Ammattikuljettajan ajoterveys (uniapnea)
Suomessa ajoterveysvaatimukset perustuvat EU:n ajokorttidirektiiviin, ajokorttilakiin ja tieliikennelakiin, ja ammattikuljettajan on täytettävä vähintään ryhmän 2 ajoterveysvaatimukset.
Ammattikuljettajilla uniapnean esiintyvyys on tutkimusten mukaan yleisväestöä suurempi. Heille asetetut ajoterveysvaatimukset ovat tiukemmat kuin ryhmän 1 kuljettajilla (tavallinen henkilöauton ajokortti). Jos uniapnea on vähintään keskivaikea, ajokykyä arvioidaan jatkuvasti, ja ajolupa voi estyä jo lievästä vireystilan heikkenemisestä.
Asiakkaalle
Hoidossa oleva uniapnea ei ole este ammattiajo-oikeuden säilymiselle, mikäli vireystasossa ei ole ongelmia.
Raskaan liikenteen kuljettajilta vaaditaan lääkärintodistus ajoterveydestä 45 vuoden iästä alkaen viiden vuoden välein, ja 70 ikävuoden jälkeen kahden vuoden välein. Ammattikuljettajilla, kuten taksi-, linja-auto- ja kuorma-autonkuljettajilla, on lisäksi erityisvaatimuksia. Sama koskee hälytysajoneuvojen kuljettajia. Heiltä edellytetään ajoterveystodistusta myös ammattipätevyyden ylläpitämiseksi riippumatta iästä.
Ammattikuljettajilla uniapnea on yleinen ja lisää onnettomuusriskiä. Hoitamattomana se voi johtaa ajokiellon määräämiseen.
Ajokorttilainsäädännön mukaan kuljettajan on myös itse ilmoitettava pitkäaikaisista terveydentilan muutoksista, jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn.
Ammattilaiselle
Hoitopolku Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Uniapneadiagnoosin saaneet ammattikuljettajat, joilla on voimassa oleva ammattipätevyyskortti, hoidetaan työlääketieteen poliklinikalla. Tämä koskee mm. kuorma- ja linja-auton kuljettajia, taksinkuljettajia, raideliikenteen työntekijöitä, merenkulkijoita, ilmailun ammattilaisia sekä hälytysajoneuvojen kuljettajia.
Lähettävä lääkäri arvioi ajokyvyn ja voi tarvittaessa asettaa suullisen ajokiellon. Lähetteet laaditaan kiireellisinä. Lue lisää lähetetiedoista.
Kuljettaja voi jatkaa ajoa hoitoon pääsyä odottaessa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- ESS-pistemäärä on alle 10.
- Ei poikkeavaa päiväväsymystä.
- Ei muita ajoterveyttä heikentäviä tekijöitä.
- Ei liikenneonnettomuuksia tai läheltä piti -tilanteita väsymyksen vuoksi.
Tällöin ajoa voi jatkaa AHI-arvosta riippumatta.
Myös lievä uniapnea (AHI 5–15) edellyttää hoidon arviointia, jos kuljettajalla esiintyy uniapnean oireita.
- CPAP-hoito: aloitus ja ensimmäisen vuoden seuranta keuhkosairauksien poliklinikalla ja työlääketieteen poliklinikalla (lähete tehdään työlääketieteen poliklinikalle). Ajoterveysvaatimusten täyttyessä ja aikaisintaan vuoden kuluttua seuranta siirtyy sosiaali- ja terveyskeskukseen.
- Sirullinen uniapneakisko: valmistetaan suu- ja leukasairauksien poliklinikalla. Jatkoseuranta tapahtuu vuosittain suu- ja leukasairauksien poliklinikalla, ja ajoterveysarviot tehdään työlääketieteen poliklinikalla kiskon tuottaman datan perusteella.
Kiskohoitoon liittyvät erityistilanteet
- Kiskohoidon ongelmat (esim. sopivuus, limakalvo- ja purentaoireet) hoidetaan suu- ja leukasairauksien poliklinikalla.
Traficomin ohjeiden mukaan ryhmän 2 kuljettajien hoidon tehoa ja hoitomyöntyvyyttä tulee seurata vähintään kerran vuodessa. Seuranta voidaan toteuttaa myös etäkontrollien avulla.
Kuljettaja vastaa itse seurannan toteutumisesta ja yhteydenotosta sosiaali- ja terveyskeskukseen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen unihoitaja ohjaa kuljettajan tarvittaessa lääkärille ajoterveysarvioon, jos CPAP-laitehoidossa tai vireystilassa ilmenee ongelmia.
Työlääketieteen poliklinikalla voidaan purkaa lähettävän tahon asettama uniapneasta johtuva suullinen ajokielto.
Joissain tapauksissa tarvitaan objektiivinen vireystilan arvio ajoterveysarviota varten. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella tämä toteutetaan vapaaehtoisen terveysperusteisen ajokokeen tai MWT-tutkimuksen (hereilläpysymistutkimus) avulla.