Psyykkinen tuki

Väkivaltakokemuksiin on saatavilla tukea

Lapsella ja lapsesta huolta pitävillä aikuisilla on oikeus saada tukea ja hoitoa. Väkivalta on kriisi ja usein myös traumaattinen tapahtuma, joka voi aiheuttaa pitkäaikaisia stressi- ja traumaoireita. On normaalia, että järkyttävän tapahtuman jälkeen lapsi tai nuori kokee olonsa tavallista hermostuneemmaksi, ylivirttyneeksi tai ahdistuneemmaksi. Ahdistus ja pelko ovat hyvin tyypillisiä stressi- ja traumaoireita. Traumasta ja lapsen ja nuoren traumaoireista saat lisää tietoa täältä: Yleisesti traumasta – Barnahus

Vanhempana tai huolta pitävänä aikuisena sinulla voi olla riittämätön olo, kun lapsella tai nuorella esiintyy oireilua. Tärkeintä on muistaa, että läsnäolo, turvallinen ja vakaa arki sekä tutut rutiinit ovat tärkeimpiä elementtejä lapsen tai nuoren toipumisessa. Sinä riität!

Tähän on koottu kuitenkin joitain vinkkejä, mitä voit tehdä kun lapsi tai nuori on kokenut traumaattisen tapahtuman:

• Pidä yllä päivittäisiä rutiineja
• Tue lapsen päiväkodin / koulunkäyntiä
• Lisää lapsen vuorovaikutusta tukea antavien aikuisten kanssa
• Auta lasta puhumaan käytöksensä takana olevista huolista
• Muistuta lasta todellisista olosuhteista, jotka liittyvät hänen välttelevään käytökseensä tai kokemaansa pelkoon
• Auta häntä rauhoittumaan
• Kiinnittäkää huomio tietoisesti ulkoiseen maailmaan

Lue lisää: Mitä voin tehdä? – Barnahus

Tue lasta perheen kriisissä – Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Älä epäröi kääntyä ammattilaisten puoleen jos lapsen, nuoren tai oma tilanteesi huolettaa. Lapsille ja nuorille usein löytyy toipumista tukeva apu ja tuki läheltä, luonnollisista ympäristöistä, esimerkiksi koulun oppilashuollosta (kuraattorit, psyykkarit, terveydenhoitaja). Perheenne sosiaalityöntekijä on apuna miettimässä, mikä olisi oikea tuki tilanteeseen.

Aikuisten matalankynnyksen keskusteluapua on tarjolla perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluissa (Perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon vastaanottopalvelut – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue) tai järjestöjen tuottamissa palveluissa.

Psykososiaalinen tuki on lakisääteistä toimintaa

Psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestäminen on osa lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

• Psykososiaalinen tuki tarkoittaa monimuotoisia toimia, joilla edistetään potilaan terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia pyrkimällä vaikuttamaan hänen tiedon käsittelyynsä, tunteiden hallintaansa tai käyttäytymiseen.

STM: Psykososiaalisten menetelmien käsitteiden täsmentämistarpeet, niihin kuuluvien hoitomuotojen käyttö ja toteutus sekä toimenpiteet niiden saatavuuden turvaamiseksi

Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän psykososiaalisen tuen kehittäminen

Väkivaltakokemuksen jälkeen lapsen ja nuoren toipumista tukee:

• psykoedukaatio
• yhteinen työskentely lapsen, nuoren sekä huolta pitävän aikuisen kanssa
• selviämiskeinojen opettelu
• turvan ja vakauden luominen.

Tuki ja hoito tulisi olla helposti saavutettavissa ja palveluiden tulisi olla lähellä lapsen tai nuoren sekä perheen arkiympäristöä.

Väkivaltaa kokenutta lasta tai nuorta voidaan hoitaa vaikka poliisin esitutkinta olisikin kesken. Tärkeää on huomioida, että tapahtuneesta ei puhuta tai ainakin käydään poliisin kanssa keskustelua siitä, mitä tapahtuneesta voidaan käynneillä tai tapaamisilla keskustella.

Varhaisessa interventiossa keskeinen tehtävä on myös jatkoavun tarpeen arviointi ja ohjaaminen tarvittaessa sen piiriin.

Psykoedukaatio

Sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa on tärkeää antaa vanhemmille ja ikätasoisesti myös lapselle ja nuorelle psykoedukaatiota. Oireita normalisoiva keskustelu, eli sen kertominen, että on ihan tavallista reagoida poikkeuksellisiin tilanteisiin jopa vähän omituisilla oireilla, on psykoedukaatiota parhaimmillaan. Psykoedukaatio on mielestä kertomista ja puhumista.

Potentiaalisesti traumatisoivan tapahtuman kokeneelle lapselle ja lapsen vanhemmalle voi olla myös hyvin helpottavaa kuulla, että oireisiin on mahdollista saada apua ja on keinoja yrittää itsekin vaikuttaa omaan oloon, esimerkiksi vaikka auttavia ajatuksia etsimällä. Lapsen kanssa keskustelussa keskeistä on yrittää päästä lapsen maailmaan eli ymmärtää, mitä tapahtuneet asiat tarkoittavat lapselle. Usein lasten on vaikea kuvata, millainen olo sisällä on. Lapsen on hyvä saada tietoa, millaiset olot, ajatukset ja oireet ovat tavanomaisia erityisen vaikeiden asioiden kokemisen jälkeen. Lapsi tarvitsee jatkuvaa kannattelua, kun puhutaan vaikeista asioista ja kokemuksista. Voit ammattilaisena asettua lapsen tasolle kun keskustelet lapsen kanssa ja huomioida oman äänensävyn lempeyden ja kannattelevuuden. Voit valmistella tapaamistilan niin, että se on valoisa ja siisti, että lapsen on turvallista tulla tilaan. Pidä kokoajan keskustelu uteliaana, kiinnostuneena ja viesti lapselle olemuksellasi, että olet häntä varten oppimassa siitä, miten vaikeat kokemukset ovat lapseen vaikuttaneet.

• Psykoedukaation keinoin vanhempia voidaan auttaa tukemaan oman lapsen toipumista ja normalisoida perheenjäsenten mahdollisia reaktioita tai oireita vaikean tapahtuman jälkeen.
• Vanhempien on tärkeä saada tietoa arjen rutiinien vakauttavasta ja lapsen turvallisuuden tunnetta lisäävästä merkityksestä. 
• On tärkeää auttaa vanhempaa pohtimaan omaa tapaansa reagoida lapsen mahdolliseen oireiluun ja sen vaikutusta lapseen.
• Vaikka psykoedukaation ensisijainen tarkoitus on auttaa toipumaan, voi se sosiaalihuollossa toimia myös keinona vakavoittaa tilannetta ja auttaa vanhempia näkemään väkivallan haitallisuus lapselle.

Uusi verkkokoulu sosiaalityöntekijöille lapsen tai nuoren voinnin selvittämiseen

Työkalupakki väkivallan haittavaikutusten tunnistamiseen lapsissa on suunnattu lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä työskenteleville sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille.

Työkalupakki tuo ammattilaisille tietoa ja työvälineitä lapsen psykososiaalisen tuen tarpeen arvioimiseksi tilanteisiin, joissa lapsi on kokenut tai hänen epäillään kokeneen väkivaltaa tai muita erityisen kuormittavia tapahtumia. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on selvittää lapsen tuen tarvetta myös niissä tilanteissa, joissa väkivaltaepäily jää epäselväksi tai perhe ei ole vastaanottavainen tukitoimille.

Työkalupakki on maksuton ja sen suorittamiseen kuluu noin kaksi tuntia.

Lisätietoa ja ohjeet verkkokouluun: Työkalupakki väkivallan haittavaikutusten tunnistamiseen lapsissa – Barnahus