Tuore diabetes
Diabeteksen diagnostisten kriteerien täyttyessä on tärkeä arvioida hoidon aloituksen kiireellisyys sekä tehdä alustava työdiagnoosi eli onko kyseessä mahdollisesti insuliininpuute vai ei-insuliininpuutediabetes. On hyvä huomioida, että myös tyypin 2 diabeteksessa voi alkuvaiheessa olla insuliininpuutteen kuva, mikäli verensokeritaso on ollut koholla pitkään. Sen seurauksena oma haiman insuliinituotanto voi olla tilapäisesti heikentynyt, ja siksi voidaan tarvita väliaikaista insuliinihoitoa taudin alkuvaiheessa.
Lääkehoito tulisi aloittaa potilaalle heti diagnoosivaiheessa, sillä ajoissa aloitetun, tehokkaan hoidon on osoitettu parantavan diabetespotilaan pitkäaikaisennustetta.
Asiakas
Diabeteksen toteaminen voi usein tulla yllätyksenä tai sitten asiaan on voinut jo edeltävästi osata epäillä. Tänä päivänä diabeteksen hoito on kehittynyt ja lääkehoidossakin on useita eri vaihtoehtoja. Ensisijainen hoitomuoto on aina elintapojen tarkastelu.
Lääkehoidon aloituksella heti toteamisvaiheessa voidaan ehkäistä lisäsairauksien syntyä sekä saada diabetes jopa remissioon (normaalit verensokerit). Lääkehoitoa tulee jatkaa, vaikka sokeritaso saataisiin parannettua normaaliin tasoon, jolloin voidaan estää, etteivät arvot jatkossakaan nousisi liian korkeiksi.
Diagnoosin yhteydessä arvioidaan mahdolliset diabetekseen liittyvät oireet, niiden kesto sekä kehittymisnopeus. Oireiden selvittäminen on tärkeää, koska se auttaa määrittelemään paitsi hoidettavaa diabetestyyppiä myös ohjaa hoidon aloituksen kiireellisyyttä sekä lääkehoidon valintaa.
Korkeaan verensokeriin liittyviä oireita voivat olla:
- virtsamäärien suureneminen
- janotus
- väsyminen
- laihtuminen
- näköhäiriöt
- pohjekrampit.
Hälyttäviä, happomyrkytykseen viittaavia oireita, joiden vuoksi tulisi hakeutua päivystykseen arvioon, voivat olla:
- pahoinvointi
- vatsakivut
- oksentelu
- syvä ja nopeutunut hengitys (hyperventilaatio).
Heti diagnoosin jälkeen jokaisen potilaan tulisi saada oma verensokerimittarin ja ohjausta sen käytöstä. Diagnoosin varmistuttua tulisi olla yhteydessä oman alueen diabeteshoitajaan hoidon seurannasta sopimiseksi. Diabeteshoitaja määrittää verensokeritason ja voinnin mukaan hoidon aloituksen kiireellisyyden ja ohjaa jatkohoito/-seuranta tahon.
Lisätietoa
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla (alla linkki) on kunnittain yhteystiedot asiakkaille :
Ammattilainen
Diabetestyypin määritys lähtötilanteessa on usein vaikeaa. Alussa riittää työdiagnoosi ja jako insuliininpuutediabetekseen ja ei-insuliininpuutediabetekseen.
Diabeteksen diagnoosin yhteydessä on tärkeä selvittää diabetekseen liittyvät oireet ja niiden mahdollinen kesto sekä kehittymisnopeus. Potilaalle tulee myös heti diagnoosivaiheessa antaa oma verensokerimittari sekä ohjata sen käyttö sekä omaseuranta.
Alkuvaiheessa selvitettävää:
- Diabetekseen liittyvät oireet ja niiden kesto sekä kehittymisnopeus.
- Yleisvointi.
- Muut mahdolliset samanaikaiset akuutit sairaudet ja infektiot.
Hyperglykemiaan viittaavia oireita ovat mm.:
- virtsamäärien suureneminen
- jano
- laihtuminen
- väsyminen
- näköhäiriöt
- pohjekrampit
Tärkeää on tunnistaa mahdolliset asidoosiin viittaavat oireet!
PÄIVYSTYKSELLISEN HOIDON ALOITUKSEN KRITEERIT!
Hälyttävät oireet:
A. YLEISOIREET: YLEISKUNNON LASKU, NÄKÖHÄIRIÖT, KOHTAUSOIRE (TIA, TAJUNNANMENETYS, KOURISTUS)
B. ASIDOOSI: PAHOINVOINTI, OKSENTELU, VATSAKIPU, HENGENAHDISTUS
C. MUUT VAKAVAT OIREET: RINTAKIPU, INFEKTIO, HENGENAHDISTUS, KORKEA KUUME.
Potilas tulee ohjata samana päivänä päivystykseen, jos
- Hälytysoireita ja aikuisella verensokeri yli 15mmol/l
- Aikuisella verensokeri ensimmäistä kertaa yli 25mmol/l ilman oireitakin
- Lapsella (alle 16 vuotta) paastosokeri yli 7mmol/l”
Diabetestyypin määritys:
- Sairastumisikä.
- Sukuhistoria, etninen syntyperä.
- Paino, BMI, vyötärön ympärys.
- Edeltävä painon kehitys (laihtuminen?).
- Oireet.
- Aiempi mahdollinen raskausdiabetes tai muu sokeriaineenvaihdunnanhäiriö.
- Muut sairaudet: autoimmuunitauteja?, metabolinen oireyhtymä?
- Sekundaarisen diabeteksen mahdollisuus: Aiemmin sairastetut haimatulehdukset, haiman alueen leikkaukset? Käytössä oleva lääkitys (kortisoni, antipsykootit).
- GAD-vasta-aineet, C-peptidi + P-Gluk.
Lisäksi selvitettävät:
- Elintavat, ruokailutottumukset ja ateriarytmi.
- Liikuntatottumukset.
- Tupakointi ja muut tupakkatuotteet.
- Alkoholin käyttö.
- Muiden päihteiden käyttö.
- Muut perussairaudet ja lääkitys.
- Ateroskleroosin riskitekijät.
Akuuttihoito-ohje on tarkoitettu perus- ja erityistason yksiköille ja osastoille
PÄIVYSTYSLÄHETE
Kun potilaalla on muu merkittävä sairaus, huono yleisvointi tai P-Gluk yli 25-30 mmol/l, tehdään päivystyslähete päivystysosastolle.
Akuuttitilanteessa on oleellista selvittää, onko potilaalla
- Ketoasidoosi
- Infektio
- Sydäninfarkti
- Haimatulehdus
- Muu merkittävä sairaus, joka on laukaissut diabeteksen
Aloita insuliinihoito, arvioi nesteytyksen tarve ja ota osastolle.
- Perusinsuliiniksi detemir tai glargiini 0.2–0.4 ky/kg/vrk s.c. jaettuna 1-2 annokseen.
- Pikainsuliini aterioille 2–4 ky/ateria.
- P-K tarkistetaan hoidon alussa ja 12 tunnin kuluttua.
Glukoosipitoisuuden seuranta
- Normoglykemiaan ei tarvitse tavoitella hoidon alkuvaiheessa.
- Verensokerin lasku ei saisi ylittää 3–4 mmol/l tunnissa (aivosolujen turpoaminen).
- P-Gluk tavoite alkupäivinä on 8–12 mmol/l. Jos lähtösokeri ollut korkea > 25, niin tavoite 12-15 mmol/l.
- Jos potilaalla ei ole merkittävää sairautta, yleistila on hyvä ja P-Gluk on alle 25-30 mmol/l, hänet voi kotiuttaa päivystyksestä tai kiirevastaanotolta. Potilas ohjataan varaamaan aika kiireellisesti diabeteshoitajalle.
- Kehotetaan välttämään makeita juomia, tuoremehua, maitoa, sokeripitoisia ruoka-aineita, kunnes diabeteksen hoito alkaa.
- Takaisin päivystykseen tai kiirevastaanotolle on hakeuduttava, mikäli yleistila laskee, nousee kuume tai ilmaantuu pahoinvointia tai vatsakipuja.
- Kiireelliseen insuliinihoidon aloitukseen ja ohjaukseen tulee olla valmius myös päivystyksessä!
- Huomioi, että aina lääkityksen aloituksen yhteydessä tulee tehdä B-lausunto lääkkeiden erityiskorvattavuutta varten. Lausuntoon riittää käyntiteksti.
- Diabetestyypin ollessa epäselvä, diagnoosina voi käyttää E14.8 (määrittämätön diabetes, määrittämättömät komplikaatiot)
Tuore diabetes osastolla:
Kiireellinen hoidon aloitus 0-3 vrk kuluessa
- Jos insuliinin puutteeseen viittaavia oireita tai vahva epäily tyypin 1 diabeteksesta
- Jos lähtötilanteessa HbA1c yli 85 mmol/mol (usein aluksi insuliinihoidon tarve)
- Aloita hoito välittömästi, jos paastoglukoosi ≥ 11 mmol/mol
Hoidon aloittamisen sujuvoittamiseksi ohjelmoi valmiiksi ennen vastaanottoa: B-HbA1c, fP-Gluk / P-Gluk, PVK, CRP, Na, K, Krea, ALAT, TSH, Lipidit, U-Albkrea, PLV sekä EKG. Tarvittaessa määritä myös ketoaineet (ketoaineosoitus sormenpäästä tai P-OHButyr) ja P-TnI , Astrup tai aB-HE-Tase, jos saatavilla.
Jos epäilet insuliininpuutosdiabetesta tai potilas on alle 40-vuotias, ohjelmoi jatkoon: C-peptidi-A + P-Gluk ja S-GadAB
Kiireellisen hoidon aloituksen yhteydessä ohjaa potilasta varaamaan jatkoon diabeteshoitajan vastaanottoaika.
Päivystys- ja kiirevastaanotolla tulee olla valmius ohjata potilaalle insuliinihoidon aloitus!
HÄLYTYSOIREET:
- YLEISOIREET: yleiskunnon lasku, näköhäiriöt, kohtausoire (TIA, tajunnanmenetys, kouristus)
- ASIDOOSIOIREET: pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu
- MUUT VAKAVAT OIREET: rintakipu, infektio, hengenahdistus, korkea kuume!
TEE PÄIVYSTYSLÄHETE, jos
- alle 16-vuotiaat lapset, joilla verensokeri yli 7
- potilaalla on muu samanaikainen akuutti sairaus/huono yleisvointi/hälytysoireita
- P-Gluk ≥ 25-30 mmol/l
PÄIVYSTYSLÄHETE
Varaa aika/ohjaa varaamaan aika diabeteshoitajalle puhelinaika tai vastaanottoaika ja ohjelmoi valmiiksi laboratoriokokeet
- jos paastosokeri on 7-11 mmol/l ja potilaan yleistila on hyvä (ja HbA1c <85mmol/mol)
- Jos P-gluk yli 15mmol/l ensimmäistä kertaa, ja potilaan vointi hyvä, ei hälytysoireita, eikä ketoaineita
Ennen diabeteshoitajan vastaanottoa ohjelmoi valmiiksi: B-PVK, P-Krea, P-K, P-Na, P-Alat, B-HbA1C, fP-Gluk, Lipidit (fP-Kol, fP-Kol-HDL, fP-Kol-LDL, fP-Trigly), P-TSH, U-Albkrea.
Jatkohoidon ja -seurannan osalta edetään diabetestyypin työdiagnoosin mukaisesti:
- Diabeteskeskuksessa hoidetaan kaikki hyvinvointialueen tyypin 1 diabetesta sairastavat potilaat.
- Tyypin 1 diabetes-epäilyt tulee ohjata kiireellisellä (8-30vrk) lähetteellä diabeteskeskukseen. Lisäksi esimerkiksi sekundaarisen insuliinin puutosdiabeteksen (haimatulehduksen, haimasyövän ja haiman poiston jälkeinen sekundaarinen diabetes) hoito ja seuranta toteutetaan pääosin erikoissairaanhoidossa.
- Perustasolla on päähoitovastuu kaikista tyypin 2 diabetesta sairastavista potilaista.
- Diabetestyypin ollessa epävarma alkuselvittelyt ja tutkimukset voidaan suorittaa perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa tarvittaessa diabeteskeskusta konsultoiden.
Diabetes diagnoosin ja hoidon aloituksen jälkeen jokaisen potilaan kohdalla tulee huolehtia, että hänelle on ohjattu jatkoon diabeteshoitajan käynti (aika terveyskeskukseen on varattava itse).
Diabeteshoitajan käynnillä potilas saa lisätietoa ja ohjausta diabeteksesta, omahoidosta, verensokerin seurannasta, lääkehoidosta sekä potilaalle laaditaan jatkohoito- ja seurantasuunnitelma.
Diabeteshoitaja huolehtii myös mm. potilaan silmänpohjakuvauslähetteet sekä hoitotarvikejakelulähetteen diabeteksen hoitotarvikkeisiin.