Siirry sisältöön
Hoito- ja palveluketjut

Asiakkaalle

Vanhemmat nuoren rikoksen uhrin tukena (Youtube)

Väkivaltakokemuksiin on saatavilla tukea

Lapsella tai nuorella ja hänestä huolta pitävillä aikuisilla on oikeus saada tukea ja hoitoa. Väkivalta on kriisi ja usein myös traumaattinen tapahtuma, joka voi aiheuttaa pitkäaikaisia stressi- ja traumaoireita. On normaalia, että järkyttävän tapahtuman jälkeen lapsi tai nuori kokee olonsa tavallista hermostuneemmaksi, ylivirttyneeksi tai ahdistuneemmaksi. Ahdistus ja pelko ovat hyvin tyypillisiä stressi- ja traumaoireita.

Traumasta ja lapsen ja nuoren traumaoireista saat lisää tietoa täältä:

Sinä riität!

Vanhempana tai huolta pitävänä aikuisena sinulla voi olla riittämätön olo, kun lapsella tai nuorella esiintyy oireilua. Tärkeintä on muistaa, että läsnäolo, turvallinen ja vakaa arki sekä tutut rutiinit ovat tärkeimpiä elementtejä lapsen tai nuoren toipumisessa. Sinä riität!

Tähän on koottu kuitenkin joitain vinkkejä, mitä voit tehdä kun lapsi tai nuori on kokenut traumaattisen tapahtuman:

  • Pidä yllä päivittäisiä rutiineja
  • Tue lapsen päiväkodin / koulunkäyntiä
  • Lisää lapsen vuorovaikutusta tukea antavien aikuisten kanssa
  • Auta lasta puhumaan käytöksensä takana olevista huolista
  • Muistuta lasta todellisista olosuhteista, jotka liittyvät hänen välttelevään käytökseensä tai kokemaansa pelkoon
  • Auta häntä rauhoittumaan
  • Kiinnittäkää huomio tietoisesti ulkoiseen maailmaan

Lue lisää:

Mielenterveystalo.fi tarjoaa maksuttomia omahoito-ohjelmia kaiken ikäisille kriisien omahoito-ohjelmista mielen hyvinvointiin. Katso koko tarjonta täältä:

Älä epäröi kääntyä ammattilaisten puoleen jos lapsen, nuoren tai oma tilanteesi huolettaa. Lapsille ja nuorille usein löytyy toipumista tukeva apu ja tuki läheltä, luonnollisista ympäristöistä, esimerkiksi koulun oppilashuollosta (kuraattorit, psyykkarit, terveydenhoitajat). Perheenne sosiaalityöntekijä on apuna miettimässä, mikä olisi oikea tuki tilanteeseen.

Aikuisten matalankynnyksen keskusteluapua on tarjolla perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluissa (Perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon vastaanottopalvelut – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue) tai järjestöjen tuottamissa palveluissa.

Ennen yhteydenottamistasi täytä Terapianavigaattori ja ota koodi itsellesi talteen. Hyödynnämme hoidontarpeen arvioinnissasi terapianavigaattorista saatavaa tietoa.

Ota meihin yhteyttä ensisijaisesti chat-palvelun (OmaEP digipalvelu) kautta.

  • Chat -palvelumme palvelee arkisin ma-to klo 9–15, pe klo 9–14
  • Puhelinpalvelumme puhelinnumerossa 06 230 7930 palvelee arkisin klo 9–12.
    • Käytössämme on takaisinsoittojärjestelmä.

Päivystyksellisessä avuntarpeessa, soita virka-ajan ulkopuolella päivystysapunumeroon 116 117.

Perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon vastaanottopalvelut – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.

Ajanvaraus puhelimitse: 050 4767 276 (arkisin klo 9-15 tai jätä viesti vastaajaan). Voit lähettää yhteydenottopyynnön myös viestillä.

Väkivalta- ja kriisityön yksikkö Enstu tarjoaa apua ihmissuhteissa eteen tulleissa haasteissa ja kriiseissä. Väkivalta- ja kriisityöntekijämme tarjoavat tukea perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen.

Yhteystiedot ja lisätietoa: Väkivalta- ja kriisityön yksikkö ENSTU – Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Nettiturvakodin Apua väkivaltaan -chatissa voit keskustella kahden kesken väkivaltatyön ammattilaisten kanssa. Voit kysyä lähisuhdeväkivallasta, omasta tilanteestasi, avun saamisesta tai läheisesi tilanteesta. Autamme väkivallan kaikkia osapuolia, väkivallan kokijoita ja väkivaltaa käyttäneitä, väkivallalle altistuneita sekä huolestuneita läheisiä.

Apua väkivaltaan chat on auki arkipäivisin klo. 12-18.

OnksOK -chat auttaa alle 18 -vuotiaita, kun kotona tai läheisissä suhteissa on turvattomuutta tai väkivaltaa. Chat on auki arkipäivisin klo. 15-18.

Apua chatissa – Nettiturvakoti

Nuorten Exit ennaltaehkäisee seksuaaliväkivaltaa sekä tarjoaa 13–29-vuotiaille ja heidän läheisilleen maksutonta tukea seksuaaliväkivallan ja häirinnän tilanteissa.

Tukipalvelumme toimivat verkossa. Voit varata oman etäajan nuoren tai läheisten tukitapaamiseen ajanvarauskalenterista, laittamalla sähköpostia info@exitry.fi tai yksityisviestillä Instagramissa @nuortenexit.

Ammattilaiselle

Psykososiaalinen tuki on lakisääteistä toimintaa

Psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestäminen on osa lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

  • Psykososiaalinen tuki tarkoittaa monimuotoisia toimia, joilla edistetään potilaan terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia pyrkimällä vaikuttamaan hänen tiedon käsittelyynsä, tunteiden hallintaansa tai käyttäytymiseen.

Väkivaltakokemuksen jälkeen lapsen ja nuoren toipumista tukee:

  • psykoedukaatio
  • yhteinen työskentely lapsen, nuoren sekä huolta pitävän aikuisen kanssa
  • selviämiskeinojen opettelu
  • turvan ja vakauden luominen.

Tuki ja hoito tulisi olla helposti saavutettavissa ja palveluiden tulisi olla lähellä lapsen tai nuoren sekä perheen arkiympäristöä.

Väkivaltaa kokenutta lasta tai nuorta voidaan hoitaa vaikka poliisin esitutkinta olisikin kesken. Tärkeää on huomioida, että tapahtuneesta ei puhuta tai ainakin käydään poliisin kanssa keskustelua siitä, mitä tapahtuneesta voidaan käynneillä tai tapaamisilla keskustella.

Varhaisessa interventiossa keskeinen tehtävä on myös jatkoavun tarpeen arviointi ja ohjaaminen tarvittaessa sen piiriin.

Lue lisää ensivaiheen psykososiaalisesta tuesta:

Jos lapsi tai nuori on kohdannut seksuaaliväkivaltaa, on tässä oiva tietopaketti ammattilaiselle lapsen tai nuoren kohtaamiseen

Työn tueksi on laadittu myös ohje ammattilaiselle, kuinka tuetaan seksuaaliväkivaltaa kokeneesta nuoresta huolehtivaa aikuista

Psykoedukaatio

Sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa on tärkeää antaa vanhemmille ja ikätasoisesti myös lapselle ja nuorelle psykoedukaatiota. Oireita normalisoiva keskustelu, eli sen kertominen, että on ihan tavallista reagoida poikkeuksellisiin tilanteisiin jopa vähän omituisilla oireilla, on psykoedukaatiota parhaimmillaan. Psykoedukaatio on mielestä kertomista ja puhumista.

Potentiaalisesti traumatisoivan tapahtuman kokeneelle lapselle tai nuorelle ja vanhemmalle voi olla myös hyvin helpottavaa kuulla, että oireisiin on mahdollista saada apua ja on keinoja yrittää itsekin vaikuttaa omaan oloon, esimerkiksi auttavia ajatuksia etsimällä. Lapsen kanssa keskustelussa keskeistä on yrittää päästä lapsen maailmaan eli ymmärtää, mitä tapahtuneet asiat tarkoittavat lapselle. Usein lasten on vaikea kuvata, millainen olo sisällä on. Lapsen ja nuoren on hyvä saada tietoa, millaiset olot, ajatukset ja oireet ovat tavanomaisia erityisen vaikeiden asioiden kokemisen jälkeen. Lapsi ja nuori tarvitsee jatkuvaa kannattelua, kun puhutaan vaikeista asioista ja kokemuksista. Voit ammattilaisena asettua lapsen tasolle kun keskustelet lapsen kanssa ja huomioida oman äänensävyn lempeyden ja kannattelevuuden. Voit valmistella tapaamistilan niin, että se on valoisa ja siisti, että lapsen on turvallista tulla tilaan. Pidä kokoajan keskustelu uteliaana, kiinnostuneena ja viesti lapselle olemuksellasi, että olet häntä varten oppimassa siitä, miten vaikeat kokemukset ovat lapseen vaikuttaneet.

  • Psykoedukaation keinoin vanhempia voidaan auttaa tukemaan oman lapsen toipumista ja normalisoida perheenjäsenten mahdollisia reaktioita tai oireita vaikean tapahtuman jälkeen.
  • Vanhempien on tärkeä saada tietoa arjen rutiinien vakauttavasta ja lapsen turvallisuuden tunnetta lisäävästä merkityksestä. 
  • On tärkeää auttaa vanhempaa pohtimaan omaa tapaansa reagoida lapsen mahdolliseen oireiluun ja sen vaikutusta lapseen.
  • Vaikka psykoedukaation ensisijainen tarkoitus on auttaa toipumaan, voi se sosiaalihuollossa toimia myös keinona vakavoittaa tilannetta ja auttaa vanhempia näkemään väkivallan haitallisuus lapselle.

Perhekeskuksen ja erityispalveluiden ammattilaisten puhelinkonsultaatio psykososiaalisen tuen asioissa lapsiin kohdistuvissa väkivaltatilanteissa.

Psykososiaalisen tuen koordinaattori Kirsi Keskinen: 050 474 3173 (takaisinsoitto), kirsi.keskinen@hyvaep.fi

Psyykkisen tuen rakenne Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Ensivaiheen psykososiaalisen tuen jälkeen on tärkeää ohjata lapsi tai nuori ja hänen huoltajansa jatkotuen ja -hoidon piiriin, jos he niin toivovat tai lapsen tai nuoren oireilu antaa siihen aihetta.  

Terveydenhuollossa oikeaan jatkohoitoyksikköön ohjaudutaan lapsen tai nuoren psyykkisten oireiden vaikeusasteen perusteella.  Mikäli lapsen oireilu on keskivaikeaa tai vaikeaa, psyykkisen voinnin arviointiin ja jatkohoidon järjestymiseen tarvitaan herkästi lääkärikäynti.  

Aluksi on oleellista selvittää, onko lapsella tai nuorella jo olemassa hoitokontakti, jossa jatkohoito tai tarvittaessa tarkempi psyykkisen voinnin arviointi on mahdollista.  Lapsen tai nuoren kanssa on hyvä keskustella, miten hoitotaho saa tiedon väkivaltakokemuksesta tai -kokemuksista, ja tarvittaessa auttaa riittävän tiedon siirtymisessä hoitoyksikköön. 

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii psyykkisen tuen rakenne perustasolta erikoissairaanhoitoon saakka. Näin varmistamme, että lapsi tai nuori saa aina tarpeenmukaisen tuen oikea-aikaisesti ja ammattitaitoisesti.

Psyykkiseen tukeen ohjaudutaan joko ammattilaisen ohjaamana, ammattilaisen psyykkisen tuen konsultaation kautta tai lapsen, nuoren tai perheen omalla yhteydenotolla.

Psyykkisen tuen rakenne, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Psykiatrian erikoistaso, lastenpsykiatrian poliklinikka

Lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyn psyykkisen tuen asiantuntijuus ja konsultaatiotuki

  • Kirsi Keskinen, sairaanhoitaja puh. 050 474 3173

Lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen psyykkisen tuen asiantuntijuus ja koordinointiosaaminen osana toimenkuvaa

  • Minna Isoniemi, sairaanhoitaja puh. 050 474 2429

Perheiden ja nuorten mielen hyvinvoinnin tuki

Lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen psyykkisen tuen asiantuntijuus ja koordinointiosaaminen osana toimenkuvaa

  • Johanna Nygård, psykologi puh. 043 820 0364
    • Isojoki, Karijoki, Teuva, Kauhajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Jurva, Ilmajoki
  • Jutta Siltala, perheterapeutti puh. 050 436 8361
    • Seinäjoki, Isokyrö
  • Johanna Lukkarila, psykologi puh. 040 636 7611
    • Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Evijärvi Kauhava, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Soini, Vimpeli Ylihärmä, Ähtäri

Uusi verkkokoulu sosiaalityöntekijöille lapsen tai nuoren voinnin selvittämiseen

Työkalupakki väkivallan haittavaikutusten tunnistamiseen lapsissa on suunnattu lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelussa työskenteleville sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille.

Työkalupakki tuo ammattilaisille tietoa ja työvälineitä lapsen psykososiaalisen tuen tarpeen arvioimiseksi tilanteisiin, joissa lapsi on kokenut tai hänen epäillään kokeneen väkivaltaa tai muita erityisen kuormittavia tapahtumia. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on selvittää lapsen tuen tarvetta myös niissä tilanteissa, joissa väkivaltaepäily jää epäselväksi tai perhe ei ole vastaanottavainen tukitoimille.

Työkalupakki on maksuton ja sen suorittamiseen kuluu noin kaksi tuntia. Työkalupakin mukana saat käyttökelpoisia lomakkeita ja ohjeita niiden käyttämiseen.

Lisätietoa ja ohjeet verkkokouluun:

Työkalupakki sosiaalityöntekijöille (THL)