Lapsen suojelu
Asiakkaalle
Sosiaalihuollon ammattihenkilö selvittää lapsen tilannetta
Kun jollekin on herännyt epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta ja asiasta on tehty lastensuojeluilmoitus, alkaa lapsiperhesosiaalityössä tai lastensuojelussa arviointi. Ensin lastensuojeluilmoituksesta tehdään kiireellisyysarviointi tai ensiarviointi, jonka perusteella päätetään, mitä seuraavaksi tehdään. Useimmiten lastensuojeluilmoituksesta alkaa palvelutarpeen arviointi.
Palvelutarpeen arviointi perustuu sosiaalihuoltolakiin (SHL 36§) ja se on sekä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan velvollisuus että asiakkaan oikeus. Kun kyse on väkivaltaepäilystä, tulisi palvelutarpeen arviointi aloittaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja sen tulisi valmistua 3 kuukauden kuluessa.
Aina sosiaalihuollon ammattihenkilö ei voi ottaa heti yhteyttä lasten huoltajiin, jos väkivaltaepäily koskee huoltajaa. Huoltajaan ollaan kuitenkin heti yhteydessä kun se on mahdollista. Huoltajalle kerrotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Palvelutarpeen arviointi tehdään siinä laajuudessa kuin tarpeen on yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arviointiin voi sisältyä esimerkiksi tietojen keruuta lapsen kanssa toimivilta ammattilaisilta, lapsen tapaaminen tai tapaamisia, vanhempien tapaaminen ja kotikäynti.
Palvelutarpeen arviointi voi sisältää myös lastensuojelutarpeen selvittämistä, joka perustuu lastensuojelulakiin (LsL 26§).
Lastensuojelun tarpeen selvittäminen – THL
Palvelutarpeen arvioinnista/lastensuojelutarpeen selvittämisestä tehdään kirjallinen yhteenveto, joka toimitetaan vanhemmille ja lapselle/nuorelle. Hyvä tapa käsitellä yhteenveto, on kutsua vanhemmat ja lapsi tai nuori yhteiselle tapaamiselle, jossa keskustellaan arvioinnin aikana nousseista asioista.
Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat:
1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin;
2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon;
3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;
4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen.
(Sosiaalihuoltolaki 5§)
Palveluita voidaan tarjota ja aloittaa jo arvioinnin aikana
Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisia tukitoimia voidaan tarjota jo palvelutarpeen arvioinnin ja lastensuojelutarpeen selvittämisen aikana. Voitte myös itse hakeutua esimerkiksi järjestölähtöisiin palveluihin.
Lisätietoa sosiaalihuollon palveluista saat omalta sosiaalityöntekijältäsi tai Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut – THL.
Ensi- ja turvakotien palveluvalikossa on turvakotipalvelut sekä erilaiset kriisi- ja väkivaltatyön avopalvelut väkivallan tekijöille ja kokijoille.
Lisätietoa ja yhteystiedot: Väkivalta- ja kriisityön yksikkö Enstu – Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Vastaanotolle voit tulla yksin, puolisosi, läheisesi tai perheesi kanssa. Saat keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissasi ja kriiseissäsi sekä tukea jaksamiseesi arjessasi. Tapaamiskertoja voi olla 1-5, tilanteesi ja tarpeesi mukaan.
MIELI Kriisikeskus Seinäjoki, Alvar Aallon katu 3 A, 2.krs, 60100 Seinäjoki.
Ajanvaraus puhelimitse 050 4767 276 (arkisin klo 9-15 tai jätä viesti vastaajaan)
MIELI Kriisikeskus Seinäjoki | Apua ja tukea Etelä-Pohjanmaa
Kirkon perheneuvonta on ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa.
Voit soittaa Etelä-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksen ajanvaraukseen 050 535 4751. Ajanvaraus on avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-12 ja ke klo 11-13. Voit lähettää myös sähköpostia osoitteeseen perheneuvonta.seinajoki@evl.fi.
Rikosuhripäivystys eli RIKU tarjoaa tukea ja käytännön neuvoja kaikille rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville.
Etelä-Pohjanmaan palvelupiste, Kalevankatu 12b B 9, 60100 Seinäjoki.
puh. +358403503923 ja +358405175433, lansisuomi@riku.fi
Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta ja saatavilla olevista valtakunnallisista palveluista Lähisuhdeväkivalta – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.
Ammattilaiselle
Lapsen suojelu on kaikkien ammattilaisten yhteinen tehtävä
Kun väkivaltaepäily herää ja epäilystä on laadittu ilmoitus poliisille sekä lastensuojelulle, tulee lapsen kanssa toimivilla ammattilaisella olla herkkyyttä tunnistaa mahdolliset uudet väkivallan teot tai väkivallan jatkuminen.
Jos lapsi kertoo esimerkiksi uusista tilanteista tai havaitset uusia jälkiä lapsessa, ota uudelleen yhteyttä poliisiin ja sosiaalityöhön. Kaikki tieto on tarpeellista, kun selvitetään mitä on tapahtunut.
Perheessä väkivallan uhka voi kohdistua myös muihin perheenjäseniin. Väkivallan puheeksi ottaminen kuuluu jokaisen työhön.
- Erilaisia väkivallan muotoja mm. parisuhdeväkivaltaa voit kartoittaa väkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla: Lomakkeet väkivallan kirjaamiseen ja kartoittamiseen – THL
- Muista laatia turvasuunnitelma väkivaltatilanteessa. Täältä löydä aikuisen turvasuunnitelmalomakkeen THL_henkilokohtainen_turvasuunnitelma_A4.indd, jota voit soveltaa myös lapsen kanssa
Sosiaalityöntekijä arvioi perheen tilannetta
Lastensuojeluilmoituksesta alkaa usein palvelutarpeen arviointi ja lisäksi kun epäillään lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, alkaa lastensuojelutarpeen selvitys. Palvelutarpeen arviointi tulisi tehdä 3 kuukauden aikana. Kun on epäily väkivallasta, arviointiin tulee sisältyä lapsen tapaaminen, vanhempien tapaaminen ja kotikäynti. Usein sosiaalityöntekijä myös ottaa yhteyttä lapsen kanssa toimiviin ammattilaisiin ja voi pyytää esimerkiksi lausuntoja lapsen tilanteesta. Sosiaalihuoltolaki velvoittaa käyttämään palvelutarpeen arvioinnissa riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Tämä tarkoittaa sitä, että myös muilla viranomaisilla on velvollisuus osallistua palvelutarpeen arviointiin pyydettäessä.
Lisätietoa palvelutarpeen arvioinnista: Palvelutarpeen arviointi – THL
Väkivaltaepäilyn selvittäminen ja työskentely lapsen kanssa
Lapseen liittyvät väkivaltateeman yhteydessä on tärkeä kiinnittää huomio mahdollisiin lapsen käyttäytymisen muutoksiin. Ilmoita aina käytöksen muutoksista sosiaalityöntekijälle tilanteissa, joissa on epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää ilmoittaa jos lapsi ei tule varhaiskasvatukseen/kouluun. Löydät yhteystiedot täältä: Lapsiperhesosiaalityö – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Sosiaalityöntekijöille on laadittu opas arviointiin ja työskentelyyn lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyiden yhteydessä. Löydät oppaan täältä: Ohjeet väkivaltaepäilyihin – HYVAEP Intra
Sosiaalityöntekijöille on kehitetty verkkokoulu lapsen haastatteluun.
Maksuton Lapsen haastattelu lastensuojelussa -verkkokoulu sopii sosiaalityöntekijöille, joiden työtehtäviin kuuluu arvioida väkivaltaepäilyn kohteena olevien lasten tuen ja suojelun tarvetta. Verkkokoulun tavoitteena on vahvistaa sosiaalityöntekijöiden haastatteluosaamista tilanteissa, joissa lapsen epäillään kokeneen väkivaltaa. Tutustu verkkokouluun: Lapsen haastattelu lastensuojelussa -verkkokoulu – Barnahus
Tärkeintä lapsen kannalta on turvallinen, rutiininomainen ja tuttu arki. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa on syytä huolehtia siitä, että lapsen suhteen ollaan kuulolla ja saatavilla, mutta mitään erityisjärjestelyitä ei ole tarpeen näissä palveluissa järjestää.
Aina väkivaltaepäilyä ei ole mahdollista selvittää lapsen kautta tai se ei aina ole lapsen edun mukaista. Silloinkin on tärkeä tavata lapsi, kartoittaa lapsen kokemusta ja arvioida lapsen tuen tarvetta.
Yhteistyö sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja koulun välillä
Varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjällä ja tuottajalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi ja tuottamiseksi välttämättömät tiedot lapsen huoltajilta, opetustoimen viranomaisilta, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta, muilta varhaiskasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottajilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 41 § ja Perusopetuslaki 628/1998 41§)
Rikostutkintaan liittyvistä seikoista ei voi kuitenkaan informoida varhaiskasvatusta eikä koulua. Jos varhaiskasvatus tai koulu toimii ilmoittajatahona, heille voidaan informoida siitä, että asia on hoidossa sosiaalihuollossa/lastensuojelussa. Se rauhoittaa lasta säännöllisesti tapaavien aikuisten mieltä. Lisäksi on tärkeää, että koulussa tai varhaiskasvatuksessa on tiedossa asiaa hoitavan sosiaalityöntekijän yhteystiedot.
Varhaiskasvatusta ja koulua kannattaa myös informoida siitä, että he ottavat uudelleen yhteyttä sosiaaliviranomaiseen tai tekevät tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen muutoksista, uusista huolen aiheista tai siitä, ettei lapsi esimerkiksi saavu kouluun tai varhaiskasvatukseen.
On tärkeää tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa arvioinnin ja asiakkuuden aikana.
Välineitä maahanmuuttaneiden parissa tehtävään turvallisuustyöskentelyyn
Kaikki perheet tarvitsevat joskus tukea. Pakolais- ja maahanmuuttajataustaisten perheiden vanhemmat ovat vaativan tehtävän edessä kasvattaessaan lapsia ja nuoria kahden kulttuurin välissä. Suomalainen palvelujärjestelmä voi myös hämmentää maahanmuuttaneita vanhempia. Varaathan riittävästi aikaa kohtaamiseen ja erilaisista tukimahdollisuuksista kertomiseen. Asiakkailla on myös oikeus oman kielensä tulkkiin. Lastensuojelu.info -sivusto tarjoaa perustietoa lapsiperheiden palveluista Suomessa useilla eri kielillä.
Kulttuuriset perustelut eivät oikeuta väkivaltaa. Lisätietoa joistakin erityiskysymyksistä löydät täältä:
Lastensuojelu ja kunniaan liittyvä väkivalta – THL
Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus – THL
STM:n ohje poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta
Lomake silpomisen uhan arviointiin
Työvälineitä turvallisuustyöskentelyyn maahanmuuttaneiden perheiden kanssa:
Pakolais- ja maahanmuuttajaperheiden vanhemmuuden tukeminen | Pakolaisnuorten tuki ry
Ammattilaisen opas: Suomeen saapuvien lasten ja nuorten Turvavihon käyttöön
Minun oma turvavihkoni – lasten kanssa työskentelyyn