Käytösoireet ja hoito

Useimpien käytösoireitten osalta ns. lääkkeettömät hoitomuodot ovat ensisijainen keino ennaltaehkäistä ja lievittää käytösoireita. ​

Näitä keinoja ovat mm. ​

• Hyvä perushoito (esim. hyvä ravitsemus, kivun hoito)​
• Käytösoireita laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja poistaminen (esim. kipu)​
• Liikunnan ja luovien menetelmien käyttö arjessa (esim. musiikki, kuvataide, kädentaidot)
• Vuorovaikutustaidot​

Oireet voivat usein johtua esimerkiksi tekemisen puutteesta, joten helpotusta voi saada mielekkäällä tekemisellä. Toisaalta liiallinen kiire tai tavallisesta ​arjesta poikkeavat tilanteet saattavat lisätä käytösoireita. Myös pitkä yksinolo, vieraat paikat tai liialliset ääni- ja näköärsykkeet voivat lisätä käytösoireita, ​samoin esim. peilit, pimeys, kuumuus tai kylmyys. ​

Käytösoireessa voi olla kyse myös siitä, että muistisairas viestii käyttäytymisellään asioita, joita ei ole kykenevä enää sanoittamaan.

Käytösoireiden ilmenemiseen voi vaikuttaa myös se, kuinka niihin suhtaudutaan. Omalla toiminnallaan voi vaikuttaa tilanteiden kehittymiseen; provosoituminen voi lisätä ​oireita tai rauhallinen suhtautuminen voi lievittää niitä. Ymmärrys ja tieto muistisairauden oireista auttaa suhtautumaan erilaisiin tilanteisiin paremmin.

Läheisten levollinen suhtautuminen eri tilanteissa helpottaa käytösoireita. Läheisen on tärkeä huolehtia omasta hyvinvoinnista ja erityisesti levosta mahdollisuuksien mukaan!​

On luonnollista, että käytösoireet voivat tuntua kuormittavilta. Levänneenä jaksaa paremmin huomioida ja neuvoa muistisairasta. ​

Käytösoireet voivat olla joskus kaikista yrityksistä huolimatta hyvin voimakkaita, jolloin läheisten jaksaminen on koetuksella. Pahimmillaan käyttäytyminen voi olla väkivaltaista ja aggressiivista.

Kenenkään ei tarvitse pärjätä käytösoireiden kanssa yksin vaan apua saa ja tulee pyytää!​

​Käytösoireet tuntuvat usein raskailta muistisairaan ja hänen läheisensä arjessa. Apua kannattaa pyytää ajoissa. Käytösoireita pyritään kartoittamaan myös seurantakäynneillä. Käytösoireet saadaan usein helpottumaan, kun asiaan kiinnitetään huomiota ja aloitetaan esim. lääkehoito tai lisätään tukitoimia kuten kotihoitoa tai intervallijaksoja. Jos käytösoireet ovat uhkana muistisairaan tai hänen läheisensä turvallisuudelle, on niihin puututtava viipymättä.​

Joskus käytösoireet voivat olla sellaisia, että pitää pohtia, onko kotona asuminen vielä turvallista. Aina on kuitenkin ensin tärkeä pysähtyä miettimään käytösoireiden syitä ja pyrkiä hoitamaan niitä esimerkiksi lääkityksellä sekä kartoittaa tuen tarve ja teknisten apuvälineiden mahdollisuus ennen pysyviä asumiseen liittyvien ratkaisujen tekemistä. Usein tilanne helpottaa hoidon ja tukitoimien myötä tässäkin asiassa.​

Jos kuitenkin käytösoireet jatkuvat hankalina ja ovat riski kotona pärjäämiseen, on syytä pohtia muuttamista asumispalveluyksikköön. ​

Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä käytösoireisiin liittyen. Mikäli oireet kuormittavat, ei yhteydenottoa kannata viivytellä.

Ota yhteyttä siihen henkilöön tai tahoon, jonka kanssa olet asioinut. Niin sanottu lähiyhdyshenkilö voi olla oma muistihoitaja tai kotihoidon asiakkaalla kotihoidon yhdyshenkilö. ​

Jos käytösoireet haittaavat arkea ja lisääntyvät nopeasti, niin yhteyttä voi ottaa myös terveyskeskukseen esim. omahoitajaan tai kiirevastaanotolle.

Akuuttitilanteissa ota yhteyttä yhteispäivystykseen (Päivystysapupuhelin 116117) ja hätätilanteessa soitto 112

Käytösoireisiin liittyvää tutkimusta ja hoitoa saa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kautta! ​

​

Muistisairauteen liittyy psyykkisiä oireita ja haitallisia käyttäytymisen muutoksia, joista käytetään myös nimitystä käytösoire. Myös termejä neuropsykiatrinen oire tai haasteelliseksi koettu käyttäytyminen käytetään. Kyse on sairauden aiheuttamista muutoksista, ei muistisairaan ilkeydestä tai tahallisesta harmin aiheuttamisesta.

Eri muistisairauksissa ja eri muistisairauden vaiheessa käytösoireet ovat erilaisia. Käytösoire saattaa aiheuttaa muistisairaalle itselleen kärsimystä ja kuormittaa hoitavaa henkilöä. Käytösoire lisää tarvetta ulkopuoliseen apuun ja saattaa olla riski itsenäiselle selviytymiselle kotona. Näistä syistä käytösoireet on syytä tunnistaa, arvioida syy ja pyrkiä lievittämään oireita sekä huomioimaan arjen turvallisuus. ​

ERILAISIA KÄYTÖSOIREITA​ ovat mm. Masennus, apatia, levottomuus, ahdistuneisuus, psykoottiset oireet, persoonallisuuden muuttuminen, uni-valverytmin ​häiriöt ja seksuaaliset käytösoireet.​

• Lievässä muistisairaudessa tavallista masentuneisuus, apatia, ahdistuneisuus, unihäiriöt​
• Keskivaikeassa ja vaikeassa muistisairaudessa virhetulkinnat, aistiharhat, harha-ajatukset – muistisairaan kyky verrata todellisuutta, tapahtuneita asioita ja ​omia kokemuksia heikkenee

Muistisairauden edetessä muistisairaan kyky hallita omia tunteita heikkenee, ajattelun ja mielen kaoottisuus, purkautuu poikkeavana käyttäytymisenä ​ – levottomuus, huutelu, katastrofireaktiot​.

Joillakin voi käytösoireita ilmentyä jo varhaisessa vaiheessa, toisella myöhemmin ja joillain ei lainkaan tai hyvin vähän. Muistisairauden edetessä usealla on menneessä elämistä, joka on syytä erottaa esim. psykoottisesta käytösoireesta ja joka ei vaadi lääkehoitoa ​

Käytösoireiden erottaminen akuutista sekavuudesta eli deliriumista on tärkeää!​

Akuutissa sekavuudessa oireisto alkaa nopeasti eli tunneissa tai päivissä. Akuutissa sekavuudessa oireiston vaikeus vaihtelee ja välillä oireet voivat olla kokonaan poissa. Akuuttiin sekavuuteen liittyy tajunnan häiriö, tarkkaavaisuuden häiriö, hajanainen ajattelu ja poikkeava vireystila. Muistisairas eri palveluiden piirissä/ AMMATTILAISELLE/ Akuuttisairaus/ päivystys

• Lisäkoulutuksen hankkiminen ja tarjoaminen hoitohenkilökunnalle ja muille ammattilaisille on paras keino lääkkeettömien menetelmien käyttöön liittyen! ​
  • Ymmärtäminen että kaikki oireet eivät johdu sairaudesta vaan ovat osa ihmisyyttä ​
  • Koulutuksia/ ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia ovat mm: ​
    • Ketjulähettitoiminta. Aksila/ Epshp. Tukee ja vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten oppimista, kehittymistä ja verkostoitumista tarjoamalla ammattilaiselle mahdollisuuden vierailla ketjulähettinä toisessa yksikössä
    • Muistisairaan kohtaaminen –koulutus. Epshp Moodle. Koulutus on koostettu osana Sote rakenneuudistus- hanketta ammattilaisten hoidon- ja kohtaamisosaamisen vahvistamiseksi
    • Välineitä työhösi. Suomen muistiasiantuntijat ry.

• Kohtaaminen!
  • KIIREETTÖMYYS, turvallisuus, tasa-arvoinen kohtaaminen, läsnäolo, kuuntelu, vuorovaikutus, tunteiden kohtaaminen, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus​
  • TunteVa -menetelmä​

• Aktiivinen arki
  • Liikunta, musiikki, taide, muistelu, valokuvat, hieronta, tuoksut, värittäminen, pelit, ravitsemus/ Aivoterveyden edistäminen / Aktiivinen aivojen käyttäminen ja sosiaalinen aktiivisuus ym.
  • Safewards –mallin käyttö (käytetään mm. psykiatrisessa hoidossa). Lisätietoa löydät esimerkiksi mallin sivuilta
  • Hotus. Hotus-hoitosuositus: Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen – Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä
• Tekniset välineet ja niiden hyödyntäminen

• Ympäristöön liittyvistä käytösoireita lisäävistä tekijöistä kannattaa huomioida: Vieraat paikat, pitempiaikainen yksinolo ja liian vähäiset ärsykkeet, liialliset ärsykkeet (kiire, poikkeava päivärytmi, jännittävät kohtaamiset, vieraat ihmiset , voimakkaat tai poikkeavat äänet), peilit, pimeys, kuumuus, kylmyys ja muistisairaan kohtaamisen vaikeudet.
  • Yksilöllisyyden havainnointi keskeistä! Jotkut tarvitsevat toimintaa ja aistimuksia ja toiset taas eivät (multisensitiivisyys) ​

• Käytösoireiden arvioinnissa esim Cohen-Mansfield- mittarin hyödyntäminen. Löydät Cohen-Mansfield-mittarin ja muita mittareita Käypä Hoidon sivulta.
• Käytösoireiden kirjaamisessa on hyvä kirjata havaitut oireet ilman tulkintaa. Oireiden seurannassa ja hoidossa on syytä kirjata myös käytetyn lääkkeettömän ja mahdollisen lääkehoidon vaste

​

• Muistihoitaja ja muistikoordinaattori vastaavat seurannasta ja huomioivat mahdolliset käytösoireet sekä antavat ohjausta ja neuvontaa tilanteissa​
• Terveyskeskuksen omahoitajaan voi ottaa myös tarvittaessa yhteyssä ja konsultoida tk-lääkäriä​
• Mikäli oireet vaativat arviota muutaman päivän sisällä, voi ottaa yhteyttä kiirevastaanottoon​
• Jos voimakkaisssa oireissa tarvitaan välitöntä apua, niin yhteydenottotaho on yhteispäivystys
• Kun potilas hakeutuu käytösoireen vuoksi kiirevastaanotolle tai päivystykseen, niin mikäli potilaan terveydentila sallii ja hoito on turvallisesti järjestettävissä potilaan omassa asuinpaikassa, niin on hyvä harkita potilaan kotiuttamista
• Terveyskeskusosastolla joskus arvioidaan ja hoidetaan käytösoireita lyhytaikaisesti ​
• Geriatria voi konsultoida käytösoireiden hoidossa ​
• Joskus hoitopaikka on Geropsykiatrian pkl tai Geropsykiatrinen osasto YA4, jos kyseessä on psykoottiset oireet. TAYS Pitkäniemi voi myös konsultoida
• Seinäjoen kaupunginsairaala, os. M3. Toteutetaan hoito- ja tutkimusjaksoja muistisairauteen liittyvissä oireissa, erityisesti käytösoireissa ​
• Asumispalveluyksikössä asuvan potilaan käytösoireita hoidetaan omassa yksikössä, tarvittaessa edellä mainittu tahoja konsultoiden

• Tilanteen kuvailu: Millainen oire on kyseessä, miten potilas käyttäytyy. Oireen kuvaileminen on tärkeää, ei pelkästään sen tulkinta/luokittelu. Esim harhaoireen suhteen on hyvä kuvailla oireen sisältö
• Mietittävä mikä oire, miksi, miksi juuri nyt? ​
• Mittareita voi käyttää oireiston kartoitukseen ja luokitteluun: GDS-15, PAINAD, NPI-Q, Cohen-Mansfield
• Muistisairaan ja hoitavan henkilön turvallisuuden varmistaminen tärkeää, erityisesti jos kyseessä on muistisairaan aggressiivisuus​
• Oireiden taustalla mahdollisesti olevia tekijöitä​:
  • Somaattiset seikat​
    • Akuutti sairaus (infektio, sydäntapahtuma, metabolinen häiriö, epileptinen kohtaus, kasvaimet, aivoverenkiertohäiriöt, epileptinen kohtaus, traumat kuten subduraalihematooma tms)​
    • Anemia, matala verenpaine​
    • Heikko näkö tai kuulo ​
    • Päihteiden käyttö ​
    • Joskus uuden lääkityksen aloitus tai keskushermostoon vaikuttavan lääkityksen nopea lopetus ​
  • Epämukavuutta aiheuttavat seikat​
    • Nälkä, jano, kipu (epämukava asento), ummetus, virtsaretentio ​
  • Ympäristöön liittyvät seikat​
    • Turhautuminen, pelko, vieras ympäristö, yksinolo, liialliset ärsykkeet, liian vähäiset virikkeet, peilit, pimeys, kuumuus, kylmyys.​
    • Muiden henkilöiden suhtautuminen muistisairaaseen​ ​​
  • Lääkitykseen liittyvät seikat​
    • Potilaalle sopimaton lääkitys​
      • Liiallinen verenpainelääkitys tai hypoglykeeminen lääkitys​
      • Riittämätön kipulääkitys ​
      • Keskushermostoon vaikuttava lääkitys, kuten opiaatit ​
      • Parkinson lääkkeet​
      • Antikolinergiset lääkkeet kuten virtsa-antikolinergit, neuroleptit, trisykliset antidepressantit
      • Neuroleptien aiheuttama akatisia ​
      • Kortisoni, digoksiini ​
    • Lääkityksen aloittamiseen liittyvät oireet, joskus muistisairauden oireenmukainen lääke paradoksaalisesti lisää käytösoireita, vaikka useimmiten helpottaa niitä linkki lääkitys​
    • Keskushermostoon vaikuttavan lääkityksen lopetus/nopea lopetus​
      • Opiaatit, bentsodiatsepiinit, unilääkkeet, muistisairauslääkkeet​
    • Yhteensopimaton lääkitys. Lääkeainemetabolian hidastuminen ikääntyneellä – kumuloitumisriski ​

• Lääketieteellinen arvio ​
  • Kardiorespiratorinen status, neurologinen status, infektio-oireiden ja vammojen arvio, harkinnan mukaan laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ​
• Muistisairaan käytösoireiden arviointi, käypä hoito lisätietoa-aineisto
• Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden hoito. Hölttä E. & Pitkälä K. Lääkärilehti 5/ 2019 VSK 74

• Ensisijaista muistisairauden oireenmukainen lääkitys eli ns muistisairauslääkkeet AKE ryhmän lääke tai mementiini ​
• Mikäli aloitat lääkityksen käytösoireeseen, erityisesti neuroleptin tai bentsodiatsepiinin, suunnittele seuranta. Usein käytösoire helpottaa ajan myötä ja aloitetun lääkityksen purkua on tuolloin syytä harkita, jotta vältyttäisiin pitkäaikaishaitoilta
• Haitallisten lääkkeiden purku mahdollisuuksien mukaan (esim antikolinergit, sedatiivit, keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet) ​
  • Somaattisten sairauksien lääkitys tasapainoon ​
  • Yksi keskushermostoon vaikuttavan lääkkeen muutos kerrallaan​
  • Usean vaikutukseltaan samankaltaisen lääkkeen yhteiskäyttöä tulee välttää ​
  • Vasteen arvioiminen, mahdollisten haittojen seuraaminen. Seurannasta sopiminen ​
  • Hyödynnä Terveysportti- Lääkeinteraktiot ja haitat sekä Fimea 75+ ​
  • Käytösoireiden lääkehoidosta voi konsultoida geriatria. ​
• Käytösoireiden lääkehoito. Käypä hoito, 2021.
• Muistisairauteen liittyvien käytösoireiden lääkehoito – ensisijaista on aina muistisairauden oireenmukaisen lääkityksen aloittaminen tai annosnosto. Koliiniesteraasin estäjät eli AKE lääkkeet donepetsiili, rivastigmiini galantamiini. Memantiini. ​
• Masentuneisuus​
  • SSRI lääke, kuten sertraliini tai sitalopraami. Muista masennuslääkkeistä esim duloksetiini, mirtatsapiini, venlafaksiini tai vortioksetiini​
  • Psykoottistasoisessa masennuksessa myös psykoosilääkkeet ja ECT hoito ​
• Apatia
  • Koliiniesteraasin estäjät eli AKE lääkkeet donepetsiili, rivastigmiini galantamiin. Memantiini. ​
• Levottomuus ja aggressiivisuus​
  • Ahdistuslääkkeet tarvittaessa käytettynä tai tilapäiseen käytettynä esim oksatsepaami 7,5 – 15 mg 1-3 kertaa/vrk tai loratsepaami 0,5 mg –1 mg 1-3 kertaa/vrk (myös hoitotoimiin tai muihin tilanteisiin liittyvän levottomuuden ja aggression hoidossa tilannetta edeltävästi) ​
  • Masennuslääkkeet​
  • Psykoosilääkkeet, kuten ketiapiini 25-100 (150) mg/vrk 1-2 kertaa vrk annosteltuna, risperidoni 0,25 – 1 (2 ) mg/vrk 1-2 kertaa vrk annosteltuna. Myös esim olantsapiinia 2,5 – 5 mg /vrk iltaisin, haloperidolia tai aripipratsolia voi harkita. Haloperidolin käytössä kannattaa huomioida, että kun oire on saatu kuriin, kannattaa ekstrapyramidaalihaittojen riskin vuoksi lääkitys purkaa pois tai vaihtee risperidoniin. Lääkkeen jatkamisen tarve tulee arvioida säännöllisesti ja lääkkeet tulee uskaltaa jossain vaiheessa myös lopettaa. ​
  • Valproaatti auttaa joskus vaikeahoitoisessa aggressiossa ​
• Ahdistuneisuus ​
  • Ahdistuslääkkeet tarvittaessa käytettynä tai tilapäiseen käyttöön esim oksatsepaami 7,5 – 15 mg 1-3 kertaa/vrk tai loratsepaami 0,5 mg –1 mg 1-3 kertaa/vrk​
  • Beetasalpaajat​
  • Masennuslääkkeet ​
  • Joskus voi harkita pregabaliinia ​
• Psykoosi​
  • Psykoosilääkkeet, kuten ketiapiini 25-100 (150) mg/vrk 1-2 kertaa vrk annosteltuna, risperidoni 0,25 – 1 (2 ) mg/vrk 1-2 kertaa vrk annosteltuna. Myös esim olantsapiinia 2,5 – 5 mg /vrk iltaisin, haloperidolia tai aripipratsolia voi harkita. Haloperidolin käytössä kannattaa huomioida, että kun oire on saatu kuriin, kannattaa ekstrapyramidaalihaittojen riskin vuoksi lääkitys purkaa pois tai vaihtee risperidoniin. ​
• Unettomuus (lääkkeettömät keinot ensisijaisia, kuten päivällä vuoteessa vietetyn ajan vähentäminen ja myöhäinen iltapala. ​
  • Melatoniini 1-6 mg iltaisin ​
  • Mirtatsapiini 3,75 – 7,5 mg iltaisin ​
  • Tarvittaessa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tematsepaami, oksatsepaami, tsopikloni tai ketiapiini ​
• Hoitotoimien vastustelu: vaikehoitoinen, esiintyy muistisairauden vaikeassa vaiheessa, lääkkeistä harvoin apua. Voi kokeilla: ​
  • bentsodiatsepiini ennen hoitotoimia (oksatsepaami 7,5 -15 mg, loratsepaami 0,5-1 mg)​
  • SSRI lääke, jos myös ärtyisyyttä tai muu indikaatio SSRI lääkkeelle​
  • neuroleptiä voi kokeilla (ketiapiini 12,5 -25 mg, risperidoni 0,25-0,5 mg)​
  • kivun hoito, lääkkeettömät keinot kuten suklaa​

​

​

• Huutelu​
• Jatkuva kävely ​
• Tavaroiden kätkeminen​
• Seksuaalinen aktiivisuus​
• Syömäkelvottomien tavaroiden syöminen​
• Toistuva riisuuntuminen ja pukeutuminen​
• Tavaroiden varastaminen​
• Itsensä raapiminen​
• Jalkojen, käsien ja pään hakkaaminen​
• Hoitotoimien vastustaminen ​

Omaisten jaksamisen tukeminen tärkeää!

Tärkeää, että on tieto niin sanotusta lähiyhdyshenkilöstä (muistihoitaja, kotihoito, asiakasohjausyksikkö) käytösoireiden haastaviin tilanteisiin.

• Akuuttitilanteissa päivystys
• Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)
• Riskinhallinta erityisesti, jos kyseessä on agressiivisuus käytösoireena, sairastuneen ja lähiympäristön turvallisuus tulee taata ​

Käytösoireisten tutkimus ja hoito:

• Muistihoitaja ja muistikoordinaattori kiireettömät​
• Tk vo / tk kiva kiireettömät ja puolikiireelliset tilanteet​
• Yhteispäivystys, kun oireisto vaatii pikaista selvittelyä ja hoitoa. Kun potilas hakeutuu käytösoireen vuoksi kiirevastaanotolle tai päivystykseen, niin jos potilaan terveydentila sallii ja hoito on turvallisesti järjestettävissä potilaan omassa asuinpaikassa, niin on hyvä harkita potilaan kotiuttamista
• Seinäjoen kaupunginsairaala, osasto M3. Toimintamallin kuvaus: Hoitojakson lopussa pidetään kotitumissuunnitelmapalaveri (palvelutarpeen arviointi) yhteistyössä Ikäkeskuksen kanssa, tekemisessä potilas ja omaiset mukana
• EPSHP: geriatrian, geropsykiatrian, neurologian poliklinikka, geropsykiatrian osasto ​
• TAYS/Pitkäniemi erityistapauksissa​

Usein käytösoire hiipuu ajan myötä tai saadaan (lääke)hoidon avulla helpottumaan. Tukitoimien tehostaminen pitää harkita, kuten kotihoito, intervallit tai tekniset apuvälineet.

On tärkeä huomioida, että tilapäisten syiden vuoksi muistisairas ei joutuisi muuttamaan tehostettuun palveluasumiseen. Käytösoireet pyritään hoitamaan ensin ja palvelut kotiin kartoitetaan ja lisätään ensin, sitten vasta tehostetun palveluasumisen harkinta.​

​

• Pitkäaikaisesta hoidosta vastaava taho: huomioitava henkilöstön osaamisen varmistaminen, työ- ja potilasturvallisuus, työssä jaksamisen tukeminen, lääkärin konsultaatiomahdollisuudet ja -tavat, tilojen merkitys ja pitkäaikaishoidon hoitosuunnitelma ​
• Hoitosuunnitelmat ja niiden päivittäminen puolivuosittain tai tilanteen muuttuessa on tärkeää!
  • Hoitosuunnitelmassa on syytä olla hoidon linjaukset ja myös akuuttitilanteiden ennakointi myös mahdollisten käytösoireiden pahenemisen osalta
  • Hoitosuunnitelman ja henkilöhistorian tuntemisen hyödyntäminen

• Etukäteispainotteinen lääkehoidon suunnittelu akuutteja tilanteita varten​
• Muut toimintamallit akuuttitilanteisiin
  • SoTe-tike, alue-ensihoitaja
  • Hoidontarpeen arvio sisältäen fyysisen voinnin arvion ( RR, pulsii, hengitystaajuus, tajunnantaso, lämpötila, liikkuminen, keskusteluyhteys, muut oireet) ja tarvittaessa asiantuntija sh/ lääkärin konsultaatio
  • Hoitajan lähete päivystykseen. Sisältää kuvauksen aikaisemmasta toimintakyvystä, uusista oireista sekä hoidon linjauksista. Löydät lähetteen sisällön osiosta: Fraaseja ammattilaiselle
  • Käytösoire ilmenee usein potilaan asumispalvelupaikassa ja joskus ilmenee selkeimmin juuri siinä ympäristössä. Jos mahdollista, niin kannatta välttä muistisairaan siirtoa päivystykseen tai esim. vuodeosastolle
  • Päivystyksessä voimakkaasti käytösoireilevaa potilasta on hankala tutkia ja potilaan oireet monesti hankaloituvat. Potilasta joudutaan mahdollisesti rauhoittamaan sekä lääkkeellisesti että fyysisesti. Tämä on harvoin muistisairaan etu.
  • Myös pelot vieraassa ympäristössä lisäävät käytösoireita, lääkehoito ja somatiikka saattavat häiriintyä, näistä seuraavat uudet haasteet. Kun perushoito on jo haastavaa, saattaa esim. haavanhoito, katetrointi, rr-seuranta muodostua erittäin haastavaksi, jopa mahdottomaksi
• Etukäteispainotteinen turvallisuussuunnittelu (esim. MAPA ®-koulutus, vartijapalveluiden käyttö hoitotilanteissa) parantamaan arjen sujuvuutta ​
• Lääkkeettömien hoitojen merkitys, perhehoitotyön merkitys ja hyödyntäminen ​
• Tarpeettoman rajoittamisen välttäminen ​
• Henkilöstön kohtaamisosaamisen merkitys, työnohjaus, koulutus . Hoitosuunnitelman ja henkilöhistorian tuntemisen hyödyntäminen ​

​Kun asumispalveluyksikössä kirjataan muistisairaan käytösoireista, niin on tärkeää kuvaileva kirjaus. Oireiden kuvausta, ei oletuksia tai tulkintoja!​