Ohjeet työterveyshuoltoon, päivystykseen ja osastoille
Diabetes sairautena ja sen tunnistaminen eri yksiköissä
Epäily diabeteksesta herää yleensä jonkin muun sairauden tutkimusten tai hoidon yhteydessä. Epäily diabeteksesta voi herätä myös potilaan oireiden perusteella.
Tuoreessa tai riittämättömästi hoidetussa diabeteksessa oireet johtuvat plasman liian korkeasta verensokeritasosta. Tyypin 2 diabeteksessa verensokeritaso voi kohota myös hitaasti ja lähes ilman selviä oireita, ja sen vuoksi onkin tärkeä seuloa etenkin riskiryhmään kuuluvia potilaita, jotta sairaus löydettäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Uusi diabetes
On tärkeä selvittää diabetekseen liittyvät oireet, niiden kesto ja kehittymisnopeus sekä onko potilaalla mahdollisesti samanaikaisesti jokin muu akuutti sairaus tai infektio.
Erityisen tärkeää on tunnistaa hälyttävät oireet sekä akuuttia/kiireellistä hoidon aloitusta vaativat tilanteet.
Akuuttitilanteen hoito-ohjeet
Akuuttitilanteessa on oleellista selvittää, onko potilaalla
- Ketoasidoosi
- Infektio
- Sydäninfarkti
- Haimatulehdus
- Muu merkittävä sairaus, joka on laukaissut diabeteksen
Aloita insuliinihoito, arvioi nesteytyksen tarve ja ota osastolle.
- Perusinsuliiniksi detemir tai glargiini 0.2–0.4 ky/kg/vrk s.c.jaettuna 1-2 annokseen.
- Pikainsuliini aterioille 2–4 ky/ateria.
- P-K tarkistetaan hoidon alussa ja 12 tunnin kuluttua.
Glukoosipitoisuuden seuranta
- Normoglykemiaan ei tule pyrkiä.
- Verensokerin lasku ei saisi ylittää 3–4 mmol/l tunnissa (aivosolujen turpoaminen).
- P-Gluk tavoite alkupäivinä on 8–12 mmol/l. Jos lähtösokeri ollut korkea > 25, niin tavoite 12-15 mmol/l.
- Jos potilaalla ei ole merkittävää sairautta, yleistila on hyvä ja P-Gluk on alle 25-30 mmol/l, hänet voi kotiuttaa päivystyksestä tai kiirevastaanotolta. Potilas ohjataan varaamaan aika kiireellisesti diabeteshoitajalle.
- Kehotetaan välttämään makeita juomia, tuoremehua, maitoa, sokeripitoisia ruoka-aineita, kunnes diabeteksen hoito alkaa.
- Takaisin päivystykseen tai kiirevastaanotolle on hakeuduttava, mikäli yleistila laskee, nousee kuume tai ilmaantuu pahoinvointia tai vatsakipuja.
- Kiireelliseen insuliinihoidon aloitukseen ja ohjaukseen tulee olla valmius myös päivystyksessä!
- B-lausunto tulee tehdä heti lääkityksen aloituksen yhteydessä! (Insuliinit hintavia ilman korvattavuutta)
Muu kiireellinen hoidon aloitus
Huomioi,
- myös tyypin 2 diabeteksessa voi alkuvaiheessa olla relatiivinen insuliininpuute, mikäli verensokeritaso on ollut koholla pitkään. Sen seurauksena oma haiman insuliinituotanto voi olla tilapäisesti heikentynyt, ja siksi voidaan tarvita väliaikaista insuliinihoitoa heti taudin alkuvaiheessa, eikä näissä tilanteissa yleensä sen suhteen saa viivytellä.
- vaikka työdiagnoosi olisi tyypin 2 diabetes, jos verensokeritaso on lähtövaiheessa huomattavan korkea (Hba1c >85-90mmol/l, p-gluk >25), on usein turvallisinta aloittaa lääkehoito insuliinilla.
- verensokerin ollessa korkea (≥17) tulee potilaalta tarkistaa ketoaineet diabetestyypistä riippumatta!
Kiireelliseen insuliinihoidon aloitukseen ja ohjaukseen tulee olla valmius myös päivystyksessä!
Kiireellisen hoidon aloituksen yhteydessä ohjaa potilasta varaamaan jatkoon diabeteshoitajan vastaanottoaika.
Diabetespotilaan akuuttitilanteet
- Ketoaineiden tarkistus on tarpeen, kun verensokeri on tunteja korkea (> 17 mmol/l ja/tai, jos potilaalla on ketoasidoosiin sopivia oireita kuten vatsakipua, pahoinvointia ja oksentelua.
- SGLT2-estäjien käytön yhteydessä on hyvä huomioida ketoasidoosiriski: Ketoasidoosi on mahdollinen myös normoglykeemisella verensokeritasolla.
- Diabeteslääkkeistä akuuttitilanteessa tauotettavia ovat SGLT2-estäjät ja metformiini. Ks. sairauspäivän lääketauotukset.
- Raskaana olevien ketoasidoosi ja vakava hypoglykemiariski on suurentunut.
- Jos potilaalla on käytössä sensorointilaite, tarkista verensokeri myös sormenpäästä.
Lisätietoa tuoreesta diabeteksesta ja jatkohoidosta
Lisätietoa T1D ja T2D hoidosta ja seurannasta
Osastohoidon yhteydessä on tärkeää huolehtia siitä, että potilas saa perustiedot ja -taidot omahoidosta, verensokerin seurannasta sekä tarvittaessa insuliinihoidon toteutuksesta.
Potilaalle on hyvä kertoa, että verensokeritasapaino voi poiketa kotona osasto-olosuhteista.
Jos potilaalla on käytössä glukoosisensori, verensokeri on tarkistettava myös sormenpäämittauksella erityisesti hypo- ja hyperglykemioiden yhteydessä.
Jos potilas on osastohoidossa juuri todetun diabeteksen vuoksi jatkohoitoa ja seurantaa varten, tulee varmistaa seuraavat asiat ennen kotiutumista:
- Potilaalla on käytössään verensokerimittari
- Diabeteshoitajalle on varattu seurantakäyntiaika
Diabetesta sairastavan potilaan ollessa osastohoidossa mistä tahansa syystä
- varmista, että potilaalla on selkeät ohjeet, miten ja milloin palauttaa mahdollisesti osastojakson aikana tauotetut tabletti- ja GLP1- diabeteslääkkeet käyttöönsä
- varmista, onko diabeteksen seurantakäynnit toteutuneet suositusten mukaisesti ja tarvittaessa huolehdi, että diabeteshoitajalle on varattu seurantakäyntiaika, mikäli edellisestä käynnistä on yli vuosi aikaa tai jos tilanne muuten sitä vaatii.
Diabeteksen tunnistaminen ja hoidon aloitus
Etenkin työikäisten diabetespotilaiden kohdalla korostuu diabeteksen tehokkaan ja hyvän hoidon tärkeys, jotta voidaan estää diabetekseen liittyvien liitännäissairauksien puhkeaminen sekä turvata potilaan hyvä elämänlaatu, työ- ja toimintakyky.
Ks. lisätietoa Diagnoosi, HYVAEP
Huom! Alla oleva Seulonta avautuu Epäily ja tunnistaminen sivulle. Valitse valikosta ammattilaisen sivu ja sieltä seulonta.
Tukea työterveyshuollon työhön
Hoidon aloitus
On tärkeä selvittää diabetekseen liittyvät oireet, niiden kesto ja kehittymisnopeus sekä onko potilaalla mahdollisesti samanaikaisesti jokin muu akuutti sairaus tai infektio.
Erityisen tärkeää on tunnistaa hälyttävät oireet sekä akuuttia/kiireellistä hoidon aloitusta vaativat tilanteet.
Ohjeet hoidon aloitukseen:
Ohjaa potilasta varaamaan jatkoon diabeteshoitajan vastaanottoaika.
Huomioi,
- myös tyypin 2 diabeteksessa voi alkuvaiheessa olla relatiivinen insuliininpuute, mikäli verensokeritaso on ollut koholla pitkään. Sen seurauksena oma haiman insuliinituotanto voi olla tilapäisesti heikentynyt, ja siksi voidaan tarvita väliaikaista insuliinihoitoa heti taudin alkuvaiheessa, eikä näissä tilanteissa yleensä sen suhteen saa viivytellä.
- vaikka työdiagnoosi olisi tyypin 2 diabetes, jos verensokeritaso on lähtövaiheessa huomattavan korkea (Hba1c >85-90mmol/l, p-gluk >25), on usein turvallisinta aloittaa lääkehoito insuliinilla.
- Diagnoosin ja lääkityksen aloituksen yhteydessä potilaalle tulee laatia B-lausunto diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuden hakemista varten.
- Diabetes diagnoosin ja hoidon aloituksen jälkeen jokaisen potilaan kohdalla tulee huolehtia, että hänelle on ohjattu jatkoseuranta joko diabeteskeskukseen (T1D, insuliininpuutediabetesepäilyt) tai perusterveydenhuoltoon diabeteshoitajan käynti (aika terveyskeskukseen on potilaan varattava itse).
Diabeteslääkkeet
Huom! Alla olevat linkit aukeavat T2D sivulle. Valitse ammattilaisen sivu valikosta, josta löytyvät seuraavat tiedot.
Lisätietoa sairauspäivän lääketauotukseen
HUOM! Ks. ammattilaisen välilehdeltä!
Lähiterveyspalvelut
Perusterveydenhuollolla on päähoitovastuu kaikista tyypin 2 diabetesta sairastavista potilaista. Diabetestyypin ollessa epävarma, alkuselvittelyt ja tutkimukset voidaan suorittaa perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa tarvittaessa diabeteskeskusta konsultoiden.
Potilaat varaavat ajan terveyskeskukseen diabeteshoitajan tai lääkärin vastaanotolle itse, ja tähän heitä tulee ohjata.
Diabeteshoitajan vastaanotolla
- arvioidaan elintapojen lisäksi lääkehoidon tarvetta ja siihen liittyviä muutoksia
- tarkastetaan, että diabeteksen hoitoon vaikuttavat tekijät: kolesteroli, verenpaine, verikokeet, huomioidaan säännöllisesti.
Tarvittaessa diabeteshoitaja voi konsultoida perusterveydenhuollon tai Diabeteskeskuksen lääkäriä hoidon tehostuksen tarpeista.
Jokaiselle potilaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, johon kirjataan hoidon yksilölliset tavoitteet, sairauspäivien lääkitysohjeet sekä ohjeet jatkoseurannan osalta. Hoitosuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa seurantakäyntien yhteydessä.
Diabeteskeskus
Diabeteskeskuksessa hoidetaan kaikki hyvinvointialueen tyypin 1 diabetesta sairastavat sekä vaikeahoitoiset ja moniammatillista osaamista tarvitsevat tyypin 2 diabetesta sairastavat. Myös insuliinipumppujen aloitukset ja seuranta toteutetaan Diabeteskeskuksessa.
Diabeteskeskuksessa hoidetaan myös muita diabetestyyppejä, esimerkiksi LADA ja MODY. Haimatulehduksen, haimasyövän ja haiman poiston jälkeinen sekundaarinen diabetes hoidetaan ja seuranta toteutetaan pääosin erikoissairaanhoidossa ensimmäisen vuoden ajan, jos asiakas kykenee hoitamaan asiansa itsenäisesti ja hän on sitoutunut hoitoonsa.
Diabeteskeskusta voi myös tarvittaessa konsultoida vaikeahoitoisista moniammatillista osaamista vaativista tyypin 2 diabetespotilaista.
- Insuliinipumppujen aloitukset ja seuranta.
- Nuorten puolelta siirtyvät asiakkaat
- Ensin kokonaistilanteen arvioon diabeteshoitajalle ennen lääkärin vastaanottoa.
- Diabeteshoitajan vastaanotolle ohjataan ensisijaisesti huonossa hoitotasapainossa olevat, hoitoonsa huonosti sitoutuvat tai huonon hoitomotivaation omaavat asiakkaat.
Potilaat tulevat Diabeteskeskuksen asiakkaiksi joko diabeteshoitajan tai lääkärin lähetteellä. Ks. alla linkki läheteohjeisiin.
Jokaiselle potilaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, jota seurataan ja arvioidaan säännöllisesti hoitaja- ja/tai lääkärivastaanotoilla.
Diabeteskeskuksessa vastaanottoaan pitävät:
- lääkärit
- diabeteshoitajat
- psykologi
- jalkaterapeutit
- ravitsemusterapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut tarvittaessa
Lisäksi Diabeteskeskuksessa toimii jalkatyöryhmä, johon kuuluu diabeteslääkärin lisäksi verisuoni- tai plastiikkakirurgi, jalkaterapeutti ja diabeteshoitaja, tarvittaessa myös infektiolääkäri sekä ortopedi.