn työajasta.
• Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärisi tai muun työolosuhteesi tuntevan lääkärin arvion perusteella. Osa-aikatyöjärjestely täytyy sopia yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivän ajalle.
• Voit saada osasairauspäivärahaa enintään 150 arkipäivältä.

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joiden työkyky on heikentynyt tai heikentymässä sairauden tai vamman vuoksi, ja joita voisi tästä syystä uhata lähivuosina työkyvyttömyys.

Ammatillisen kuntoutuksen näkökulma on erityisesti työkyvyn säilyttämisessä ja tukemisessa. Kuntoutuksen tarkoituksena on edistää kuntoutujan toimintakykyä ja terveyttä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia ja työkykyä.

Kuntoutusta järjestävät hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuolto, Kansaneläkelaitos (Kela), työeläkelaitokset, vakuutusyhtiöt, opetus- ja työhallinto, työterveyshuolto, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat.

Perusperiaate on, että jos työntekijä on työelämässä ja hänellä on vakiintunut työhistoria (noin viisi vuotta), ammatillisen kuntoutuksen järjestää työeläkelaitos. Kela järjestää ammatillista kuntoutusta erityisesti työelämän ulkopuolella oleville sekä nuorille.

Ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, työn uudelleen organisoimista, työhön valmennusta, ammatillista koulutusta tai työn tai opiskelun apuvälineitä.

Kelan sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien on tarkoitus palauttaa ja edistää työ- ja toimintakykyä sekä tukea arjessa ja omahoidossa selviytymistä. Kurssi edistää hyvää hoitoa yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Vertaistuki ja ohjaus, jota annetaan kurssilla yksilöllisesti ja ryhmissä, auttavat kurssilaista oman tilanteen hahmottamisessa. Ne tukevat myös omahoidon ja elintapamuutosten tavoitteiden asettamisessa.

Tyypin 1 diabetesta sairastavalle kurssi on perusteltu, jos hänellä on esimerkiksi ongelmia hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ja hoidon soveltamisessa käytännön tilanteissa, jos hänelle on ilmaantunut merkkejä lisäsairauksista tai jos hänen verensokerinsa laskee toistuvasti liian alas eli hänellä on hypoglykemioita. Myös diabetekseen liittyvät pelot, hoitoon väsyminen ja motivaatio-ongelmat ovat syitä osallistua kurssille.

Tyypin 2 diabetesta sairastavalle perusteita ovat hoitotasapainon ongelmat sekä erityisen tuen tarve painonhallinnassa ja elintapojen muuttamisessa. Vaikeudet diabeteksen hyväksymisessä, lääkehoidon ohjauksen tehostamisen tarve sekä lisäsairaudet ja niiden pelot ovat niin ikään perusteltuja syitä hakeutua kurssille.

Tyypin 2 diabetesta sairastavien kurssi on tarkoitettu myös metabolista oireyhtymää sairastaville.

Kurssille hakeudutaan Kelan kuntoutuskurssihakemuksella. Sen liitteeksi tarvitaan B-lääkärintodistus, josta käyvät ilmi kuntoutuksen tarve ja tavoitteet. Hakemus liitteineen toimitetaan Kelaan, jossa tehdään kuntoutuspäätös ja annetaan ohjeet kuntoutusrahan ja muiden etuuksien hakemisesta.

Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta, kuntoutusrahaa voi hakea työnantaja. Niiltä kuntoutuspäiviltä, joina kuntoutuja työskentelee osapäiväisesti kuntoutuksen ohessa, voidaan maksaa osakuntoutusrahaa. Tarkoituksena on helpottaa työn ja kuntoutuksen yhdistämistä. Osakuntoutusrahan määrä on puolet kuntoutusrahan määrästä.

Ammatillisen koulutuksen ajalta voidaan myöntää tukea koulutarvikekustannuksiin, koti- ja koulupaikkakunnan välisten matkojen kustannuksiin sekä joissakin tapauksissa välttämättömien opiskelua helpottavien apuvälineiden hankintaan. Eläkkeensaajan kuntoutusraha määräytyy asiakkaalle maksettavien eläkkeiden perusteella.

Voit saada työkyvyttömyyseläkkeen, jos työkykysi on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Ensisijainen tavoite kuitenkin on, että voisit palata töihin kuntoutuksen avulla. Jos työkyvyttömyys kestää alle vuoden, voit saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on, että työkykysi on heikentynyt vähintään 60 prosenttia.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi henkilön saavutettua vanhuuseläkeiän. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla voit ansaita korkeintaan 40 % eläkettä edeltävästä ansiotasosta.

Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke yhdessä jäävät alle takuueläkerajan 978,33 euroa/kuukausi ennen verotusta, maksetaan takuueläkkeenä vähimmäiseläke 986,30 euroa /kuukausi. Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin pienemmäksi silloin, kun eläkkeensaaja on varhentanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen.

Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet, myös ulkomailta saadut eläkkeet, ja ne vähennetään täydestä takuueläkkeestä täysimääräisinä. Perhe-suhteet eivät vaikuta takuueläkkeeseen. Takuueläkettä haetaan Kelasta.

Määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke eli osakuntoutustuki sekä toistaiseksi myönnettävä osatyökyvyttömyyseläke.

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu työntekijälle tai yrittäjälle, jonka työkyky on alentunut sairauden vuoksi. Hänellä on kuitenkin työkykyä jäljellä niin paljon, että osa-aikatyöstä tai muista, entistä ehkä kevyemmistä tehtävistä selviytyminen on mahdollista.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle voi siirtyä suoraan työstä.

Ennakkopäätöstä oikeudesta osa-työkyvyttömyyseläkkeeseen on mahdollista hakea ennen työstä pois jääntiä. Myönteisen päätöksen jälkeen voi harkita halutessaan yhdeksän kuukauden ajan, siirtyykö eläkkeelle vai jatkaako töitä. Eläkkeen ehtona on, että ansiotaso alenee sairauden vuoksi vähintään kaksi viidesosaa eli 40 prosenttia. Tämä ansioiden aleneminen voi johtua esimerkiksi siitä, että työaikaa vähennetään tai työtehtäviä muutetaan.

Kela ei myönnä osatyökyvyttömyyseläkettä määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana lainkaan, vaan se haetaan omasta työeläkeyhtiöstä.

• Oikeutta 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen ei synny pelkän diabeteksen perusteella. Jos henkilöllä on sellainen sairaus tai vamma, joka heikentää hänen toimintakykyään yhtäjaksoisesti ja suhteellisen pysyvästi (vähintään vuodeksi), ja aiheuttaa haittaa tai avun ja ohjauksen tarvetta, voi hänellä olla oikeus tähän etuuteen.
• Haitta arvioidaan Kelassa lääkärinlausunnon perusteella tukeutuen tapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen haittaluokitukseen. Diabetesta sairastavan lisäsairaudet korottavat haitta-astetta ja haitta arvioidaan kokonaisuutena.
• Vammaistuen myöntämisessä huomioitavan avuntarpeen tulee kohdistua henkilökohtaisiin toimiin, kuten peseytymiseen, pukeutumiseen ja kommunikointiin, eikä esimerkiksi pelkkä avuntarve kotitaloustöissä vielä riitä vammaistuen myöntämiseen.

Eläkettä saaville maksettavan hoitotuen perusedellytyksenä on, että henkilön toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Tämä tarkoittaa, että sairaus tai vamma heikentää henkilökohtaisista toiminnoista, kuten pukeutumisesta, peseytymisestä tai lääkityksestä huolehtimista, kykyä tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai liikkua ja asioida kodin ulkopuolella.

Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä, vähintään viikoittaista avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa ja arjen toiminnoissa.

Diabetesta sairastavalla eläkettä saavalla tällainen tilanne voi syntyä, kun hänellä on toimintakykyyn vaikuttavia lisäsairauksia.

Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä hoitoa tarvitsevan omaisella tai läheisellä on mahdollisuus hakea omaishoidon tukea. Omaishoidon tuella hyvinvointialue voi tukea sairaan, vanhuksen tai vammaisen henkilön kotihoitoa.

Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu, jonka myöntäminen ja rahallisen hoitokorvauksen suuruus perustuvat hyvinvointialueen harkintaan. Hoitopalkkiot ja hoitopalkkioluokat voivat vaihdella hyvinvointialueiden välillä, mutta niiden on oltava yhdenmukaiset saman hyvinvointialueen eri kunnissa.
Diabetesta sairastavan kotidialyysi voi olla omaishoidontuen peruste.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa tukeva etuus. Se on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen tarkoitus on auttaa tilapäisten vaikeuksien yli, ehkäistä sellaisten syntymistä ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Ensisijaisesti haetaan perustoimeentulotukea Kelasta. Huomaathan, että tarvitset kielteisen päätöksen perustoimeentulotuesta voidaksesi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea (täydentävää tai ehkäisevää) oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta.

Kelasta voi saada asumistukea, jos tulot ovat pienet. Kelan sivulla olevalla laskurilla voi laskea arvion tuen määrästä.

Tilanteen mukaan kyseeseen voi tulla joko eläkkeensaajan asumistuki tai yleinen asumistuki.

Talousneuvola on matalan kynnyksen palvelu, jossa voit keskustella isommista ja pienemmistä arjen raha-asioista. Siellä voit pohtia taloudellista tilannettasi, saada neuvoja ja kartoittaa vaihtoehtojasi asiantuntijoiden kanssa. Talousneuvolatoiminnassa yhdistyvät useiden eri toimijoiden voimavarat. Saat asiantuntemusta samalla kertaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aikuissosiaalityöstä, Valtion talous- ja velkaneuvonnasta, ulosotosta ja Kelasta.

Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen ja perheen itsenäistä suoriutumista.

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloiselle ja vähävaraiselle, joilla ei ole esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriö-merkintöjen vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuhintaista lainaa pankista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi kodin hankintoihin, takuuvuokriin, työllistymisen tukeen, kuten työn edellyttämän auton tai työvälineiden ostoon, vuokra- ja osamaksu-rästeihin, kriisitilanteisiin, velkakierteen katkaisemiseen sekä muihin itsenäiseen selviytymiseen liittyviin menoihin.

Oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta voi tiedustella mahdollisuutta sosiaaliseen luottoon. Jokaisen hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaalista luototusta alueellaan.

Valtion oikeusaputoimistoista voi saada maksutonta talous- ja velkaneuvontaa. Neuvoja auttaa kokonaistilanteen kartoittamisessa, sovintoratkaisuehdotusten laatimisessa, velka-järjestelyhakemusten ja maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa. Neuvoja kertoo myös tarvittaessa muista tukipalveluista ja voi olla mukana sovintoneuvotteluissa velkojien kanssa. Neuvonta on luottamuksellista ja henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus.

Takuusäätiön Velkalinja antaa maksutonta puhelinneuvontaa talous- ja velka-asioissa numerossa 0800 9 8009 arkisin klo 10.00–14.00. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja anonyymejä. Lisäksi Takuusäätiö vastaa kysymyksiin chatissa ja järjestää ryhmächat-keskusteluja. Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka tukee ihmisten itsenäistä selviytymistä arjen raha-asioissa ja velkojen hoidossa. Takuusäätiöllä on myös muita palveluja, kuten pienlainat yllättäviin menoihin (200–2000 euroa).

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Maksukatto on 762 euroa vuonna 2025. Maksukaton täyttymisen jälkeen lyhytaikainen laitoshoito on edelleen maksullista, mutta hoitopäivämaksu alenee.

Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus on 25 euroa ja ylittävä osa korvataan Kelasta. Vuosittainen omavastuu on 300 euroa. Omalla autolla tehdyn matkan Kela-korvaus on 0,33 euroa/km.

Taksimatkoista voi saada Kela-korvauksen, jos siihen on peruste terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi. Saadakseen Kela-korvauksen taksimatkasta matka tulee tilata Kelan alueellisesta tilausnumerosta.

Jos käyttää taksia terveydentilan vuoksi, tarvitaan terveydenhuollon antama todistus (SV 67). Todistus tarvitaan myös, jos terveydentilan vuoksi omalla autolla tehdyn matkan pituus yhteen suuntaan on yli 200km.

• Insuliinivalmisteet kuuluvat pääsääntöisesti ylemmän erityiskorvauksen (100%) piiriin. Tällöin vuosittaisen 70 euron omavastuun (v.2025) täytyttyä valmisteesta maksetaan 4,5 euroa osto- ja lääkekohtainen omavastuu ja tämän ylittävä hinta korvataan täysin.
• Muista diabeteksen hoitoon liittyvistä lääkkeistä kuin insuliinista korvataan pääsääntöisesti alemman erityiskorvattavuuden mukaan (65%).
• Kun vuosiomavastuu on täyttynyt, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Se tarkoittaa, että maksat jokaisesta ostamastasi reseptilääkkeestä loppuvuoden ajan vain 2,50 euron omavastuun.

Lääkeluotto

Lääkeluotto on laina, joka täytyy maksaa takaisin Kelalle 12 kuukauden kuluessa. Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, joka alkaa 27.10.2025.

Kela voi myöntää korotonta luottoa lääkekulujen vuosiomavastuun maksamiseen. Huoltaja voi saada lääkeluoton myös alaikäisen lapsensa lääkkeiden hankkimista varten. Lääkkeiden vuosiomavastuuta kerryttävät Kelan korvaamat lääkkeet. Ne ovat lääkkeitä, jotka on määrätty reseptillä sairauden hoitoon ja jotka kuuluvat korvausjärjestelmään.

Sinulla voi olla oikeus lääkeluottoon, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

• Ansiotulosi ja sinulle maksetut etuudet ovat yhteensä enintään 1800 e/kk.
• Jos sinulla on huollettavia lapsia, tuloraja on suurempi. Tietoa tarkemmista tulorajoista saat alla olevan linkin kautta Kelan sivuilta.
• Sinulla ei ole oikeutta toimeentulotukeen.
• Arvioi laskurilla, voitko saada toimeentulotukea. Sairauden hoitoon määrättyjen reseptilääkkeiden kuluja otetaan huomioon toimeentulotuessa.
• Sinun täytyy maksaa lääkekulujesi vuosiomavastuu kerralla tai yhden kalenterikuukauden aikana.
• Lääkeluottoa täytyy hakea etukäteen eli ennen kuin ostat lääkkeet.

Voit hakea lääkeluottoa aikaisintaan kaksi kuukautta ennen lääkkeiden ostamista. Jos aiot ostaa lääkkeen esimerkiksi joulukuussa, voit hakea lääkeluottoa jo 1.10. alkaen.

Saat lääkeluottoa lääkekulujen vuosiomavastuun määrän verran (633,17 euroa vuonna 2025). Jos olet jo aikaisemmin samana vuonna ostanut Kelan korvaamia lääkkeitä ja maksanut omavastuuta, lääkeluottoa voi saada jäljellä olevan vuosiomavastuun verran.

Lääkeluottoa ei myönnetä, jos omavastuuta on kertynyt jo yli 70 euroa.

Sairauspäivärahaa voi saada, jos on 18-67-vuotias, eikä voi sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi tehdä tavallista työtään.

• Sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä, joka aiheutuu alle vuoden kestävästä työkyvyttömyydestä.
• Kela maksaa sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.
• Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan. Saat sairauspäivärahaa enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana 300 päivärahapäivää tulisi täyteen.
• Enimmäisaikaan lasketaan mukaan edeltäneeltä 2 vuodelta kaikki päivät, joilta sinulla on ollut oikeus sairauspäivärahaan. Jos olet kuitenkin ollut edeltäneen 2 vuoden aikana työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan, tätä edeltäneitä päivärahapäiviä ei oteta huomioon enimmäisajan laskennassa.

• Potilas tarvitsee yleensä A-todistuksen (SV 6), kun hän hakee:
  • sairauspäivärahaa ja työkyvyttömyys on kestänyt alle 2 kuukautta
  • osasairauspäivärahaa alle 2 kuukaudeksi
• B-lausunnon (SV 7), kun potilas hakee
  • sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt yli 2kk.
  • osasairauspäivärahaa, kun sitä haetaan yli 2 kuukaudeksi.

Huomioithan lisäksi, että yleensä potilas tarvitsee pitkissä sairauslomissa molemmat (A-todistuksen ja B-lausunnon), koska työnantajalle ja työttömän työnhakijan kohdalla työvoimapalveluihin toimitetaan aina vain A-todistus.

• Osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä.
• Osa-aikainen työ osasairauspäivärahalla on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sinun ja työnantajasi suostumus. Osa-aikatyö ei saa vaarantaa terveyttäsi eikä toipumistasi. Työaikasi pitää vähentyä 40–60 prosenttiin kokoaikatyönä pidettävän työn työajasta.
• Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärisi tai muun työolosuhteesi tuntevan lääkärin arvion perusteella. Osa-aikatyöjärjestely täytyy sopia yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivän ajalle.
• Voit saada osasairauspäivärahaa enintään 150 arkipäivältä.

Kelan kuntoutuskurssihakemuksen liitteeksi tarvitaan B-lääkärintodistus, josta käyvät ilmi kuntoutuksen tarve ja tavoitteet.

Yksilöllisen laitoskuntoutuksen kursseille tai muille kuntoutuskursseille, joille ei tarvita lääkärin B-lausuntoa, olisi lääkärin tekstistä kuitenkin hyvä löytyä suositus kurssin tarpeellisuudesta potilaalle.

Kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustuella ollessa Kela ja työ-eläkelaitos selvittävät työelämään kuntoutumisen tai ammatin vaihtamisen mahdollisuudet. Kuntoutustuki alkaa yleensä noin vuoden kuluttua, jos työkyvyttömyys pitkittyy.

Jotta sosiaaliturvaan ei tulisi katkoksia, työkyvyttömyyseläkettä tulee hakea ajoissa, viimeistään kolme kuukautta ennen sairauspäivärahaoikeuden päättymistä. Päätös tehdään lääketieteellisin ja sosiaalisin perustein. Päätöstä tehtäessä arvioidaan hakijan jäljellä olevaa työkykyä ja mahdollisuutta ansiotyöhön. Huomioon otetaan muun muassa ikä, koulutus, aiempi työkokemus ja perhesuhteet. Työkyvyttömyyseläke voidaan maksaa takautuvasti enintään 6 kuukaudelta.

Jos työkyvyttömyyseläkehakemukseen saa hylkäyspäätöksen ja valittaa päätöksestä tai jos sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy ennen kuin eläkehakemus on käsitelty, toimeentulon turvaamiseksi on ilmoittauduttava Työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jotta voi saada työttömyyskorvausta. Työnhakua ei saa voimaan takautuvasti.

Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta, kuntoutusrahaa voi hakea työnantaja. Niiltä kuntoutuspäiviltä, joina kuntoutuja työskentelee osapäiväisesti kuntoutuksen ohessa, voidaan maksaa osakuntoutusrahaa. Tarkoituksena on helpottaa työn ja kuntoutuksen yhdistämistä. Osakuntoutusrahan määrä on puolet kuntoutusrahan määrästä.

Ammatillisen koulutuksen ajalta voidaan myöntää tukea koulutarvikekustannuksiin, koti- ja koulupaikkakunnan välisten matkojen kustannuksiin sekä joissakin tapauksissa välttämättö-mien opiskelua helpottavien apuvälineiden hankintaan. Eläkkeensaajan kuntoutusraha määräytyy asiakkaalle maksettavien eläkkeiden perusteella.

Voit saada työkyvyttömyyseläkkeen, jos työkykysi on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Ensisijainen tavoite kuitenkin on, että voisit palata töihin kuntoutuksen avulla. Jos työkyvyttömyys kestää alle vuoden, voit saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on, että työkykysi on heikentynyt vähintään 60 prosenttia.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi henkilön saavutettua vanhuuseläkeiän. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla voit ansaita korkeintaan 40 % eläkettä edeltävästä ansiotasosta.

Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke yhdessä jäävät alle takuueläkerajan 978,33 euroa/kuukausi ennen verotusta, maksetaan takuueläkkeenä vähimmäiseläke 986,30 euroa /kuukausi. Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin pienemmäksi silloin, kun eläkkeensaaja on varhentanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen.

Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet, myös ulkomailta saadut eläkkeet, ja ne vähennetään täydestä takuueläkkeestä täysimääräisinä. Perhe-suhteet eivät vaikuta takuueläkkeeseen. Takuueläkettä haetaan Kelasta.

Määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke eli osakuntoutustuki sekä toistaiseksi myönnettävä osatyökyvyttömyyseläke.

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu työntekijälle tai yrittäjälle, jonka työkyky on alentunut sairauden vuoksi. Hänellä on kuitenkin työkykyä jäljellä niin paljon, että osa-aikatyöstä tai muista, entistä ehkä kevyemmistä tehtävistä selviytyminen on mahdollista.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle voi siirtyä suoraan työstä.

Ennakkopäätöstä oikeudesta osa-työkyvyttömyyseläkkeeseen on mahdollista hakea ennen työstä pois jääntiä. Myönteisen päätöksen jälkeen voi harkita halutessaan yhdeksän kuukauden ajan, siirtyykö eläkkeelle vai jatkaako töitä. Eläkkeen ehtona on, että ansiotaso alenee sairauden vuoksi vähintään kaksi viidesosaa eli 40 prosenttia. Tämä ansioiden aleneminen voi johtua esimerkiksi siitä, että työaikaa vähennetään tai työtehtäviä muutetaan.

Kela ei myönnä osatyökyvyttömyyseläkettä määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana lainkaan, vaan se haetaan omasta työeläkeyhtiöstä.

• Oikeutta 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen ei synny pelkän diabeteksen perusteella. Jos henkilöllä on sellainen sairaus tai vamma, joka heikentää hänen toimintakykyään yhtäjaksoisesti ja suhteellisen pysyvästi (vähintään vuodeksi), ja aiheuttaa haittaa tai avun ja ohjauksen tarvetta, voi hänellä olla oikeus tähän etuuteen.
• Haitta arvioidaan Kelassa lääkärinlausunnon perusteella tukeutuen tapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen haittaluokitukseen. Diabetesta sairastavan lisäsairaudet korottavat haitta-astetta ja haitta arvioidaan kokonaisuutena.
• Vammaistuen myöntämisessä huomioitavan avuntarpeen tulee kohdistua henkilökohtaisiin toimiin, kuten peseytymiseen, pukeutumiseen ja kommunikointiin, eikä esimerkiksi pelkkä avuntarve kotitaloustöissä vielä riitä vammaistuen myöntämiseen.

Eläkettä saaville maksettavan hoitotuen perusedellytyksenä on, että henkilön toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Tämä tarkoittaa, että sairaus tai vamma heikentää henkilökohtaisista toiminnoista, kuten pukeutumisesta, peseytymisestä tai lääkityksestä huolehtimista, kykyä tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai liikkua ja asioida kodin ulkopuolella.

Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä, vähintään viikoittaista avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa ja arjen toiminnoissa.
Diabetesta sairastavalla eläkettä saavalla tällainen tilanne voi syntyä, kun hänellä on toimintakykyyn vaikuttavia lisäsairauksia.
Linkki: Diabetesliitto Sosiaali- ja terveysturvaneuvonta – Diabetesliitto ja Diabetesta sairastavan sosiaaliturva 2025 – Diabetesliitto

Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä hoitoa tarvitsevan omaisella tai läheisellä on mahdollisuus hakea omaishoidon tukea. Omaishoidon tuella hyvinvointialue voi tukea sairaan, vanhuksen tai vammaisen henkilön kotihoitoa.

Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu, jonka myöntäminen ja rahallisen hoitokorvauksen suuruus perustuvat hyvinvointialueen harkintaan. Hoitopalkkiot ja hoitopalkkioluokat voivat vaihdella hyvinvointialueiden välillä, mutta niiden on oltava yhdenmukaiset saman hyvinvointialueen eri kunnissa.
Diabetesta sairastavan kotidialyysi voi olla omaishoidontuen peruste.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa tukeva etuus. Se on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen tarkoitus on auttaa tilapäisten vaikeuksien yli, ehkäistä sellaisten syntymistä ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Ensisijaisesti haetaan perustoimeentulotukea Kelasta. Huomaathan, että tarvitset kielteisen päätöksen perustoimeentulotuesta voidaksesi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea (täydentävää tai ehkäisevää) oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta.

Kelasta voi saada asumistukea, jos tulot ovat pienet. Kelan sivulla olevalla laskurilla voi laskea arvion tuen määrästä.

Tilanteen mukaan kyseeseen voi tulla joko eläkkeensaajan asumistuki tai yleinen asumistuki.

Talousneuvola on matalan kynnyksen palvelu, jossa voit keskustella isommista ja pienemmistä arjen raha-asioista. Siellä voit pohtia taloudellista tilannettasi, saada neuvoja ja kartoittaa vaihtoehtojasi asiantuntijoiden kanssa. Talousneuvolatoiminnassa yhdistyvät useiden eri toimijoiden voimavarat. Saat asiantuntemusta samalla kertaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aikuissosiaalityöstä, Valtion talous- ja velkaneuvonnasta, ulosotosta ja Kelasta.

Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen ja perheen itsenäistä suoriutumista.

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloiselle ja vähävaraiselle, joilla ei ole esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriö-merkintöjen vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuhintaista lainaa pankista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi kodin hankintoihin, takuuvuokriin, työllistymisen tukeen, kuten työn edellyttämän auton tai työvälineiden ostoon, vuokra- ja osamaksu-rästeihin, kriisitilanteisiin, velkakierteen katkaisemiseen sekä muihin itsenäiseen selviytymiseen liittyviin menoihin.

Oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta voi tiedustella mahdollisuutta sosiaaliseen luottoon. Jokaisen hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaalista luototusta alueellaan.

Valtion oikeusaputoimistoista voi saada maksutonta talous- ja velkaneuvontaa. Neuvoja auttaa kokonaistilanteen kartoittamisessa, sovintoratkaisuehdotusten laatimisessa, velka-järjestelyhakemusten ja maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa. Neuvoja kertoo myös tarvittaessa muista tukipalveluista ja voi olla mukana sovintoneuvotteluissa velkojien kanssa. Neuvonta on luottamuksellista ja henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus.

Takuusäätiön Velkalinja antaa maksutonta puhelinneuvontaa talous- ja velka-asioissa numerossa 0800 9 8009 arkisin klo 10.00–14.00. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja anonyymejä. Lisäksi Takuusäätiö vastaa kysymyksiin chatissa ja järjestää ryhmächat-keskusteluja. Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka tukee ihmisten itsenäistä selviytymistä arjen raha-asioissa ja velkojen hoidossa. Takuusäätiöllä on myös muita palveluja, kuten pienlainat yllättäviin menoihin (200–2000 euroa).