Siirry sisältöön
Hoito- ja palveluketjut

Väkivallan muodot

  • Fyysinen väkivalta (töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, raapiminen, polttaminen, ravistaminen, vauvan ravistelu, toisen vahingoittaminen lääkkeillä, kemikaaleilla, liuottimilla yms.)​
  • Henkinen väkivalta (esim. alistaminen, mitätöinti, kontrollointi, nimittely, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen yms.)
  • Seksuaaliväkivalta (esim. lapsen kuvan tai kehon seksuaalissävytteinen kommentointi, alastonkuvan pyytäminen lapselta, seksuaalissävytteisten kuvien tai videoiden lähettäminen lapselle, lapsen saaminen toimimaan seksuaalissävytteisellä tavalla kameran edessä, lapseen kohdistettu seksuaalinen toiminta yms.)
  • Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti (esim. lapsen jättäminen ilman hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteessa, jossa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen vahingoittaminen lääkkeillä, kemikaaleilla, liuottimilla yms.)​
  • Taloudellinen väkivalta (itsenäisen rahankäytön estäminen, pakottaminen omien rahojen antamiseen toiselle, työnteon häiritseminen, pikavippien ottaminen toisen nimiin/velkauttaminen yms.)​
  • Kulttuuriin, kunniaan tai uskontoon liittyvä väkivalta (uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkailu uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, itsemääräämisoikeuden tai koskemattomuuden loukkaaminen/rajoittaminen, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitto yms.)​
  • Digitaalinen väkivalta (teknologian hyödyntäminen häirinnässä, kontrolloinnissa, tarkkailussa ja seurannassa)​
  • Vaino (ei-toivottua, tarkoituksellista ja toistuvaa seuraamista ja häiritsemistä, joka aiheuttaa kohteessa pelkoa ja ahdistusta)

Myös lapsen altistuminen vanhempien väliselle väkivallalle on lapseen kohdistuvaa väkivaltaa.

Lasta voidaan käyttää myös väkivallan välineenä esimerkiksi eron jälkeisen väkivallan ja vainon tilanteissa.

Kaikki väkivallan muodot ovat haitallisia lapsille. Siksi jokaisella on oikeus ja velvollisuus puuttua väkivaltaan, kaltoinkohteluun ja laiminlyöntiin vaikka se ei vielä olisikaan fyysistä väkivaltaa.

Huoltoriita lapseen kohdistuvana väkivaltana

  • Erilaiset väkivaltaepäilyt voivat liittyä huoltoriitaan ja niiden arviointi voi olla haastavaa tilanteen kärjistymisen myötä. On kuitenkin tärkeää, ettei lapsen suojelun tarpeen arviointia sivuuteta huoltoriidan perusteella. Tilanteen jäsentämiseen voi hyödyntää arviointia siitä, onko kyseessä tasapeliriita, korkean konfliktitason ero vai korkean turvallisuusriskin ero. Tunnista, puutu ja auta – keinoja vieraannuttamisen tunnistamiseen ja perheiden auttamiseen by Ensi- ja turvakotien liitto – Issuu
  • Huoltoriidan yhteydessä lapsen haastattelussa on tärkeä huomioida mahdollinen aikuisen lapseen vaikuttaminen.
  • Vieraannuttava käyttäytyminen on yksi lapseen kohdistetun väkivallan muodoista ja se tarkoittaa aikuisen pyrkimystä vaikuttaa haitallisesti lapsen ja vieraannuttamisen kohteena olevan vanhemman väliseen suhteeseen. Vieraannuttava käytös voi pitää sisällään esimerkiksi toisen vanhemman mustamaalaamista, lapsen manipuloimista, perusteettomien pelkojen herättämistä toisesta vanhemmasta sekä tapaamisten tai kontaktin rajoittamista.
  • Vieraannuttaminen voi olla lievää ja tahatonta sekä usein myös tiedostamatonta. Toisessa ääripäässä näyttäytyy tahallinen ja tarkoitushakuinen vakava lapsen manipulointi.
  • Vanhempien parisuhteen aikainen väkivalta voi jatkua eron jälkeen vainon ja pakottavan kontrollin muodossa, joka usein laajenee kohdistumaan myös lapseen.
  • Huoltoriitatilanteissa tärkeää on havaintojen puheeksi otto ja vanhemman psykoedukaatio, vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistaminen sekä taustalla vaikuttavien tekijöiden käsittely.
  • Työn tueksi on saatavilla myös Vaativan erotyön käsikirja: Vaativan erotyön käsikirja (2021) – Ensi- ja turvakotien liitto
  • Huoltoriitatilanteissa voi olla hyvä kääntyä jo varhain Vaativat erot -asiantuntijatyöryhmien puoleen.