Siirry sisältöön
Hoito- ja palveluketjut

Muut diabetestyypit

Diabeteksen päätyyppien (tyypin 1 ja tyypin 2) lisäksi on olemassa harvinaisempia muotoja, jotka vaativat yksilöllistä hoitoa ja seurantaa.

Asiakas

Muut diabetestyypit

Yleistä

LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) aikuisen piilevä autoimmuunidiabetes. Se on aikuisiällä alkava ja hitaasti kehittyvä insuliinipuutosdiabetes. Se luokitellaan tyypin 1 diabeteksen alaryhmäksi. Siihen sairastutaan tyypillisesti 40-60 vuotiaana.

Epäily

Jos diabetekseen sairastuva on:

  • normaalipainoinen tai vain lievästi ylipainoinen
  • verenpaine on normaali
  • veren rasva-arvo on normaali

Toteaminen

LADA -tyypin diabetes todetaan verikokeella.

Hoito

Perushoitona on elintapahoito ja siihen voidaan yhdistää tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Insuliinihoito aloitetaan ellei verensokeri pysy tavoitetasolla.

Vertaistukea LADA-diabetekseen voi löytää mm. Facebookista

Yleistä

Poikkeavuus perimässä voi olla harvinainen syy diabetekselle (noin 2 %:lla). MODY nimitys tulee sanoista Maturity Onset Diabetes of the Young. Suoraan käännettynä aikuistyypin diabetes nuorella.

MODY periytyy vallitsevasti ja geenivirheen aiheuttama diabetes todetaan useimmiten lapsena tai nuorena, mutta voidaan myös todeta naisen tullessa raskaaksi tai vasta keski-iässä. Joskus kyseessä voi olla uusi geenivirhe.

Osaan geenivirheistä liittyy myös muita sairauksia kuten munuais- tai sappitiemuutoksia, sukuelinten poikkeavuuksia, kihti, maksa-arvojen tai suola-arvojen muutoksia, rasvaripulia ja oppimishäiriöitä.

Hoito

Hoidoksi osalle riittää ruokavaliohoito, toisille käytetään ateriatabletteja. Osalla insuliinintuotanto on vaurioitunut, jolloin hoidossa tarvitaan insuliinin monipistoshoitoa.

Taustalla voivat olla sairaudet tai tilat, jotka vaikuttavat insuliinieritykseen tai insuliiniherkkyyteen. Tällaisia ovat:

  • vaikea tai toistuva haimatulehdus
  • muut haiman sairaudet kuten haimasyöpä, haiman poisto
  • hemokromatoosi
  • Cushingin oireyhtymä
  • feokromosytooma
  • akromegalia
  • pitkäaikainen kortisonihoito

Elinsiirron jälkeinen hyljinnänestolääkitys voi aiheuttaa diabeteksen.

Sekundaarisen diabeteksen hoitona on yleensä monipistoshoito.

Diagnostiikka ja hoidon aloitus tapahtuvat erikoissairaanhoidossa.

Ammattilainen

Muut diabetestyypit

LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) (ICD-10-koodi E10):

  • Diagnoosi on vakiintumaton, eivätkä kriteerit ole yksiselitteisiä.
  • Jopa 10 %:lla potilaista, jotka sairastuvat diabetekseen yli 35 vuoden iässä, on veressä GAD-vasta-aineita. Niiden määritys kuuluu siten herkästi diabeteksen diagnostiikkaan.
  • LADA muistuttaa tyypin 2 diabetesta, mutta siinä insuliininpuute kehittyy yleensä nopeammin kuin tyypin 2 diabeteksessa ja hitaammin kuin tyypin 1 diabeteksessa . Vastaavasti LADA-potilailla on metabolisen oireyhtymän komponentteja lievempänä kuin tyypin 2 diabetesta sairastavilla mutta vaikeampina kuin tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Koska piirteitä on molemmista päätyypeistä, nämä on myös huomioitava hoidossa.
  • Ainakin puolet LADA-potilaista tarvitsee jossakin vaiheessa insuliinihoitoa.

Epäily

Jos diabetekseen sairastuva on:

  • normaalipainoinen tai vain lievästi ylipainoinen noin 30-60 vuotias
  • verenpaine on normaali
  • veren rasva-arvo on normaali
  • muita autoimmuunisairauksia
  • jos insuliinipuutteen kuva kehittyy nopeasti 2 tyypin diabetesta sairastavalla.

Toteaminen

Verikokeet:

  • positiiviset GAD-vasta-aineet viittaavat autoimmuunipohjaiseen diabetekseen
  • tarvittaessa c-peptidi-A:n ja samanaikaisen verensokerin tarkistus.

Hoito

Yksilöllinen hoito verensokereiden mukaan. Aluksi voi riittää tablettihoito, mutta taudin edetessä insuliinin tarve kehittyy.

LADA – diabetes vertaistukiryhmään linkki:

(Avaa linkki uuteen välilehteen)

https://www.facebook.com/groups/117648118908356/

MODY (Maturity-Onset Diabetes of the Young) (ICD-10:n koodi E13)

MODY-diabetesta esiintyy erityisesti Länsi-Suomessa. Sille on tyypillistä

  • nuori sairastumisikä (alle 25 vuotta)
  • normaalipainoisuus
  • diabeteksen esiintyminen kolmessa sukupolvessa
  • lievä taudinkuva
  • normaalipainoisen naisen raskausdiabetes
  • alttius liian matalille verensokeriarvoille (hypoglykemiaherkkyys)
  • GAD-vasta-ainenegatiivisuus.

Tällä hetkellä tunnetaan yli 10 MODY-tyyppiä. MODY-diabeteksista glukokinaasidiabetes eli GCK-diabetes (MODY2) on Suomessa yleisin (n. 60 %). Myös HNF1A-diabetes (MODY3) on yleinen Suomessa (n. 40 %) ja Pohjoismaissa se on yleisin MODY-tyyppi. HNF1B (MODY1) on harvinaisempi. Muut MODY-tyypit ovat erittäin harvinaisia Suomessa. Tavallisimpien MODY-tyyppien tautigeenien virheiden (mutaatioiden) tutkiminen on mahdollista.

GCK-DIABETEKSESSA tavallista on kohonnut paastosokeri. Potilaat eivät yleensä tarvitse hoitoa. Komplikaatioita kehittyy harvoin.

HNF1A-DIABETEKSELLE on tyypillistä reilu hyperglykemia aterian yhteydessä. Sen hoitomuodot ja vaikeusaste vaihtelevat. Komplikaatioita kehittyy vuosien aikana.

Taustalla voivat olla sairaudet tai tilat, jotka vaikuttavat insuliinieritykseen tai insuliiniherkkyyteen. Tällaisia ovat:

  • vaikea tai toistuva haimatulehdus
  • muut haiman sairaudet kuten haimasyöpä, haiman poisto
  • hemokromatoosi
  • Cushingin oireyhtymä
  • feokromosytooma
  • akromegalia
  • pitkäaikainen kortisonihoito

Elinsiirron jälkeinen hyljinnänestolääkitys voi aiheuttaa diabeteksen.

Sekundaarisen diabeteksen hoitona on yleensä monipistoshoito.

Diagnostiikka ja hoidon aloitus tapahtuvat erikoissairaanhoidossa.