Lapsen suojelu

Sosiaalihuollon ammattihenkilö selvittää lapsen tilannetta

Kun jollekin on herännyt epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta ja asiasta on tehty lastensuojeluilmoitus, alkaa lapsiperhesosiaalityössä tai lastensuojelussa arviointi. Ensin lastensuojeluilmoituksesta tehdään kiireellisyysarviointi tai ensiarviointi, jonka perusteella päätetään, mitä seuraavaksi tehdään. Useimmiten lastensuojeluilmoituksesta alkaa palvelutarpeen arviointi.

Palvelutarpeen arviointi perustuu sosiaalihuoltolakiin (SHL 36§) ja se on sekä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan velvollisuus että asiakkaan oikeus. Kun kyse on väkivaltaepäilystä, tulisi palvelutarpeen arviointi aloittaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja sen tulisi valmistua 3 kuukauden kuluessa.

Aina sosiaalihuollon ammattihenkilö ei voi ottaa heti yhteyttä lasten huoltajiin, jos väkivaltaepäily koskee huoltajaa. Huoltajaan ollaan kuitenkin heti yhteydessä kun se on mahdollista. Huoltajalle kerrotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kaikessa toiminnassa huomioidaan lapsen etu.

Palvelutarpeen arviointi tehdään siinä laajuudessa kuin tarpeen on yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arviointiin voi sisältyä esimerkiksi tietojen keruuta lapsen kanssa toimivilta ammattilaisilta, lapsen tapaaminen tai tapaamisia, vanhempien tapaaminen ja kotikäynti.

Palvelutarpeen arviointi voi sisältää myös lastensuojelutarpeen selvittämistä, joka perustuu lastensuojelulakiin (LsL 26§).

Palvelutarpeen arvioinnista/lastensuojelutarpeen selvittämisestä tehdään kirjallinen yhteenveto, joka toimitetaan vanhemmille ja lapselle/nuorelle. Hyvä tapa käsitellä yhteenveto, on kutsua vanhemmat ja lapsi tai nuori yhteiselle tapaamiselle, jossa keskustellaan arvioinnin aikana nousseista asioista.

Palveluita voidaan tarjota ja aloittaa jo arvioinnin aikana

Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisia tukitoimia voidaan tarjota jo palvelutarpeen arvioinnin ja lastensuojelutarpeen selvittämisen aikana. Voitte myös itse hakeutua esimerkiksi järjestölähtöisiin palveluihin.

Lisätietoa sosiaalihuollon palveluista saat omalta sosiaalityöntekijältäsi tai Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut – THL.

​Lapsen suojelu on kaikkien ammattilaisten yhteinen tehtävä

Kun väkivaltaepäily herää ja epäilystä on laadittu ilmoitus poliisille sekä lastensuojelulle, tulee lapsen kanssa toimivilla ammattilaisella olla herkkyyttä tunnistaa mahdolliset uudet väkivallan teot tai väkivallan jatkuminen.

Jos lapsi kertoo esimerkiksi uusista väkivaltatilanteista tai havaitset uusia jälkiä lapsessa, ota uudelleen yhteyttä poliisiin ja sosiaalityöhön. Kaikki tieto on tarpeellista, kun selvitetään mitä on tapahtunut.

Perheessä väkivallan uhka voi kohdistua myös muihin perheenjäseniin. Väkivallan puheeksi ottaminen kuuluu jokaisen työhön.

• Erilaisia väkivallan muotoja mm. parisuhdeväkivaltaa voit kartoittaa väkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla: THL: Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake​
• Muista laatia turvasuunnitelma väkivaltatilanteessa. Täältä löydät aikuisen turvasuunnitelmalomakkeen THL: Henkilökohtainen turvasuunnitelma, jota voit soveltaa myös lapsen kanssa

Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen ja perheen tilannetta

Lastensuojeluilmoituksesta alkaa usein palvelutarpeen arviointi ja lisäksi kun epäillään lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, alkaa lastensuojelutarpeen selvitys. Palvelutarpeen arviointi tulisi tehdä 3 kuukauden aikana. Kun on epäily väkivallasta, arviointiin tulee sisältyä lapsen tapaaminen, vanhempien tapaaminen ja kotikäynti. Usein sosiaalityöntekijä myös ottaa yhteyttä lapsen kanssa toimiviin ammattilaisiin ja voi pyytää esimerkiksi lausuntoja lapsen tilanteesta. Sosiaalihuoltolaki velvoittaa käyttämään palvelutarpeen arvioinnissa riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Tämä tarkoittaa sitä, että myös muilla viranomaisilla on velvollisuus osallistua palvelutarpeen arviointiin pyydettäessä.

Lisätietoa palvelutarpeen arvioinnista: Palvelutarpeen arviointi – THL

Epäselvissä ja kompleksisissa tilanteissa on hyödynnettävissä monialaisen arvioinnin kokous, jossa tehdään monialaista hypoteesityöskentelyä, jossa on myös konsultatiivisia piirteitä. Ohjautuminen kokoukseen voi tapahtua ilman virka-apupyyntöä nimettömänä konsultaationa. Kokoukseen osallistuu Taysin lasten oikeuspsykiatrian yksikön henkilöstä ja lapsen sosiaalityöntekijä tai muu ammattilainen. Lapsen sosiaalityöntekijän virka-apupyynnöllä voi käynnistyä monialaisen kokous, johon osallistuu
Taysin lasten oikeuspsykiatrian yksikön henkilöstöä, lapsen hoitotaho (mikäli tiedot ovat välttämättömiä lapsen hoidon toteuttamiseksi) sekä tarpeen mukaan poliisi ja syyttäjä. Kokoukset kaksi kertaa kuukaudessa tai tarvittaessa.

Väkivaltaepäilyn selvittäminen ja työskentely lapsen kanssa

Lapseen liittyvät väkivaltateeman yhteydessä on tärkeä kiinnittää huomio mahdollisiin lapsen käyttäytymisen muutoksiin. ​Ilmoita aina käytöksen muutoksista sosiaalityöntekijälle tilanteissa, joissa on epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää ilmoittaa jos lapsi ei tule varhaiskasvatukseen/kouluun. Löydät yhteystiedot täältä: Lapsiperhesosiaalityö – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Sosiaalityöntekijöille on kehitetty verkkokoulu lapsen haastatteluun

Maksuton Lapsen haastattelu lastensuojelussa -verkkokoulu sopii sosiaalityöntekijöille, joiden työtehtäviin kuuluu arvioida väkivaltaepäilyn kohteena olevien lasten tuen ja suojelun tarvetta. Verkkokoulun tavoitteena on vahvistaa sosiaalityöntekijöiden haastatteluosaamista tilanteissa, joissa lapsen epäillään kokeneen väkivaltaa. Tutustu verkkokouluun: Lapsen haastattelu lastensuojelussa -verkkokoulu – Barnahus

Huoltoriita vai eron jälkeistä väkivaltaa?

• Erilaiset väkivaltaepäilyt voivat liittyä huoltoriitaan ja niiden arviointi voi olla haastavaa tilanteen kärjistymisen myötä. On kuitenkin tärkeää, ettei lapsen suojelun tarpeen arviointia sivuuteta huoltoriidan perusteella. Tilanteen jäsentämiseen voi hyödyntää arviointia siitä, onko kyseessä tasapeliriita, korkean konfliktitason ero vai korkean turvallisuusriskin ero. Tunnista, puutu ja auta – keinoja vieraannuttamisen tunnistamiseen ja perheiden auttamiseen by Ensi- ja turvakotien liitto – Issuu
• Huoltoriidan yhteydessä lapsen haastattelussa on tärkeä huomioida mahdollinen aikuisen lapseen vaikuttaminen.
• Vieraannuttava käyttäytyminen on yksi lapseen kohdistetun väkivallan muodoista ja se tarkoittaa aikuisen pyrkimystä vaikuttaa haitallisesti lapsen ja vieraannuttamisen kohteena olevan vanhemman väliseen suhteeseen. Vieraannuttava käytös voi pitää sisällään esimerkiksi toisen vanhemman mustamaalaamista, lapsen manipuloimista, perusteettomien pelkojen herättämistä toisesta vanhemmasta sekä tapaamisten tai kontaktin rajoittamista.
• Vieraannuttaminen voi olla lievää ja tahatonta sekä usein myös tiedostamatonta. Toisessa ääripäässä näyttäytyy tahallinen ja tarkoitushakuinen vakava lapsen manipulointi.
• Vanhempien parisuhteen aikainen väkivalta voi jatkua eron jälkeen vainon ja pakottavan kontrollin muodossa, joka usein laajenee kohdistumaan myös lapseen.
• Huoltoriitatilanteissa tärkeää on havaintojen puheeksi otto ja vanhemman psykoedukaatio, vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistaminen sekä taustalla vaikuttavien tekijöiden käsittely.
• Työn tueksi on saatavilla myös Vaativan erotyön käsikirja: Vaativan erotyön käsikirja (2021) – Ensi- ja turvakotien liitto
• Huoltoriitatilanteissa voi olla hyvä kääntyä jo varhain Vaativat erot -asiantuntijatyöryhmien puoleen.

Tärkeintä lapsen kannalta on turvallinen, rutiininomainen ja tuttu arki

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa on syytä huolehtia siitä, että lapsen suhteen ollaan kuulolla ja saatavilla, mutta mitään erityisjärjestelyitä ei ole tarpeen näissä palveluissa järjestää. Lapselle on tärkeää, että turvallisia aikuisia on ympärillä, arki on ennakoitavaa ja rutiininomaista. Lapselle on tärkeää antaa myönteistä palautetta, joka parantaa lapsen pystyvyydentunnetta.

Yhteistyö sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja koulun välillä

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjällä ja tuottajalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi ja tuottamiseksi välttämättömät tiedot lapsen huoltajilta, opetustoimen viranomaisilta, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta, muilta varhaiskasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottajilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 41 § ja Perusopetuslaki 628/1998 41§)​

Rikostutkintaan liittyvistä seikoista ei voi kuitenkaan informoida varhaiskasvatusta eikä koulua. Jos varhaiskasvatus tai koulu toimii ilmoittajatahona, heille voidaan informoida siitä, että asia on hoidossa sosiaalihuollossa/lastensuojelussa. ​Se rauhoittaa lasta säännöllisesti tapaavien aikuisten mieltä. Lisäksi on tärkeää, että koulussa tai varhaiskasvatuksessa on tiedossa asiaa hoitavan sosiaalityöntekijän yhteystiedot.

Varhaiskasvatusta ja koulua kannattaa myös informoida siitä, että he ottavat uudelleen yhteyttä sosiaaliviranomaiseen tai tekevät tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen muutoksista, uusista huolen aiheista tai siitä, ettei lapsi esimerkiksi saavu kouluun tai varhaiskasvatukseen. ​

On tärkeää tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa arvioinnin ja asiakkuuden aikana.​

Välineitä maahanmuuttaneiden parissa tehtävään turvallisuustyöskentelyyn

Kaikki perheet tarvitsevat joskus tukea. Pakolais- ja maahanmuuttajataustaisten perheiden vanhemmat ovat vaativan tehtävän edessä kasvattaessaan lapsia ja nuoria kahden kulttuurin välissä. Suomalainen palvelujärjestelmä voi myös hämmentää maahanmuuttaneita vanhempia. Varaathan riittävästi aikaa kohtaamiseen ja erilaisista tukimahdollisuuksista kertomiseen. Asiakkailla on myös oikeus oman kielensä tulkkiin. Lastensuojelu.info -sivusto tarjoaa perustietoa lapsiperheiden palveluista Suomessa useilla eri kielillä.

Maahanmuuttajuuteen liittyvien erityiskysymysten konsultaationumerot