Käytännön asioiden järjestely
Läheisille
Läheisen kuoleman jälkeisen surun keskellä täytyy tietyt asiat hoitaa. Hautajaisten järjestäminen on ensisijainen tehtävä.
Kuolemasta ilmoittaminen ja perunkirjoitukset tulee myös hoitaa ajallaan. Hautajaisten järjestelyssä hautaustoimisto auttaa teitä käytännön asioissa. Suomi.fi-sivustolla, Digi –ja väestötietoviraston ja Suomen hautaustoimiston liiton sivuilta löytyy kattavat tiedot käytännön asioiden hoitamisiin.
Kuolemasta ilmoittaminen
Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa sähköisesti väestötietojärjestelmään kuolemasta, josta eri viranomaiset näkevät tiedot (eri viranomaiset, kunnat, pankit, vakuutus- ja työeläkelaitokset ja seurakunnat).
Omaiset voivat myös itse aktiivisesti ilmoittaa kuolemasta eri tahoille:
- työnantaja tai oppilaitos
- koulu tai varhaiskasvatuspaikka
- taloyhtiön isännöitsijä
- vuokranantaja
- puhelin- ja tietoliikenneyritykset
- sähkölaitos
- posti, jos siirrät postit kuolinpesän osoitteeseen
- lehtitalot
- yhdistykset, joissa vainaja oli jäsenenä
- muut yritykset, joissa vainajalla oli asiakassuhde
Jos vainajalla on lapsia, vanhemman kuolemasta on hyvä ilmoittaa sellaisille tahoille, joiden kanssa lapsi/nuori on tekemisissä. Tämä mahdollistaa lapsen oikeanlaisen tukemisen.
Ilmoita tarvittaessa vanhemman kuolemasta esimerkiksi:
- kouluun
- päivähoitoon
- läheisten kavereiden vanhemmille
- lähisukulaisille
- harrastustoimintaan
- terveydenhuoltoon, jos lapsella on hoitosuhde
Hautajaisten järjestäminen
Hautajaiset järjestää yleensä vainajan läheiset. Hoitava lääkäri kirjoittaa hautausluvan, jonka jälkeen voi sopia hautajaispäivän. Avio- tai avopuoliso, perilliset ja joskus muu läheinen tai ystävä ottaa vastuun hautajaisten järjestämisestä. Hautajaiset voi läheiset järjestää itse tai ostaa hautajaisten järjestelyt hautaustoimistolta. Jos läheisiä tai omaisia ei ole, vainajan kotikunta järjestää hautaamisen.
Jos läheiset eivät pääse yksimielisyyteen hautajaisjärjestelyistä, tarvittaessa käräjäoikeus ratkaisee hautajaisten järjestäjästä. Tärkeää olisi kuitenkin toteuttaa vainajan omia toiveita. Huomioitavia asioita on esimerkiksi:
- arkkuhautauksen tai tuhkauksen valinta
- hautausmaan ja hautapaikan valinta
- uskonnollinen tai muu katsomus hautaustoimituksessa
- muistotilaisuuden paikka ja tarjoilut
- kutsuttavat henkilöt
Yleensä hautajaiskulut maksetaan vainajan, eli kuolinpesän varoista. Joskus vainajalla voi olla oikeus työnantajan, ammattiyhdistyksen tai työeläkeyhtiön hautausavustukseen. Vainajan ollessa varaton, voi omaiset hakea avustusta omalta kunnalta.
Pakollisia kuluja ovat arkku, vainajan kuljetukset ja hautapaikka. Kuluja voi tulla myös uurnasta, kukkalaitteista, muistokivestä, kuolinilmoituksesta lehteen sekä muistotilaisuuden järjestämisestä
Vainajan omaisuus
Siinä käydään lävitse vainajan varat, velat, perilliset ja mahdollisen testamentin saajat.
Perunkirjoitustilaisuudessa kirjoitetaan perukirja, joka toimii:
- veroilmoituksena, jonka perusteella perillisten perintöverotus tapahtuu
- omaisuusluettelona, jossa näkyvät vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat
- osakasluettelona, koska perukirjaan merkitään kuolinpesän osakkaat ja leski.
Perunkirja tulee toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.
Naimisissa tai rekisteröityneessä parisuhteessa olevilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Toisen kuollessa puolet pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle. Avioehdolla voidaan sulkea avio-oikeus pois tai avioehto sisältää vain osan omaisuudesta. Apua omaisuuden jakamiseen voi pyytää/ostaa lakitoimistosta, asianajotoimistosta tai oikeusaputoimistoista.
Jos vainajalla on alaikäinen lapsi, joka jää kuolinpesän osakkaaksi, toimii hänen vanhempansa edunvalvojanaan perunkirjoituksissa ja -jaossa. Edunvalvonnan sijaista tarvitaan silloin, jos toinen vanhempi on saman kuolinpesän osakas. Sijaisena voi olla julkinen edunvalvoja tai muu henkilö, jolla on tarpeellinen tieto perintöoikeudesta ja on kykenevä huolehtimaan lapsen oikeuksien toteutumisesta.