Käytännön asioiden järjestely
Läheisille
Läheisen kuoleman myötä vainajan asioiden hoitoa täytyy jatkaa surun keskellä. Kuolemasta ilmoittaminen, hautajaisten järjestäminen ja perunkirjoitus tulee hoitaa ajallaan.
Hautaustoimisto auttaa ja ohjaa kaikissa hautajaisiin liittyvissä käytännön asioissa. Suomi.fi-sivustolla, Digi –ja väestötietoviraston (DVV) ja Suomen hautaustoimistojen liiton internetsivuilta löytyy kattavasti tietoa käytännön asioiden hoitamiseen.
Kuolemasta ilmoittaminen
Kuolinilmoitus lähtee sähköisesti digi- ja väestötietorekisteriin, josta tieto välittyy muun muassa Kelaan, useimpiin pankkeihin, seurakuntaan, maistraattiin jne. Hautauksen järjestämistä varten tarvittava hautauslupa lähetetään suoraan vainajan kotipaikkakunnan kirkkoherranvirastoon.
Kuolintodistuksen laatii hoitava lääkäri.
Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa sähköisesti tiedon kuolemasta väestötietojärjestelmään, josta tieto kantautuu eri viranomaisille ja organisaatioihin (kunnat, pankit, vakuutus- ja työeläkelaitokset ja seurakunnat).
Läheisten on hyvä myös itse aktiivisesti ilmoittaa kuolemasta niille tahoille, joiden asiakkaana kuollut on ollut.
Hautajaisten järjestäminen
Hoitava lääkäri laatii kuoleman toteamisen ja kuolemansyyn selvittämisen yhteydessä hautausluvan, jonka jälkeen hautajaispäivä voidaan sopia. Avio- tai avopuoliso, perilliset ja joskus muu läheinen tai ystävä ottaa vastuun hautajaisten järjestämisestä. Jos läheisiä tai omaisia ei ole, vainajan kotikunta huolehtii vainajan hautaamisesta.
Hautajaisia varten vainaja on saattanut kertoa omista toiveistaan joita on tärkeä pyrkiä noudattamaan. Sovittavia asioita ovat esimerkiksi
- arkkuhautauksen tai tuhkauksen valinta
- hautausmaan ja hautapaikan valinta
- uskonnollisen tai muun vakaumuksen huomiointi hautaustoimituksessa
- muistotilaisuuden paikka ja tarjoilut
- kutsuttavat henkilöt
Hautaukseen liittyvät kulut maksetaan vainajan, eli kuolinpesän varoista. Joskus vainajalla voi olla oikeus työnantajan, ammattiyhdistyksen tai työeläkeyhtiön hautausavustukseen. Vainajan ollessa varaton avustusta voi hakea vainajan kotikunnalta.
Pakollisia kuluja ovat arkku, vainajan kuljetukset ja hautapaikka. Kuluja voi tulla myös uurnasta, kukkalaitteista, muistokivestä, kuolinilmoituksesta sekä muistotilaisuuden järjestämisestä.
Vainajan omaisuus
Perunkirjoituksessa käydään lävitse vainajan varat, velat, perilliset ja mahdollisen testamentin saajat.
Perunkirjoitustilaisuudessa kirjoitetaan perukirja, joka toimii
- veroilmoituksena, jonka perusteella perillisten perintöverotus tapahtuu
- omaisuusluettelona, jossa näkyvät vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat
- osakasluettelona, koska perukirjaan merkitään kuolinpesän osakkaat ja leski.
Perunkirja tulee toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.
Naimisissa tai rekisteröityneessä parisuhteessa olevilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Toisen kuollessa puolet pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle. Avioehdolla voidaan sulkea avio-oikeus pois tai sisällyttää avio-oikeuteen vain osan omaisuudesta. Apua omaisuuden jakamiseen saa pankin kautta, lakitoimistosta, asianajotoimistosta tai oikeusaputoimistoista.