Arjessa eteen tulevia tilanteita
Asiakkaalle
Ajoterveyttäsi arvioidaan sekä diagnoosin teon yhteydessä, että seurantakäynneilläsi. Jos muu terveydentilasi sallii ja muistisairaus on alkavassa tai lievässä vaiheessa, voi turvallinen ajaminen olla vielä mahdollista. Ajoterveyttäsi arvioidaan lääkärin vastaanotolla haastattelun, kliinisen tutkimuksen ja erilaisten testien avulla. Tarkempi ajoterveytesi arviointi onnistuu ajokokeen tai terveysperusteisen ajokyvyn arvioinnin avulla. Mikäli ajoterveyskriteerisi eivät täyty, niin lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa asiasta poliisiviranomaiselle.
Akuutin sairauden oireet muistisairaalla voivat ilmetä myös käyttäytymisen muutoksena. Tämä johtuu siitä, että muistisairaan on joskus vaikea ilmaista tuntemuksiaan ja oireitaan. Käyttäytymisen muutoksena ilmaantuvia oireita kutsutaan käytösoireiksi, ja ne useimmiten ilmaantuvat pikkuhiljaa.
Nopeat ja voimakkaat muutokset käyttäytymisessä saattavat viitata akuuttiin sairauteen, joka kannattaa selvittää ja hoitaa kiireellisesti. Kiirevastaanotolle tai päivystykseen lähtiessä on hyvä ottaa mukaan lääkelista, mahdolliset silmälasit ja kuulolaite sekä joku läheinen henkilö mukaan.
Yhteydenottotahot
Kun ilmenee akuuttiin sairauteen tai vammaan viittaavia oireita, on hätätilanteessa syytä ottaa yhteyttä 112.
Jos kyseessä ei ole hätätilanne, mutta koet tarvitsevasi kiireellistä apua sairauteesi tai vammaasi, niin ensisijainen yhteydenottotaho on oma terveyskeskus tai tarvittaessa päivystysapupuhelin:
Kiireellinen hoito ja päivystys
Muistisairauden oireet näkyvät usein tilanteissa, joissa pitää käsitellä suuria tietomääriä ja tehdä nopeita päätöksiä. Tällainen on esimerkiksi ampuma-aseiden käsittely. Sairaus ei välttämättä vaikuta aseen tekniseen käsittelyyn, mutta se voi jo varhaisessa vaiheessa vaikuttaa mm. toiminta- ja harkintakykyyn. Muistisairaan on vaikeampi myös noudattaa esimerkiksi aseiden säilytykseen annettuja määräyksi. Muistisairaus voi muodostaa esteen aselupasi jatkamiselle.
Lääkärin on arvioitava terveydellisiä esteitä ampuma-aseen hallussapitoon liittyen. Lääkärillä on oikeus ilmoittaa asiasta poliisiviranomaiselle.
Muistisairauden kanssa voi jatkaa ihan tavallista omannäköistä elämää. Arjen sujuvuuteen voit vaikuttaa esimerkiksi arjen säännöllisellä rytmillä ja rutiineilla. Tavallisen aktiivisen elämän jatkaminen kannattaa! Erilaisilla muistin apuvälineillä saat arjen sujumiseen apua ja niihin kannattaa tutustua jo hyvissä ajoin, vaikka et tuntisikaan niitä vielä tarvitsevasi.
Oman alueen ikäihmisten asiakasohjausyksiköistä saat lisätietoa apuvälineistä ja turvallisuutta lisäävistä ratkaisuista.
Teknisiä apuvälineitä voit hankkia myös itse esimerkiksi verkkokaupoista.
Edunvalvontavaltuutus on keino varautua tulevaisuuteen. Sen avulla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että ei myöhemmin itse kykene. Edunvalvojaa voidaan taas tarvita tilanteissa, kun esimerkiksi henkilön sairaus on heikentänyt hänen kykyään valvoa omia etujaan.
Kaikki muut järjestelyt, kuten valtakirja, ovat kuitenkin ensisijaisia ennen kuin harkitaan edunvalvontaa tai edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattamista.
Jos olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, voit tehdä ilmoituksen asiasta. Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi ikäihmisen kotona pärjääminen tai yksin asuvan aikuisen elämänhallinnan ongelmat.
Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut toisen henkilön elämäntilanteesta. Ilmoituksesi perusteella sosiaalipalvelujen ammattilaiset arvioivat avun tarpeen ja millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota.
Ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimistoon tai asiakasohjausyksikköön, useimpien kuntien nettisivuilla on tähän tarkoitukseen myös erillinen lomake.
Jokaisella muistisairaalla on oikeus itsemääräämiseen. Niin kauan kuin hän kykenee ja pystyy ymmärtämään päätöstensä merkityksen ja seuraukset, hänellä on oikeus päättää omista asioistaan.
Muistisairaskin saa päättää esimerkiksi kenelle/keille hän antaa luvan saada tietoa vaikka lääkärin vastaanottokäynniltä. Muistisairauden eteneminen johtaa kuitenkin lopulta siihen, että hän ei kykene enää tekemään päätöksiä. Itsemääräämisoikeutta tulee kuitenkin kunnioittaa, jos hän on esimerkiksi päätöksentekokykyisenä ilmaissut tahtonsa (suullisesti tai kirjallisesti)/ Tulevaisuuden suunnittelu
Kaikki epäasiallinen toiminta, jossa toista ihmistä kohtaan käyttäydytään väärin ja aiheutetaan toiselle kärsimystä, on kaltoinkohtelua. Se voi olla henkistä tai fyysistä väkivaltaa, taloudellista hyväksikäyttöä tai hoidon tarpeen laiminlyöntiä. Olkoon kaltoinkohtelu tahallista, tahatonta, kertaluontoista tai jatkuvaa, siihen tulee puuttua.
Lisätietoa löydät esimerkiksi alla olevista linkeistä:
Toimintakykyä ja arjen turvaa saat huolehtimalla itsestäsi mm. syömällä hyvin ja harrastamalla liikuntaa.
Kodin turvallisuus ja taloudellinen turvallisuus (mm. Suoralaskutus, markkinointikiellot) ovat myös asioita, joihin on hyvä kiinnittää ajoissa huomiota.
Arjen turvallisuudesta löydät lisätieto alla olevista linkeistä:
Muistisairauteen liittyy joskus psyykkisiä oireita tai käyttäytymisen muutoksia, joista käytetään myös nimitystä käytösoire. Käytösoireita voi ilmetä eri vaiheissa sairautta, kuten varhaisessa vaiheessa tai hieman myöhemmin. Kaikilla niitä ei ole lainkaan. Käytösoireita voivat olla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus, persoonallisuuden muuttuminen tai seksuaaliset käytösoireet.
Käytösoireet vaikuttavat usein arkeen ja arjen sujumisen, jolloin ne vaikuttavat myös läheisten jaksamiseen. Apua ja neuvoja eri tilanteisiin on saatavilla.
Muistisairaus on sairaus, jossa avun ja tuen tarve lisääntyy sairauden edetessä. Joku voi pärjätä kotona pitkäänkin ilman apuja, kun toisella avun tarve alkaa jo aiemmin.
Kun pärjääminen kotona alkaa olla heikentynyttä, apua saa muistihoitajan ja oman alueen asiakasohjausyksikön kautta.
Jos muistisairauden oireet lisääntyvät nopeasti, voi syy olla siinä, että tulee muutos asumisessa, sosiaalisissa suhteissa tai muussa elinympäristöön liittyvässä asiassa. Myös psyykkinen stressi voi lisätä muistisairauden oireita. Joskus muistisairauden oireiden lisääntymisen syy on muissa sairauksissa, akuuteissa oireissa, sopimattomassa lääkityksessä tai päihteiden käytössä.
Ota tarvittaessa yhteyttä muistihoitajaan tai lääkäriin, jos muistisairauden oireet lisääntyvät nopeasti.
On hyvä miettiä myös arkisten asioiden hoitamista. Toisen henkilön puolesta voi asioida terveydenhuollossa tai apteekissa ja tällöin tarvitaan henkilön suostumus/valtuutus. Valtakirjalla läheinen voi hoitaa esimerkiksi toisen tiliä. Kaikki muut järjestelyt, kuten valtakirja, ovat ensisijaisia ennen kuin harkitaan edunvalvontaa tai edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattamista.
Lisätietoa asiasta saat alla olevista linkeistä:
Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Toiminnan tavoitteena on potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti turvallinen ja vaikuttava hoito. Potilasturvallisuutta edistetään yhteistyössä potilaan ja omaisen kanssa.
HaiPro-järjestelmän kautta voi potilas itse, omainen tai läheinen tehdä ilmoituksen koetusta haitta- tai vaaratapahtumasta. Ilmoituksessa voi kertoa tapahtumasta ja tehdä kehittämisehdotuksia. Yksikön esimies käsittelee palautteen ja antaa vastauksen käsittelyn jälkeen ilmoitettuun osoitteeseen. Tästä syystä yhteystietojen ilmoittaminen on tärkeää.
Huom!
Hoitoon tai kohteluun liittyvät asiakas-/potilaspalautteet voi antaa myös kirjallisesti yksiköissä olevia asiakaspalautelomakkeita käyttämällä.
Muistisairauden myötä, mutta myös muutenkin, voi kokea yksinäisyyttä.
Muistisairauteen sairastumisen myötä helposti koetaan, että ystävät voivat kaikota ja jää yksin. Sairaudesta kannattaakin olla avoin ja kertoa siitä muille. Tieto sairaudesta ja sairauden vaikutuksista auttaa myös läheisiä ja ystäviä suhtautumaan paremmin erilaisiin tilanteisiin.
Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja aktiivinen osallistuminen sairaudesta huolimatta on tärkeää. Esimerkiksi vertaistukiryhmiin osallistuminen, myös verkon kautta tai sosiaalisen median eri kanavilla, lievittää yksinäisyyttä. Kuten todettu, samassa tilanteessa olevia on muitakin. Et siis ole yksin!
Ammattilaiselle
Kun muistisairaus todetaan, niin ajoterveyttä arvioidaan sekä diagnoosin teon yhteydessä, että seurantakäynneillä. Jos muu terveydentila sallii ja muistisairaus on alkavassa tai lievässä vaiheessa, voi turvallinen ajaminen olla vielä mahdollista. Ajoterveyttä arvioidaan lääkärin vastaanotolla haastattelun, kliinisen tutkimuksen ja erilaisten testien avulla. Tarkempi ajoterveyden arviointi onnistuu ajokokeen tai terveysperusteisen ajokyvyn arvioinnin avulla.
Mikäli ajoterveyskriteerit eivät täyty, niin lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa asiasta poliisiviranomaiselle.
Työkaluja ajoterveyden arviointiin
- MMSE, MOCA, CERAD, TMT, NEPSY, ajokoe, terveysperusteinen ajokyvyn arviointi
- Tarvittaessa neurologin tai geriatrin konsultaatio (puhelin- tai paperikonsultaatio tai lähete)
Ryhmä 1 ajoterveysvaatimukset saattavat täyttyä, kun lievä muistisairaus. Lääkärin arvio 6-12 kk välein
Kannanotto ajokykyyn:
a) Ajoluvan jatkaminen ja seurannan ohjelmoiminen
b) Lisäselvitykset, kuten ajokoe tai terveysperusteinen ajokyvyn arviointi. Tuolloinkin kannanotto/määräys seuraavaan arvioon esim 6 tai12 kk kuluttua. Tarvittaessa suullinen ajokielto siihen asti, kunnes selvitykset tehty.
c) Pysyvä ajokielto (AJOMUU-kaavake, johon lääkärin yhteystiedot, jos poliisilla lisäkysymyksiä )
Ryhmä 2 ajoterveysvaatimukset eivät täyty, kun diagnosoitu muistisairaus
Lisätietoa:
Ajoterveyden arviointiohjeet terveydenhuollon ammattilaisille
Ajoterveyden arviointi (video)
Kun otetaan kantaa ajokykyyn, on syytä selvittää, onko potilaalla aselupa. Kun ajo-oikeus menetetään, niin poliisi pyytää lääkärinlausuntoa aseasiassa. Asiaan on hyvä ottaa kantaa siis samalla, kun otetaan kantaa ajokykyyn.
Terveydenhuollon ammattihenkilön ampuma-aseilmoitus, lähetetään poliisihallitukselle Riihimäelle tai kiireellisessä tapauksessa Pohjanmaan poliisilaitos/lupa-valvonta
Lisätietoa:
Terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeus ja –velvollisuus, ampuma-aselain 114§:n
Terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuuksia.
Lisätietoa:
Muistisairaan itsemääräämisoikeus ja oikeudellinen toimintakyky Terveysportti. Henna Nikumaa. 2017.
Itsemäärääminen. Suomen muistiasiantuntijat ry – SUMU
Kaltoinkohtelu. Terveyskylä.
Huoli-ilmoitus. Ilmoitus alueen asiakasohjausyksikköön/ kuntaan puhelimitse tai lomakkeella
Jos muistisairauden oireet lisääntyvät nopeasti, voi syy olla siinä, että tulee muutos asumisessa, sosiaalisissa suhteissa tai muussa elinympäristöön liittyvässä tekijässä. Myös psyykkinen stressi voi lisätä muistisairauden oireita. Joskus muistisairauden oireiden lisääntymisen syy on muissa sairauksissa, akuuteissa oireissa, sopimattomassa lääkityksessä tai päihteiden käytössä.
Kliinisen tilan äkillisen muutoksen ja käytösoireiden ilmaantumisen mahdollisia syitä. Taulukko 17. Muistisairaudet: Käypä hoito -suositus, 2021.
Yksinäisyys on asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota ja pyrkiä puuttumaan siihen ja ehkäisemään sitä.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää yksinasuvan sairauden etenemiseen.