Siirry sisältöön
Hoito- ja palveluketjut

Asiakkaalle ja läheiselle

Pitkälle edennyt vaikea sairaus ja sen hoito voi aiheuttaa monenlaisia oireita, toimintakyvyn heikkenemistä ja lisääntyvää oirehoidon tarvetta. Oikea-aikaisella ennakoivalla palliatiivisen hoidon suunnittelulla voidaan kohentaa merkittävästi elämänlaatua sairauden hoidon rinnalla. Sairauden edetessä lääkäri arvioi sairauden hoidon vaikuttavuutta ja hyötyä potilaalle.

Heikentyneen terveydentilan tunnistaminen – milloin ennakoivasta hoitosuunnitelmasta on hyvä keskustella?

  • Toistuvia ennakoimattomia sairaalahoitojaksoja (vuoden sisällä kaksi tai useampi hoitojakso)
  • Toimintakyky on selvästi heikentynyt
  • Toipuminen akuuteista sairauksista on hidasta
  • Lisääntynyt avuntarve päivittäisissä toiminnoissa ja arjessa
  • Jatkuvat tai toistuvat oireet, vaikka taustalla olevat sairaudet on hoidettu mahdollisimman hyvin
  • Oma toive palliatiivisesta hoidosta tai halu painottaa hoidossa hyvää elämänlaatua
  • Hauraan ikääntyneen toimintakyky ja vointi ovat heikentyneet 
  • Muutto ympärivuorokautiseen asumispalveluyksikköön

Otathan yhteyttä hoitavaan tahoon, jos haluat keskustella omasta tai läheisesi hoitoon liittyvistä asioista.

Ammattilaiselle

Heikentyneen terveydentilan tunnistaminen – milloin taustasairaudesta riippumatta on hyvä keskustella palliatiivisesta hoidosta, ennakoivasta hoitosuunnitelmasta ja harkita palliatiivista hoitolinjausta?

  • Toistuvat suunnittelemattomat sairaalajaksot (vuoden sisällä kaksi tai useampi hoitojakso) 
  • Heikko toimintakyky (esim. yli puolet päivästä levossa), kuntoutuminen akuuteista sairauksista heikkoa 
  • Riippuvainen toisten avusta lisääntyvässä määrin 
  • Jatkuva oireilu taustasairauksien optimaalisesta hoidosta huolimatta 
  • Asiakas toivoo palliatiivista hoitoa tai haluaa keskittyä hyvään elämänlaatuun 
  • Clinical Frailty Scale (CFS) ≥ 6. Lähes kaikki ympärivuorokautisessa hoivassa asuvat ikäihmiset ovat tätä hauraampia, joten heillä palliatiivinen hoitolinja on yleensä ajankohtainen.

Ammattilaisen tulee harkita palliatiivisen linjauksen tekemistä, jos arvio odotettavissa olevasta elinajasta on alle 12 kk. Palliatiivinen hoitolinjaus on suositeltavaa tehdä viimeistään, jos odotettavissa oleva elinaika on alle kuusi kuukautta (< 6 kk).

Sairauskohtaisia merkkejä elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman ja palliatiivisen hoitolinjan laatimisen tarpeesta

  • Toimintakyvyn heikkeneminen syövän etenemisen takia 
  • (Laajalle) levinnyt syöpätauti, eikä mahdollisuutta parantavaan tai jarruttavaan hoitoon  

  • Sydämen vajaatoiminta tai vaikea sepelvaltimotauti (ei korjattavissa toimenpiteillä) 
    • Vaikeat oireet (NYHAIII-IV): hengenahdistus/rintakipua levossa tai vähäisessä rasituksessa optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta 
    • Perussairaudesta johtuvat sairaalajaksot (≥ 2/6 kk) 
  • Vaikea ASO-tauti: ei voida operoida (kirurgin linjaus tai potilas kieltäytyy operaatioista/toimenpiteistä)

  • Vaikea keuhkosairaus (esim. COPD/keuhkofibroosi) 
    • hengenahdistus levossa tai minimaalisessa ponnistuksessa optimaalista lääkehoidosta huolimatta 
    • toistuvat pahenemisvaiheet (≥ 3 osastojaksoa/vuosi) 
    • jatkuva happihoito 
    • krooninen hengitysvajaus, vaikea hyperkapnia noninvasiivisesta ventilaatiosta huolimatta/noninvasiivisen hengitys tuen tarve myös päiväsaikaan (> 10 h/vrk) 
    • Muut vaikeat sairaudet (esim. sydämen vajaatoiminta) 

  • Munuaisten vajaatoiminta komplisoi muita parantumattomia sairauksia tai niiden hoitoa 
  • Potilaan runsas oireisuus/sairaalahoidon tarve 
  • Potilas ei sovellu tai halua dialyysiin tai munuaisen siirtoon 
  • Päätös dialyysin lopettamisesta 

  • Maksakirroosi, johon liittyy yksi tai useampi komplikaatio eikä maksansiirto ole mahdollista 
    • toistuva askites 
    • hepaattinen enkefalopatia 
    • hepatorenaalinen syndrooma 
    • bakterielli peritoniitti 
    • toistuvat varix-vuodot 

  • Tavoitteena on hoitaa mahdollisimman pitkälle kotihoidon/kotisairaalan avulla kotona tai asumispalveluyksikössä 
  • Palliatiivisen hoidon linjauksen pohtiminen ja ennakoivan hoitosuunnitelman laatiminen on paikallaan viimeistään, kun taudinkuva etenee: 
    • lisääntynyt avuntarve (pukeminen, käveleminen, syöminen) 
    • syöminen ja juominen heikentynyt, vaikeus niellä 
    • virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn heikentyminen 
    • kommunikaation väheneminen 
    • toistuvat kaatumiset 
    • toistuvat infektiot 

  • Fyysisen ja/tai kognitiivisen terveydentilan lasku optimaalisesta hoidosta huolimatta (esim. Parkinsonin tauti, ALS) 
  • Puheentuoton vaikeus, mikä lisääntyvästi haittaa kommunikaatiota ja/tai lisääntyvä vaikeus niellä 
  • Toistuvat aspiraatiopneumoniat 
  • Pysyvä halvaantuminen aivotapahtuman jälkeen, johon liittyy merkittävä toiminnan heikentyminen ja pysyvä vammautuminen. 
    • Nämä potilaat yleensä siirtyvät ympärivuorokautiseen palveluasumisyksikköön, jossa hoito toteutuu kotisairaalan tuella.