Sosiaalietuudet

Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta voi hakea Kelan sairauspäivärahaa, jos on 18–67-vuotias eikä pysty sairauden takia tekemään tavallista työtään, opiskelemaan tai on työtön.  Jos on syntynyt ennen vuotta 2009, alaikäraja on 16 vuotta. 

Alle 68-vuotiaalla eläkkeensaajalla, joka tekee työtä eläkkeellä ollessaan, voi olla oikeus sairauspäivärahaan sairastuessaan. 

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Enimmäisaikaan lasketaan mukaan edeltäneen kahden vuoden ajalta päivät, jolloin hakijalla on ollut oikeus Kelan sairauspäivärahaan. 

Jos työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa, Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle.  

Vammaistuet on porrastettu kolmeen tasoon. 

16 vuotta täyttäneen vammaistukeen voi olla oikeus, kun hakijan toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentuneena yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan, sairaudesta tai vammasta aiheutuu haittaa tai avun ja ohjauksen tarvetta eikä hakija ole eläkkeellä. 

Eläkettä saavan hoitotukeen voi olla oikeus henkilöllä, joka on täydellä eläkkeellä ja jonka toimintakyky on alentuneena yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja joka tarvitsee apua tai ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa vähintään viikoittain.  

Työkyvyttömyyseläkettä edeltää tavallisesti kelan sairauspäivärahakausi. Sairauspäivärahaa voi saada enintään 300 päivää. 

Työkyvyttömyyseläke voi olla määräaikainen kuntoutustuki tai pysyvä työkyvyttömyyseläke.  

Osakyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena tai toistaiseksi ja sitä voi hakea ilman edeltävää sairauslomaa.  

Työeläke kertyy ansiotyöstä. Kansaneläkettä voi saada ellei työeläkettä saa lainkaan tai työeläke jää pieneksi.

Kelasta voi saada asumistukea, jos tulot ovat pienet. Kelan sivulla olevalla laskurilla voi laskea arvion tuen määrästä. 

Tilanteen mukaan kyseeseen voi tulla joko eläkkeensaajan asumistuki tai yleinen asumistuki. 

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto.  

Ensisijaisesti tukea haetaan kelasta, joka tekee päätöksen perustoimeentulotuen myöntämisestä.  

Hyvinvointialueella päätetään täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, jota voi saada sellaisiin erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuviin menoihin, joihin ei voida myöntää kelan perustoimeentulotukea. 

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Maksukaton täyttymisen jälkeen lyhytaikainen laitoshoito on edelleen maksullista, mutta hoitopäivämaksu alenee.  

Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus on 25 euroa ja ylittävä osa korvataan kelasta. 

Vuosittainen omavastuu on 300 euroa.  

Omalla autolla tehdyn matkan Kela-korvaus on 0,33 euroa/km.  

Taksimatkoista voi saada Kela-korvauksen jos siihen on peruste terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi. Saadakseen Kela-korvauksen taksimatkasta matka tulee tilata kelan alueellisesta tilausnumerosta.  

Jos käyttää taksia terveydentilan vuoksi, tarvitaan terveydenhuollon antama todistus (SV 67). Todistus tarvitaan myös, jos terveydentilan vuoksi omalla autolla tehdyn matkan pituus yhteen suuntaan on yli 200km.

Lääkekorvauksissa on kalenterivuosikohtainen alkuomavastuu, jonka jälkeen voi saada korvauksia kelakorvattavista lääkkeistä. 

Suuri osa lääkkeistä on kelakorvattavia ja korvausluokkia on kolme. Peruskorvaus on 40 % ja alempi erityiskorvaus 65 % lääkkeen hinnasta. Ylempi erityiskorvaus on 100 % mutta omavastuuta maksetaan kuitenkin 4,50 euroa/lääke.  

Jos lääkkeiden vuosiomavastuu on täynnä, kelakorvattavista lääkkeistä maksetaan 2,5 euroa/lääke/ostokerta.  

Henkilö voi antaa toiselle valtuudet sähköiseen asiointiin palveluissa, jotka ovat ottaneet käyttöön Suomi.fi-valtuudet. Valtuuttaminen on mahdollista silloinkin, kun ei itse käytä sähköisiä palveluja. 

Omaan tiliin voi antaa käyttöoikeudet sähköisesti tai pankin konttorissa. Tarkemmat ohjeet saa oman pankin nettisivuilta ja konttoreista. 

Kela-asioita voi valtakirjalla valtuuttaa hoitamaan puhelimessa, palvelupisteessä ja postitse. Suomi.fi-valtuudella voi valtuuttaa hoitamaan Kela-asioita verkossa OmaKelassa.

Puolesta asiointiin eläkeasioissa työeläkelaitoksissa saa ohjeet oman työeläkeyhtiön nettisivulta tai asiakaspalvelusta.  

Asiointi OmaKannassa perustuu suomi.fi valtuutukseen. 

Edunvalvontavaltuutus on luottohenkilölle tehty valtuutus omien asioiden hoitamiseksi siltä varalta ettei siihen itse myöhemmin kykene. 

Valtuutettu pyytää valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta jos valtuutuksen tekijä tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioita, joita valtuutus koskee.  

Jos ennakkoon omien asioidenhoitoa ei ole järjestetty esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksella, voidaan henkilölle tarvittaessa määrätä edunvalvoja.  

Edunvalvonta on viimesijainen vaihtoehto asioiden turvaamiseen. Asia voi tulla vireille omalla tai läheisten hakemuksella tai ilmoituksella edunvalvonnan tarpeesta.  

Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.  

Ikäihmisten asiakasohjausyksiköt tarjoavat neuvontaa ja ohjausta hyvinvointialueen palveluista ikääntyneille.  Yhteyttä asiakasohjaukseen voi ottaa asiakas itse tai läheinen. 

Tarvittaessa asiakkaalle järjestetään palvelutarpeen arviointi, joka yleensä tehdään asiakkaan kotona. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään mm. tarvetta kotihoitoon, tukipalveluihin tai kuntouttavaan päivätoimintaan.

Työikäisten palveluihin voi hakeutua kun tarvitsee tukea vaikeassa elämäntilanteessa tai akuutissa kriisissä.  

Kyse voi olla esimerkiksi arjessa selviytymisen vaikeuksista, asumisen ongelmista tai taloudellisista ongelmista. 

Hyvinvointialueen tarjoamat lapsiperheiden palvelut on tarkoitettu lapsille ja perheille, joilla on vaikeasti kuormittava elämäntilanne ja tuen tarve.  

Perhekeskuksen asiakasohjauksesta saa neuvontaa ja ohjausta ja ohjeita perhettä auttaviin palveluihin hakeutumisessa.   

Lapsiperhesosiaalityön kautta perheelle voidaan tarjota erilaisia tukimuotoja.  

Lastensuojelu on viimesijainen tukimuoto ellei muiden palveluiden tuki ole riittävää.  

Kiireellisissä lastensuojeluasioissa tulee olla yhteydessä ja tehdä lastensuojeluilmoitus sen kunnan lastensuojeluun, jossa lapsi on kirjoilla.  

Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä lastensuojeluasioissa tulee soittaa Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen p 044 4700 444. 

Vammaispalvelulakia sovelletaan erityispalveluiden järjestämiseen niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen toimintarajoitteen takia välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.  Kyse voi käytännössä olla esimerkiksi itsenäistä asumista tukevista asunnonmuutostöistä, asiointiin ja virkistykseen liittyvistä kuljetuspalveluista tai henkilökohtaisesta avusta päivittäisiin toimintoihin.  

Vammaispalvelulain perusteella palveluita järjestetään silloin kun muun lain perusteella järjestetyt palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia.  

Hyvinvointialueen vammaispalvelu vastaa tilanteen arvioinnista ja viranomaispäätöksistä. 

Hoitavalle omaiselle voidaan myöntää omaishoidontukea. Tuki muodostuu hoidettavalle tarpeenmukaisista palveluista, omaishoitajalle myönnetystä hoitopalkkiosta ja vapaasta sekä omaisen hoitoa tukevista palveluista.  

Päätös tuen myöntämisestä perustuu vammaispalvelussa tehtyyn arviointiin. 

Hoitavalle omaiselle voidaan myöntää omaishoidontukea. Tuki muodostuu hoidettavalle tarpeenmukaisista palveluista, omaishoitajalle myönnetystä hoitopalkkiosta ja vapaasta sekä omaisen hoitoa tukevista palveluista.  

Päätös tuen myöntämisestä perustuu ikäihmisten asiakasohjausyksikössä tehtyyn arviointiin.

Arvonlisäverottomat yksityiset palvelut 

Henkilö joka on sosiaalihuollon tarpeessa toimintakyvyn alentumisen vuoksi voi saada yksityisiä koti- ja tukipalveluita sosiaalihuoltopalveluina arvonlisäverottomasti tietyin perustein.  

Palveluntuottajan tulee olla merkittynä palveluntuottajien rekisteriin. 

Kotipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon kuuluvia toimia ja niissä avustamista. Tukipalveluita ovat esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys- tai saattajapalvelut.  

Kotitalousvähennys 

Verotuksen kotitalousvähennystä voi hakea mm. kotiin tai vapaa-ajanasunnolle ostetusta tavanomaisesta kotitaloustyöstä (esim. siivous tai lumityöt), hoiva- ja hoitotyöstä (ruuanlaitto, peseytymispalvelu).  

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys myönnetään harkinnanvaraisesti. Vähennys on enintään 1 400 euroa ja se vähennetään puhtaiden ansiotulojen määrästä. 

Talousneuvola 

Talousneuvola on matalan kynnyksen palvelu, jossa voit keskustella taloudellisesta tilanteesta. 

Oikeusaputoimistot 

Oikeusaputoimistot tarjoavat talous- ja velkaneuvontaa. Palvelut on tarkoitettu yksityishenkilöille ja yksityisille ammatin- ja elinkeinonharjoittajille, joiden yritystoiminta on pienimuotoista. Yhteyttä voi ottaa soittamalla, sähköisesti tai nimettömästi chatissa. 

Takuusäätiö 

Takuusäätiö tarjoaa neuvontaa puhelimitse ja chatissa, takauksia pankista nostettaviin  

 järjestelylainoihin, pienlainoja kodin hankintoihin ja välineitä raha-asioiden hallintaan.  

Kela järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, joka auttaa sopeutumaan sairauden mukanaan tuomiin muutoksiin. Sopeutumisvalmennus toteutetaan ryhmämuotoisena kuntoutuksena. 

Myös potilasjärjestöillä on sairastuneille suunnattuja kursseja. Lisätietoja järjestöistä ja sairaalan kuntoutusohjaajilta ja sosiaalityöntekijöiltä.  

Esimerkkejä kursseista:

Lomajärjestöt järjestävät tuettuja lomia sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein.

Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta voi hakea Kelan sairauspäivärahaa, jos on 18–67-vuotias eikä pysty sairauden takia tekemään tavallista työtään, opiskelemaan tai on työtön.  Jos on syntynyt ennen vuotta 2009, alaikäraja on 16 vuotta. 

Alle 68-vuotiaalla eläkkeensaajalla, joka tekee työtä eläkkeellä ollessaan, voi olla oikeus sairauspäivärahaan sairastuessaan. 

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Enimmäisaikaan lasketaan mukaan edeltäneen kahden vuoden ajalta päivät, jolloin hakijalla on ollut oikeus Kelan sairauspäivärahaan. 

Jos työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa, Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle.  

Vammaistuet on porrastettu kolmeen tasoon. 

16 vuotta täyttäneen vammaistukeen voi olla oikeus, kun hakijan toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentuneena yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan, sairaudesta tai vammasta aiheutuu haittaa tai avun ja ohjauksen tarvetta eikä hakija ole eläkkeellä. 

Eläkettä saavan hoitotukeen voi olla oikeus henkilöllä, joka on täydellä eläkkeellä ja jonka toimintakyky on alentuneena yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja joka tarvitsee apua tai ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa vähintään viikoittain.  

Työkyvyttömyyseläkettä edeltää tavallisesti kelan sairauspäivärahakausi. Sairauspäivärahaa voi saada enintään 300 päivää. 

Työkyvyttömyyseläke voi olla määräaikainen kuntoutustuki tai pysyvä työkyvyttömyyseläke.  

Osakyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena tai toistaiseksi ja sitä voi hakea ilman edeltävää sairauslomaa.  

Työeläke kertyy ansiotyöstä. Kansaneläkettä voi saada ellei työeläkettä saa lainkaan tai työeläke jää pieneksi.

Kelasta voi saada asumistukea, jos tulot ovat pienet. Kelan sivulla olevalla laskurilla voi laskea arvion tuen määrästä. 

Tilanteen mukaan kyseeseen voi tulla joko eläkkeensaajan asumistuki tai yleinen asumistuki. 

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto.  

Ensisijaisesti tukea haetaan kelasta, joka tekee päätöksen perustoimeentulotuen myöntämisestä.  

Hyvinvointialueella päätetään täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, jota voi saada sellaisiin erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuviin menoihin, joihin ei voida myöntää kelan perustoimeentulotukea. 

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Maksukaton täyttymisen jälkeen lyhytaikainen laitoshoito on edelleen maksullista, mutta hoitopäivämaksu alenee.  

Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus on 25 euroa ja ylittävä osa korvataan kelasta. 

Vuosittainen omavastuu on 300 euroa.  

Omalla autolla tehdyn matkan Kela-korvaus on 0,33 euroa/km.  

Taksimatkoista voi saada Kela-korvauksen jos siihen on peruste terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi. Saadakseen Kela-korvauksen taksimatkasta matka tulee tilata kelan alueellisesta tilausnumerosta.  

Jos käyttää taksia terveydentilan vuoksi, tarvitaan terveydenhuollon antama todistus (SV 67). Todistus tarvitaan myös, jos terveydentilan vuoksi omalla autolla tehdyn matkan pituus yhteen suuntaan on yli 200km.

Lääkekorvauksissa on kalenterivuosikohtainen alkuomavastuu, jonka jälkeen voi saada korvauksia kelakorvattavista lääkkeistä. 

Suuri osa lääkkeistä on kelakorvattavia ja korvausluokkia on kolme. Peruskorvaus on 40 % ja alempi erityiskorvaus 65 % lääkkeen hinnasta. Ylempi erityiskorvaus on 100 % mutta omavastuuta maksetaan kuitenkin 4,50 euroa/lääke.  

Jos lääkkeiden vuosiomavastuu on täynnä, kelakorvattavista lääkkeistä maksetaan 2,5 euroa/lääke/ostokerta.  

Henkilö voi antaa toiselle valtuudet sähköiseen asiointiin palveluissa, jotka ovat ottaneet käyttöön Suomi.fi-valtuudet. Valtuuttaminen on mahdollista silloinkin, kun ei itse käytä sähköisiä palveluja. 

Omaan tiliin voi antaa käyttöoikeudet sähköisesti tai pankin konttorissa. Tarkemmat ohjeet saa oman pankin nettisivuilta ja konttoreista. 

Kela-asioita voi valtakirjalla valtuuttaa hoitamaan puhelimessa, palvelupisteessä ja postitse. Suomi.fi-valtuudella voi valtuuttaa hoitamaan Kela-asioita verkossa OmaKelassa.

Puolesta asiointiin eläkeasioissa työeläkelaitoksissa saa ohjeet oman työeläkeyhtiön nettisivulta tai asiakaspalvelusta.  

Asiointi OmaKannassa perustuu suomi.fi valtuutukseen. 

Edunvalvontavaltuutus on luottohenkilölle tehty valtuutus omien asioiden hoitamiseksi siltä varalta ettei siihen itse myöhemmin kykene. 

Valtuutettu pyytää valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta jos valtuutuksen tekijä tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioita, joita valtuutus koskee.  

Jos ennakkoon omien asioidenhoitoa ei ole järjestetty esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksella, voidaan henkilölle tarvittaessa määrätä edunvalvoja.  

Edunvalvonta on viimesijainen vaihtoehto asioiden turvaamiseen. Asia voi tulla vireille omalla tai läheisten hakemuksella tai ilmoituksella edunvalvonnan tarpeesta.  

Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.  

Ikäihmisten asiakasohjausyksiköt tarjoavat neuvontaa ja ohjausta hyvinvointialueen palveluista ikääntyneille.  Yhteyttä asiakasohjaukseen voi ottaa asiakas itse tai läheinen. 

Tarvittaessa asiakkaalle järjestetään palvelutarpeen arviointi, joka yleensä tehdään asiakkaan kotona. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään mm. tarvetta kotihoitoon, tukipalveluihin tai kuntouttavaan päivätoimintaan.

Työikäisten palveluihin voi hakeutua kun tarvitsee tukea vaikeassa elämäntilanteessa tai akuutissa kriisissä.  

Kyse voi olla esimerkiksi arjessa selviytymisen vaikeuksista, asumisen ongelmista tai taloudellisista ongelmista. 

Hyvinvointialueen tarjoamat lapsiperheiden palvelut on tarkoitettu lapsille ja perheille, joilla on vaikeasti kuormittava elämäntilanne ja tuen tarve.  

Perhekeskuksen asiakasohjauksesta saa neuvontaa ja ohjausta ja ohjeita perhettä auttaviin palveluihin hakeutumisessa.   

Lapsiperhesosiaalityön kautta perheelle voidaan tarjota erilaisia tukimuotoja.  

Lastensuojelu on viimesijainen tukimuoto ellei muiden palveluiden tuki ole riittävää.  

Kiireellisissä lastensuojeluasioissa tulee olla yhteydessä ja tehdä lastensuojeluilmoitus sen kunnan lastensuojeluun, jossa lapsi on kirjoilla.  

Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä lastensuojeluasioissa tulee soittaa Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen p 044 4700 444. 

Vammaispalvelulakia sovelletaan erityispalveluiden järjestämiseen niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen toimintarajoitteen takia välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.  Kyse voi käytännössä olla esimerkiksi itsenäistä asumista tukevista asunnonmuutostöistä, asiointiin ja virkistykseen liittyvistä kuljetuspalveluista tai henkilökohtaisesta avusta päivittäisiin toimintoihin.  

Vammaispalvelulain perusteella palveluita järjestetään silloin kun muun lain perusteella järjestetyt palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia.  

Hyvinvointialueen vammaispalvelu vastaa tilanteen arvioinnista ja viranomaispäätöksistä. 

Hoitavalle omaiselle voidaan myöntää omaishoidontukea. Tuki muodostuu hoidettavalle tarpeenmukaisista palveluista, omaishoitajalle myönnetystä hoitopalkkiosta ja vapaasta sekä omaisen hoitoa tukevista palveluista.  

Päätös tuen myöntämisestä perustuu vammaispalvelussa tehtyyn arviointiin. 

Hoitavalle omaiselle voidaan myöntää omaishoidontukea. Tuki muodostuu hoidettavalle tarpeenmukaisista palveluista, omaishoitajalle myönnetystä hoitopalkkiosta ja vapaasta sekä omaisen hoitoa tukevista palveluista.  

Päätös tuen myöntämisestä perustuu ikäihmisten asiakasohjausyksikössä tehtyyn arviointiin.

Arvonlisäverottomat yksityiset palvelut 

Henkilö joka on sosiaalihuollon tarpeessa toimintakyvyn alentumisen vuoksi voi saada yksityisiä koti- ja tukipalveluita sosiaalihuoltopalveluina arvonlisäverottomasti tietyin perustein.  

Palveluntuottajan tulee olla merkittynä palveluntuottajien rekisteriin. 

Kotipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon kuuluvia toimia ja niissä avustamista. Tukipalveluita ovat esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys- tai saattajapalvelut.  

Kotitalousvähennys 

Verotuksen kotitalousvähennystä voi hakea mm. kotiin tai vapaa-ajanasunnolle ostetusta tavanomaisesta kotitaloustyöstä (esim. siivous tai lumityöt), hoiva- ja hoitotyöstä (ruuanlaitto, peseytymispalvelu).  

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys myönnetään harkinnanvaraisesti. Vähennys on enintään 1 400 euroa ja se vähennetään puhtaiden ansiotulojen määrästä. 

Talousneuvola 

Talousneuvola on matalan kynnyksen palvelu, jossa voit keskustella taloudellisesta tilanteesta. 

Oikeusaputoimistot 

Oikeusaputoimistot tarjoavat talous- ja velkaneuvontaa. Palvelut on tarkoitettu yksityishenkilöille ja yksityisille ammatin- ja elinkeinonharjoittajille, joiden yritystoiminta on pienimuotoista. Yhteyttä voi ottaa soittamalla, sähköisesti tai nimettömästi chatissa. 

Takuusäätiö 

Takuusäätiö tarjoaa neuvontaa puhelimitse ja chatissa, takauksia pankista nostettaviin  

 järjestelylainoihin, pienlainoja kodin hankintoihin ja välineitä raha-asioiden hallintaan.  

Kela järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, joka auttaa sopeutumaan sairauden mukanaan tuomiin muutoksiin. Sopeutumisvalmennus toteutetaan ryhmämuotoisena kuntoutuksena. 

Myös potilasjärjestöillä on sairastuneille suunnattuja kursseja. Lisätietoja järjestöistä ja sairaalan kuntoutusohjaajilta ja sosiaalityöntekijöiltä.  

Esimerkkejä kursseista:

Lomajärjestöt järjestävät tuettuja lomia sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein.