Psykososiaalinen tuki
Psykososiaalisella tuella pyritään edistämään asiakkaan ja hänen läheistensä psyykkistä, hengellistä ja sosiaalista selviytymistä sairauden eri vaiheissa. Tuki on moniammatillista toimintaa ja siinä tehdään yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon, seurakuntien ja eri järjestöjen kanssa.
Parantumattomaan sairauteen sairastuminen on aina kriisi asiakkaalle, hänen läheisilleen ja perheen lapsille. Sopeutuminen vaatii aikaa ja sen hyväksymistä, että sairaus on osa elämää. Sairastunut itse voi saada apua sopeutumiseen vertaistuen ja erilaisten potilasjärjestöjen kautta. Läheisten tehtävänä on tukea ja kuunnella sairastunutta, mutta myös he tarvitsevat tukea ja aikaa sopeutua uuteen elämäntilanteeseen.
Jos perheessä on lapsia ja nuoria, heidän tukemisensa on erityisen tärkeää. Lapselle tulee kertoa sairaudesta ja kuolemasta hänen ikätasoaan vastaavalla tavalla. Lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto ja sosiaalityö tarjoavat apua ja tukea lapsiperheille, kuten myös erilaiset järjestöt.
Asiakkaalle ja läheiselle
Psyykkisten oireiden hoito on aina osa palliatiivista kokonaishoitoa. Hoitohenkilökunta tukee ja ottaa puheeksi esimerkiksi erilaiset tunteet, pelot ja toiveet sekä keskustelee elämän loppuvaiheen asioista.
Apua voit hakea:
- Ensisijaisesti perustason palveluista lähimmältä sosiaali- ja terveyskeskukselta (vastaanotolle pääsee ilman lähetettä).
- Erityistason mielenterveyspalveluista silloin, mikäli vaikea sairaustilanne pitkittyy, herää epäily vakavasta mielenterveyshäiriöstä tai psykiatrisen osastohoidon tarpeesta
Ellei asiakkaalla tai läheisellä ole voimavaroja itse varata aikaa, hoitohenkilökunta voi varata ajan puolesta, asiakkaan luvalla.
Yhteystiedot eri palveluihin:
HEA- Henkinen ensiapu
Keskussairaalassa toimii Henkisen ensiavun ryhmä ympäri vuorokauden.
Henkinen ensiapu antaa tukea äkillisen kriisin kohdanneelle ihmiselle Seinäjoen keskussairaalassa. Henkinen ensiapu on läsnäoloa asiakkaan, läheisten ja/tai henkilökunnan kanssa sekä kuuntelemista ja myötäelämistä sokkivaiheessa.
Sairauden palliatiivisen hoitovaiheen aikana asiakkaan ja läheisten on mahdollista pohtia elämään ja vakaumukseen liittyviä asioita. Joskus haastavista ja vaikeista asioista voi olla helpompaa puhua muille kuin omille läheisille. Näissä kohdissa sairaalapappi voi olla luonteva keskustelukumppani. Tukemisen kannalta olisi parasta, jos keskustelusuhde olisi syntynyt jo ennen saattohoitovaihetta.
Sielunhoitotapaamisissa asiakkaan/läheisten kanssa on mahdollista:
- pohtia omaan vakaumukseen, hengellisyyteen, olemassaoloon ja elämän tarkoitukseen ja merkitykseen liittyviä kysymyksiä
- puhua sairauden tuomasta kriisistä ja elämäntilanteen muutoksesta
- puhua luopumisen surusta, arkielämän asioista ja ihmissuhteista
- muistella elettyä elämää
- puhua kuolemasta
- suunnitella hautajaisia
- viettää ehtoollista ja rukoushetkiä
- hiljentyä ja olla kiireettömästi yhdessä
- etsiä lohdutusta ja toivoa
Erikoissairaanhoidossa
Tieto parantumattomasta sairaudesta voi aktivoida hengellisen tuen tarpeen. Sairaalapappi voi olla haastavassa, elämän muutostilanteessa, luonteva keskustelukumppani, vaikka vakaumukseen ja eksistentiaaliseen (olemassaoloa koskevaan) ahdistukseen liittyviä kysymyksiä ei sanoitettaisikaan uskonnollisin termein.
Sairaalapappi toimii yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Tavoitteena on asiakkaan/läheisten kokonaisvaltaisen hoidon tukeminen.
Sairaalapapeilla on sairaalasielunhoidon ja kriisityön erikoistumiskoulutus. He toimivat aina asiakkaan/läheisten vakaumusta kunnioittaen. Sairaalapappia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Sairaalapappi on tarvittaessa yhteydessä muihin kirkkoihin ja uskonnollisiin ryhmiin ja hankkii asiakkaalle/läheisille heidän toivomaansa vakaumuksen mukaista sielunhoidollista apua.
Päivystävän sairaalapapin tavoittaa Seinäjoen Keskussairaalassa joka päivä klo 7.00-22.00 soittamalla numeroon 050 558 5163 (henkilökunnan lyhytvalinta puh. 2006).
Sosiaali- ja terveyskeskuksissa
Seurakuntien papeilla ja diakoneilla on valmiudet tukea asiakkaita/läheisiä parantumattoman sairauden aikana. He voivat olla keskustelukumppaneina, vaikka vakaumukseen ja eksistentiaaliseen (olemassaoloa koskevaan) ahdistukseen liittyviä kysymyksiä ei sanoitettaisikaan uskonnollisin termein.
Seurakunnilla on yleensä yhteydet alueensa hoitolaitoksiin. Seurakuntien työntekijöiden yhteystiedot ovat myös hoitolaitoksien henkilökunnan tiedossa.
Seurakuntien työntekijät toimivat yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Heitä sitoo vaitiolovelvollisuus.
Seurakunnilla on kotisivut, joissa on työntekijöiden yhteystiedot. Useissa seurakunnissa on myös päivystävä pappi, johon voidaan ottaa yhteyttä asiakkaan/läheisten toiveesta. Monissa seurakunnissa työntekijät käyvät säännöllisesti vuodeosastoilla ja palveluyksilöissä pitämässä hartaus- ja ehtoollishetkiä.
Etelä-Pohjanmaalla toimii myös saattohoidon tukihenkilöitä, jotka voivat toimia sekä kotona että sairaalassa tukemassa asiakasta tai läheistä kuoleman hetkellä.
Tukihenkilö toimii asiakkaan ja/tai hänen läheistensä tukena ja voi antaa hengähdystauon läheisille.
Tukihenkilö voi käydä tapaamassa asiakasta, kun läheiset ovat kaukana tai kiireisiä. Tukihenkilö on kuuntelija, vieressä istuja ja keskustelija sairauden keskellä.
Yhteyden tukihenkilöön saa henkilökunnan ja Pohjanmaan syöpäyhdistyksen kautta. Myös sairaalapapit voivat auttaa tukihenkilön saamisessa.
Sairaalapapit:
Päivystävän sairaalapapin tavoittaa Seinäjoen Keskussairaalassa viikon jokaisena päivänä klo 7.00 -22.00 soittamalla numeroon 050 558 5163 (henkilökunnan lyhytvalinta puh. 2006).
Pohjanmaan syöpäyhdistys:
ma-pe 9.00-15.00
Puh: 050 468 7273
Sähköposti: info@pohjanmaancancer.fi
Ammattilaiselle
Alla olevasta valikosta löydät tietoa tukihenkilöistä sekä psyykkisen tuen ja hengellisen tuen tarjoamisesta potilaalle ja/tai läheiselle tilanteen mukaan.
Psyykkisten oireiden hoito on aina osa palliatiivista kokonaishoitoa. Kysymykset psyykkisestä voinnista kuuluvat hoitorutiiniin somaattisten tutkimusten ja hoitojen rinnalle, hoidon kaikissa vaiheissa. Hoitohenkilökunnan tehtävä on tukea ja ottaa puheeksi esimerkiksi erilaiset tunteet, pelot ja toiveet sekä keskustella elämän loppuvaiheen asioista.
Apua/tukea voi ohjata hakemaan:
- Ensisijaisesti perustason palveluista lähimmältä sosiaali- ja terveyskeskukselta (vastaanotolle pääsee ilman lähetettä).
- Erityistason mielenterveyspalveluista silloin, mikäli vaikea tilanne sairauden suhteen pitkittyy, herää epäily vakavasta mielenterveyshäiriöstä tai psykiatrisen osastohoidon tarpeesta
Erityistason palliatiivisessa hoidossa olevien asiakkaiden erikoissairaanhoidon konsultaatiot ohjataan psykiatrian tehostettuun avohoidon yksikköön, jossa arvioidaan potilaan psyykkinen vointi sekä hoidontarve. Psykiatrian tehostetun avohoidon yksikkö on avoinna ympäri vuorokauden.
Asiakkaan tai hänen läheisensä voi ohjata myös perustason psykiatrisen sairaanhoitajan tai depressiohoitajan vastaanotolle. Heidän vastaanotolle pääsee ilman lähetettä. Jos asiakkaalla tai hänen läheisellään ei ole jaksamista itse varata aikaa, voi hoitohenkilökunta soittaa ja varata asiakkaan tai läheisen luvalla hänelle oman paikkakunnan sosiaali- ja terveyskeskuksesta ajan.
Palliatiivisen keskuksen moniammatilliseen tiimiin kuuluu myös psykososiaalinen tiimi, joka kokoontuu 1-2 viikon välein. Tiimiin kuuluvat psykiatrian tehostetusta avohoidosta psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä sekä palliatiivisen keskuksen lääkäri ja sairaanhoitaja.
Tiimin kanssa käydään asiakkaan luvalla läpi mahdollisen psykiatrisen sairaanhoitajan tuen tarve. Tarpeita tarkastellaan yksilöllisesti, ja pohditaan erilaisia psykiatrisen tuen vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi oman asuinkunnan tarjoamia palveluja tai eri järjestöjen kautta saatavaa tukea.
HEA – Henkinen ensiapu
Keskussairaalassa toimii Henkisen ensiavun ryhmä, johon hoitohenkilökunta voi olla yhteydessä ympäri vuorokauden. HEA toimii keskussairaalan tiloissa.
Henkinen ensiapu antaa tukea äkillisen kriisin kohdanneelle ihmiselle Seinäjoen keskussairaalassa. Henkinen ensiapu on läsnäoloa asiakkaan, läheisten ja/tai henkilökunnan kanssa sekä kuuntelemista ja myötäelämistä sokkivaiheessa.
Erikoissairaanhoidossa
Tieto parantumattomasta sairaudesta voi aktivoida asiakkaan ja läheisten hengellisen tuen tarpeen. Sairaalapappi voi olla haastavassa elämän muutostilanteessa luonteva keskustelukumppani, vaikka vakaumukseen ja eksistentiaaliseen (olemassaoloa koskevaan) ahdistukseen liittyviä kysymyksiä ei sanoitettaisikaan uskonnollisin termein.
Sairaalapappi toimii yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Tavoitteena on asiakkaan/läheisten kokonaisvaltaisen hoidon tukeminen.
Sairaalapapeilla on sairaalasielunhoidon ja kriisityön erikoistumiskoulutus. He toimivat aina asiakkaan/läheisten vakaumusta kunnioittaen. Sairaalapappia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Sairaalapappi on tarvittaessa yhteydessä muihin kirkkoihin ja uskonnollisiin ryhmiin ja hankkii asiakkaalle/läheisille heidän toivomaansa vakaumuksen mukaista sielunhoidollista apua.
Sielunhoitosuhde käynnistyy henkilökunnan tai asiakkaan/läheisten yhteydenotosta. Tapaamisen taustalla on aina asiakkaan/läheisten oma tahto keskusteluun. Hoitohenkilökunnan on kuitenkin kerrottava heille mahdollisuudesta tavata sairaalapappi.
Päivystävän sairaalapapin tavoittaa Seinäjoen Keskussairaalassa joka päivä klo 7.00-22.00 soittamalla numeroon 050 558 5163 (henkilökunnan lyhytvalinta puh. 2006)
Sosiaali- ja terveyskeskuksissa
Seurakuntien papeilla ja diakoneilla on valmiudet tukea asiakkaita/läheisiä parantumattoman sairauden aikana. He voivat olla keskustelukumppaneina, vaikka vakaumukseen ja eksistentiaaliseen (olemassaoloa koskevaan) ahdistukseen liittyviä kysymyksiä ei sanoitettaisikaan uskonnollisin termein.
Seurakunnilla on yleensä yhteydet alueensa hoitolaitoksiin. Seurakuntien työntekijöiden yhteystiedot ovat myös hoitolaitoksien henkilökunnan tiedossa.
Seurakuntien työntekijät toimivat yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Seurakunnilla on kotisivut, joissa on työntekijöiden yhteystiedot. Useissa seurakunnissa on myös päivystävä pappi, johon voidaan ottaa yhteyttä asiakkaan/läheisten toiveesta. Monissa seurakunnissa työntekijät käyvät säännöllisesti vuodeosastoilla ja palveluyksilöissä pitämässä hartaus- ja ehtoollishetkiä.
Etelä-Pohjanmaalla toimii myös saattohoidon tukihenkilöitä, jotka voivat toimia sekä kotona että sairaalassa tukemassa asiakasta tai läheistä kuoleman hetkellä.
Yhteyden tukihenkilöön saa henkilökunnan ja Pohjanmaan syöpäyhdistyksen kautta. Myös sairaalapapit voivat auttaa tukihenkilön saamisessa.
Sairaalapapit:
Päivystävän sairaalapapin tavoittaa Seinäjoen Keskussairaalassa viikon jokaisena päivänä klo 7.00-22.00 soittamalla numeroon 050 558 5163 (henkilökunnan lyhytvalinta puh. 2006).
Pohjanmaan syöpäyhdistys:
ma-pe 9.00-15.00
Puh: 050 468 7273
Sähköposti: info@pohjanmaancancer.fi