Raskausdiabetes

Raskausdiabeteksen merkittävin riskitekijä on ylipaino (BMI >25) ennen raskauden alkua, sillä ylipaino itsessään lisää kudosten insuliiniresistenssiä. Muita raskausdiabetesta lisääviä riskitekijöitä ovat mm. rasvamaksa, suun kautta otettava kortikosteroidilääkitys, yli 40 vuoden ikä, vahva sukurasite tyypin 2 diabetekseen, aiemmin syntynyt suuri lapsi (> 4500 g) tai aiemmassa raskaudessa todettu raskausdiabetes.

• Raskausdiabetes tutkitaan yleensä sokerirasituskokeella, joka kestää kaksi tuntia. Koe tehdään useimmille odottaville äideille raskausviikoilla 24–28.
• Jos riskisi sairastua raskausdiabetekseen on tavallista suurempi, koe tehdään jo aiemmin, raskausviikoilla 12–16. Jos tulos on silloin normaali, koe uusitaan vielä viikoilla 24–28.

Raskausdiabetes todetaan, jos sokerirasituskokeessa tulee yksikin näistä tuloksista:

• paastosokeri on 5,3 mmol/l tai suurempi
• 1 tunnin arvo on 10,0 mmol/l tai suurempi
• 2 tunnin arvo on 8,6 mmol/l tai suurempi

Mikäli raskausdiabetes todetaan, äitiysneuvola ohjaa sinua hoidossa. Tarvittaessa jatkoseuranta tapahtuu synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla.

Raskausdiabetes – nykyiset ja entiset raskausdiabeetikot, Diabetesliitto Facebook vertaistukiryhmään linkki:

(Avaa linkki uuteen välilehteen)

https://www.facebook.com/groups/492181408304471%22%20/o%20%22%22%20/t%20%22_blank

Mikäli raskausdiabetes todetaan, äitiysneuvolasta annetaan yksilölliset ohjeet elintapojen, verensokerin seurannan ja jatkohoidon osalta. Raskausdiabeteksen seuranta, jos on diabeteslääkitys, tapahtuu pääsääntöisesti äitiyspoliklinikan kautta.

Raskausdiabeteksen hyvä hoito on tärkeää sekä äidin että sikiön kannalta. Raskausdiabeteksen hoidossa keskeistä on ruokavaliohoito ja liikunta. Terveellinen ruokavalio (täysjyvävilja, kasvikset, hedelmät, vähärasvaiset ja

Monipistoshoitoa tarvitsevat ohjataan Diabeteskeskukseen. 

Ravitsemus

Raskausdiabeteksen hoidossa ruokavalion rooli on merkittävä. Monipuolinen ruokavalio tukee riittävää ravintoaineiden saantia, auttaa verensokerin hallinnassa ja auttaa ehkäisemään sekä äidin että sikiön liiallista painon nousua.

Suositeltava ruokavalio on mm. runsaskuituinen ja rasvan lähteenä ovat pääasiassa pehmeät rasvat. Olennaista on kiinnittää huomiota myös säännölliseen ateriarytmiin ja sopiviin annoskokoihin.

Liikunta

Säännöllinen, reipas liikunta voi auttaa painonhallinnassa ja edistää elimistön kykyä hyödyntää sokeria. Liikkuminen parantaa insuliinin vaikutusta ja voi siten helpottaa verensokerin pysymistä tavoitetasolla. Myös painonhallinta voi helpottua, kun liikunta on osa arkea.

Valitse liikuntamuoto, josta nautit – tärkeintä on, että liikut säännöllisesti. Pyri liikkumaan päivittäin tai vähintään kolme kertaa viikossa noin 30 minuuttia kerrallaan. Hyötyliikunta, kuten kävely, pyöräily tai portaiden käyttö, tuo liikuntaa luonnollisesti osaksi päivää.

Jos huomaat, että liikunta lisää kohdun supistelua, on hyvä keventää rasitusta. Hyvä fyysinen kunto voi myös tukea jaksamista synnytyksessä ja palautumista sen jälkeen.

Raskausdiabetekseen sairastuneilla on suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Tämän vuoksi on tärkeä huolehtia synnytyksen jälkeenkin terveellisistä elintavoista, ruokavaliosta, liikunnasta sekä painonhallinnasta.

Suurentuneen tyypin 2diabetekseen sairastumisriskin vuoksi on tärkeää, että synnytyksen jälkeen glukoosirasituskoe uusitaan kaikille

• Lääkehoitoa saaneille 6-12 viikon kuluttua synnytyksestä
• Muille noin vuoden kuluttua synnytyksen jälkeen
• Jatkossa raskausdiabeteksen sairastaneilta tulisi seurata HbA1c:tä + paastoglukoosia tai glukoosirasituskoetta 1–3 vuoden välein.
• Kaikilta raskausdiabeteksen sairastaneilta seurataan painoa, vyötärön ympärysmittaa, verenpainetta, veren lipidipitoisuuksia ja ALAT-arvoa 1–3 vuoden välein
• Mikäli olet sairastanut raskausdiabeteksen, on tärkeää, että huolehdit edellä mainitun jatkoseurannan toteuttamisesta oman terveyskeskuksesi tai työterveyshuoltosi kautta.

Ruokavalio

Ravitsemuksen osalta keskeistä on normaalipainon saavuttaminen tai ylläpitäminen. 

Liikunta

Liikunnan lisääminen synnytyksen jälkeen voi terveellisen ruokavalion ohella edistää painonhallintaa. 

Sairastumisriski on suurentunut, mikäli

• glukosuriaa aamuvirtsassa kerrankin todettuna
• ylipaino (BMI > 25)
• synnyttänyt > 4500 g painoisen lapsen tai syntymäpaino > +2 SD viikkoihin nähden
• ikä > 40 vuotta
• sikiön makrosomia ( > 2 SD) kliinisesti ja/tai ultraäänellä
• aikaisemman raskauden aikana todettu raskausdiabetes
• lähisuvussa (omat vanhemmat tai sisarukset) tyyppi 2 diabetestä (DM2)

• aiemmin todettu rasvamaksa
• käytössä on kortikosteroidilääkitys suun kautta
• aasialainen tai afrikkalainen syntyperä.

Diagnoosi

• perustuu oraaliseen kaksi tuntia kestävään 75 g sokerirasitukseen
• sokerirasitus katsotaan patologiseksi, kun yksikin arvo on poikkeava tai raja-arvo.
• sokerirasitus tehdään kaikille raskaana oleville h 24-28, ainoastaan pienen riskin äidit jätetään seulonnan ulkopuolelle:
  • > 40 v normaalipainoinen (BMI < 25) ensi- tai uudelleen synnyttäjä, jolla ei ole lähisuvussa DM 2 eikä anamneesissa ole raskausdiabetesta
• sokerirasitys jo h12-16, jos:
  • lähtö-BMI ≥ 35
  • raskausdiabetes (varsinkin insuliinihoito) sikaisemmassa raskaudessa
  • vahva DM 2-sukurasitus tai alkuraskaudessa toistuva glukosuria
  • suun kautta käytettävä kortikosteroidilääkitys
  • jos alkuraskauden glukoosirasitus on normaali, koe uusitaan h 24-28
• jos h24-28 glukosurian takia tehty rasitus on normaali, sitä ei tarvitse toistaa, vaikka glukosuria jatkuisikin.

Mikäli raskausdiabetes todetaan, hoidon ohjaus tapahtuu äitiysneuvolassa ja jatkoseuranta tarvittaessa synnytyssairaalan äitiyspoliklinikassa.

Raskausdiabeteksen hoidossa keskeistä on ruokavaliohoito sekä ylipainoisilla raskaudenaikaisen painonnousun rajoittaminen. Jos ruokavaliohoito ei ole riittävä, harkitaan lääkehoitoa.

• Ruokavaliohoito aloitetaan heti, kun poikkeava sokerirasituskokeen tulos on todettu
• Dieetti- ja liikuntaohjeet antaa neuvola
• Jos neuvolaseurannassa fP-Gluk on ≥ 5.5 (kahdesti viikon sisällä mitattuna) tai aterianjälkeinen arvo toistetusti ≥ 7.8, lähete äitiyspoliklinikalle.
• Lääkehoito aloitetaan, jos paastoarvo kahdesti (viikon sisällä) ≥5.5 mmol/l (tai fP-Gluk ≥ 5.5 mmol/l ja ruokailun jälkeen ≥ 7.8 mmol/l). Lääkehoidon aloituksesta päättää äitiyspoliklinikan lääkäri tarvittaessa yhteistyössä diabeteskeskuksen kanssa.

Ravitsemus

Raskausdiabeteksen hoidossa ruokavalion rooli on merkittävä. Monipuolinen ruokavalio tukee riittävää ravintoaineiden saantia, auttaa verensokerin hallinnassa ja auttaa ehkäisemään sekä äidin että sikiön liiallista painon nousua.

Suositeltava ruokavalio on mm. runsaskuituinen ja rasvan lähteenä ovat pääasiassa pehmeät rasvat. Olennaista on kiinnittää huomiota myös säännölliseen ateriarytmiin ja sopiviin annoskokoihin.

Liikunta

Liikuntaharjoittelulla saattaa olla edullisia vaikutuksia raskauden aikana todettuun odottavan äidin glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön. Liikunta saattaa viimeisen raskauskolmanneksen aikana vähentää erityisesti ylipainoisten naisten insuliinitarvetta. Vaikutusta voi tehostaa ruokavaliomuutokset, jotka tähtäävät liiallisen paininnousun estämiseen.

Kohtuukuormitteinen liikuntaharjoittelu, jonka tavoitteena on kestävyys- ja lihasvoiman kohentaminen on turvallista raskaana olevalle, jolla ei ole raskauskomplikaatioita.

Raskauden puolivälin jälkeen on syytä välttää liikuntamuotoja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen, kuten hyppelyä, ratsastusta tai tapaturma-alttiita- tai kontaktilajeja.

Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomia vasta-aiheita ovat:

• ennenaikaisen synnytyksen uhka
• selvittämätön verenvuoto emättimestä
• äidin yleissairaus, joka vaatii liikunnan rajoituksia
• etinen istukka loppuraskaudessa
• ennenaikainen lapsivedenmeno
• todettu kohdunkaulan heikkous
• sikiön kasvun hidastuma
• istukan ennenaikainen irtoaminen

Suhteellisia vasta-aiheita ovat:

• uhkaava keskenmeno ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana
• monisikiöinen raskaus
• pre-eklampsia.

• Raskausdiabeteksen sairastaneen äidin synnytyksen jälkeisen hyvinvoinnin tukemisen sekä terveyttä edistäviä elintapoja tukevan ohjauksen tulee jatkua myös synnytyksen jälkeen.
• Raskausdiabetekseen sairastuneilla on suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että synnytyksen jälkeen glukoosirasituskoe uusitaan kaikille
  • lääkehoitoa saaneille  6-12 viikon kuluttua synnytyksestä
  • muille noin vuoden kuluttua synnytyksen jälkeen.
• Jos raskauden aikana todetaan kohonneet GAD-vasta-aineet, on naisella suurempi riski sairastua myöhemmin autoimmuunipohjaiseen diabetekseen (DM 1, LADA).
• Muista etenkin normaalipainoisella odottavalla, jolla on todettu raskausdiabetes, MODY-diabeteksen mahdollisuus.
• Jatkossa raskausdiabeteksen sairastaneilta seurataan HbA1c:tä + paastoglukoosia tai glukoosirasituskoetta 1–3 vuoden välein.
• Kaikilta raskausdiabeteksen sairastaneilta seurataan painoa, vyötärön ympärysmittaa, verenpainetta, veren lipidipitoisuuksia ja ALAT-arvoa 1–3 vuoden välein

Ravitsemus

Ravitsemusneuvonnassa on keskeistä tukea äitiä normaalipainon saavuttamisessa tai ylläpitämisessä. 

Liikunta

Liikunnan lisääminen synnytyksen jälkeen voi terveellisen ruokavalion ohella edistää painonhallintaa.