Havainnointi ja dokumentointi
Asiakkaalle
Epäily väkivallasta voi herätä kenelle tahansa
Epäily lapseen tai nuoreen kohdistuneesta väkivallasta voi herätä kenelle tahansa. Lapsi saattaa puhua kokemuksistaan jollekin, hänellä voi olla jokin fyysinen jälki, kuten nirhauma tai mustelma, tai lapsi voi oireilla jotenkin muuten huolestuttavasti, mikä herättää epäilyn väkivallasta.
Lapsen tai nuoren kanssa voi jutella epäilyn herättyä, mutta keskustelussa tulee olla tarkkana. Lasta tai nuorta ei missään tapauksessa saa johdatella omilla kysymyksillä vaan tulee kysyä avoimia kysymyksiä ja antaa lapselle paljon tilaa kertoa itse. Hyviä kysymyksiä tähän ovat esimerkiksi ”kerro mistä tämä jälki on tullut” tai ”kerro siitä lisää”. Voit käyttää kysymyksissäsi sanoja, joita lapsi on tuonut itse keskusteluun, mutta älä käytä niistä muita ilmaisuja. Jos lapsi esimerkiksi kertoo, että joku on lyönyt häntä, voit kysyä ”kuka sinua löi” ja ”näytätkö minulle, mitä tarkoitat lyömisellä”.
Vaikka huoli lapsesta tai nuoresta voikin olla kova, jätä asian selvittäminen ammattilaisille. Älä pyri itse selvittämään asiaa liian pitkälle, koska aikuisen sanavalinnat vaikuttavat lapsen muistoihin. Lisäksi lapsi voi miellyttää aikuista vastaamalla sellaisia asioita, joita olettaa aikuisen haluavan kuulla.
Lastensuojeluilmoituskynnyksen tulisi olla jokaisella yksityishenkilölläkin matala, erityisesti kun epäillään lapseen tai nuoreen kohdistuvaa väkivaltaa missä muodossa tahansa. Lastensuojeluilmoituksen syynä ei tarvitse olla fyysinen väkivalta vaan esimerkiksi henkinen väkivalta tai seksuaalisuutta loukkaava väkivalta ovat yhtä painokkaita syitä tehdä lastensuojeluilmoitus. Lue lisää lastensuojeluilmoituksen tekemisestä osiosta ”Ilmoitusvelvollisuudet”.
Lähisuhdeväkivallan yhteydessä on aina mahdollisuus hyödyntää turvakodin palveluita tai kysyä neuvoa perhekeskuksen asiakasohjauksesta. Mahdollisimman varhainen väkivallasta kertominen tai avun pyytäminen on tärkeä osa lapsen suojelua.
Perhekeskuksen asiakasohjaus palvelee Etelä-Pohjanmaalla kuntalaisia, ammattilaisia ja viranomaisia lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä kysymyksissä ja huolenaiheissa.
Väkivaltakysymyksissä voit konsultoida perhekeskuksen asiakasohjausta, miten asian tai huolen suhteen tulisi edetä.
puh. +358 62307850 (ma-pe 9-15)
Perhekeskuksen asiakasohjaus – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Turvakoti on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ja sen uhan alla eläville, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen.
Turvakotiin hakeutumisen syynä ei tarvitse olla fyysinen väkivalta. Väkivalta voi olla esimerkiksi myös henkistä, taloudellista, seksuaalista, vainoa tai kulttuuriin tai uskontoon liittyvää.
Turvakoti on auki vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Turvakodissa oleminen on aina asiakkaalle maksutonta.
Etelä-Pohjanmaan turvakoti, Simunantie 10 A, 60200 Seinäjoki
puh. 050 575 0541 (24/7)
Kiireellisessä tilanteessa, ota yhteyttä hätänumeroon 112.
- Hätäkeskuksen kautta saat yhteyttä poliisiin, pelastustoimeen, ensihoitoon sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseen
Nollalinja on valtakunnallinen, maksuton auttava puhelin ja chat kaikille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Nollalinja auttaa myös naisia, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa muualla kuin lähisuhteissaan. Väkivaltaa kokeneiden lisäksi Nollalinjalle voivat ottaa yhteyttä läheiset sekä ammattilaiset ja viranomaiset, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä.
puh. 080 005 005 (24/7)
Neuvontapuhelin puh. 0295 419 800, ma–pe 8.00–16.15, la–su suljettu.
Ammattilaiselle
Mistä tiedän onko lapsi tai nuori kokenut väkivaltaa?
Epäily lapseen tai nuoreen kohdistuvasta väkivallasta voi tulla esiin lapsen omassa kertomassa, jolloin on tärkeä siirtyä avoimiin kysymyksiin ja kiinnittää huomiota omaan neutraliteettiin. On myös tärkeä huomioida sitä, muuttuuko lapsen tarina matkan varrella.
Väkivaltaepäily voi herätä myös lapsen tai nuoren fyysisen vamman perusteella (esimerkiksi mustelma, nirhauma, sukuelinten alueen vammat), jolloin on tärkeää toteuttaa lapsen somaattiset tutkimukset viiveettä. Liikkumattomalla vauvalla olevien vammojen tulisi aina herättää epäily mahdollisesta väkivallasta. Voit ottaa yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen tällaisessa tilanteessa.
Epäily saattaa herätä lapsen oireilun perusteella. Silloin on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti lapsen käyttäytymisen muutoksiin.
Kun epäily tulee esiin, on tärkeä pysähtyä asian äärelle ja kiinnittää huomiota myös vaihtoehtoisiin selityksiin.
Lapsen suojelun ja tuen tarpeen selvittäminen on aina sosiaalityöntekijän vastuulla riippumatta poliisin tai muiden viranomaisten ratkaisuista.
- Lapsi itse kertoo pahoinpitelystä.
- Huoltajalla on epäily pahoinpitelystä.
- Liikkumattomalla vauvalla on mikä tahansa mustelma tai ruhje.
- Hoitoon hakeutuminen on viivästynyt tai sitä ei ole tapahtunut lainkaan.
- Vamma-anamneesi on epäuskottava, epämääräinen tai vaihteleva.
- Esitiedot ja löydökset ovat epäsuhdassa: kerrottu vammamekanismi ei sovi vaikeusasteeseen, lapsen ikään, kehitykseen, liikunnallisiin taitoihin tai aiheuttamaan todettua löydöstä.
- Vammat sopivat pahoinpitelyyn (mustelmaryppäät, muodon omaavat vammat, vammojen sijainti).
- Todetaan vammalöydöksiä, vaikka saattajilla ei ole tietoa mistään tapaturmasta.
- Saattajilla ei ole mitään tietoa, mistä (pienen) lapsen vammat ovat aiheutuneet.
- Merkkejä puutteellisesta hoivasta, huolenpidosta tai valvonnasta.
- Epäily ravistelun seurauksena syntyneistä vammoista.
- Pidettävä mielessä tutkittaessa alle 1v ikäistä neurologisesti oireilevaa lasta, jolla on outo anamneesi eikä välttämättä ulkoisesti havaittavia löydöksiä.
- Yleisimpiä oireita ovat oksentelu, tajunnantason häiriöt, kohtausoireet, hengityskatkokset, huono ruokahalu ja/tai ärtyneisyys.
- Oireet korreloivat vamman vaikeusasteeseen.
- Yleisimpinä löydöksinä ovat subduraalitilan ja verkkokalvon verenvuodot.
- Huoltajan reaktiot ja/tai puheet ovat epäjohdonmukaisia.
TEN-4-FACESp sääntö:
Lapset ovat lapsia, ja joskus heidän leikkinsä johtavat pieniin haavoihin, naarmuihin ja mustelmiin. Tällaiset lievät vammat löytyvät usein kehon luisten kohtien, kuten polvien, säärten, kyynärpäiden ja otsan alueelta. On kuitenkin olemassa myös muunlaisia mustelmia, joiden tulisi herättää huoli mahdollisesta kaltoinkohtelusta tai väkivallasta.
Milloin mustelmat ovat huolestuttavia kaltoinkohtelun näkökulmasta alle 4-vuotiailla lapsilla? Jos mustelmia esiintyy missä tahansa kolmesta osa-alueesta – sijainti (Regions), imeväisikäiset lapset (Infants) tai mustelmien kuviointi (Patterns) – tulee vahvasti harkita lapsen mahdollista kaltoinkohtelua koskevaa arviointia ja/tai konsultoida kaltoinkohteluun erikoistunutta asiantuntijaa.


Lapseen kohdistuvan väkivallan selvittäminen on vaativa tehtävä eikä ole olemassa selkeitä merkkejä siitä, että lapsi kokisi väkivaltaa!
Lue lisää:
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevän voi toisinaan olla haasteellista tunnistaa lapsiin kohdistuvan väkivallan eri muotoja. Käy tekemässä viidestä kysymyksestä koostuva testi ja herättele pohdintaa siitä, mikä kaikki itse asiassa on väkivaltaa. Testisivusto tarjoaa aiheesta myös lisää tietoa ja ohjaa hyödyllisen Barnahus-materiaalin äärelle oppimaan aiheesta enemmän.
Työkaluja keskustelun tueksi
Barnahus-sivustolle on koottu kattava työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä. Löydät sen täältä: Työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä – Barnahus
Turvallisia työvälineitä turvallisuuden selvittelyssä sekä epäilyn hetkellä on myös Ensi- ja turvakotien liiton Turva10-välineet. Turva10-välineitä voidaan käyttää esimerkiksi päivähoidossa, koulussa, neuvolassa tai perhetyössä huoletta. Lisätietoa perehdytysohjeineen löydät täältä: Turva10. Puhu turvallisuudesta lapsen ja nuoren kanssa – Ensi- ja turvakotien liitto
Puheeksi oton välineeksi nuorten kanssa on kehitetty nuoren turvakortti. Korttia voi käyttää kaikki nuoria työssään kohtaavat ammattilaiset. Ohjeet ja ladattava kortti löytyvät täältä: Nuoren turvakortti – Ensi- ja turvakotien liitto
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on laadittu toimintaohje lapseen kohdistuvassa väkivaltaepäilyssä. Ohje löytyy hyvinvointialueen ammattilaisille intrasta: Ohjeet väkivaltaepäilyihin – HYVAEP Intra
Hyvinvointialueen ulkopuoliset ammattilaiset saavat toimintaohjeen perhekeskuksen asiakasohjauksesta.
Rikosuhripäivystyksen verkkosivuilla on saatavilla ammattilaisille suunnattu tekoälypohjainen Tunnista ja ohjaa -työkalu. Työkalun avulla saat tukea asian käsittelyyn ja asiakkaan ohjaamiseen.
Tunnista ja ohjaa -tekoälytyökalu ammattilaisille – Rikosuhripäivystys

Lähde: Työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä – Barnahus
Dokumentointi epäilyn herätessä
- Kirjaamisessa on tärkeä huomioida miten ja kenellä epäily on herännyt.
- Lapsen kielenkehitys vaikuttaa siihen, miten ja mitä lapsi kertoo. Lapsi voi tarkoittaa esimerkiksi lyömisellä muuta kuin sen alkuperäistä merkitystä. Kielenkehityksen huomioiminen on tämän vuoksi tärkeää.
Jos epäily on herännyt lapsen tai nuoren kertomasta, huomioithan:
- Missä tilanteessa asia tuli puheeksi?
- Kenelle lapsi on ensimmäisen kerran kertonut?
- Alkoiko lapsi puhua spontaanisti itse vai vastasiko hän vanhemman/ työntekijän esittämään kysymykseen?
- Mitä on kysytty ja mitä lapsi on sanonut (sanatarkka kerronta)?
- Mitä sen jälkeen on lapsen kanssa puhuttu?
- Ketkä kaikki ovat asiasta lapsen kanssa puhuneet?
Jos et ole varma, kuinka jatkaisit asian selvittämistä lapsen tai nuoren kanssa, konsultoi poliisia ja tee lastensuojeluilmoitus. Nopea toiminta on ensiarvoisen tärkeää! Poliisin konsultaationumeron löydät toimintaohjeesta lapseen kohdistuvassa väkivaltaepäilyssä. Älä kerro väkivaltaepäilystä huoltajille, jos epäily on perheensisäinen.
Kaikki Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen voimassa olevat toimintaohjeet löydät hyvinvointialueen intrasta:
Hyvinvointialueen ulkopuoliset ammattilaiset saavat toimintaohjeet ja tarvittavat puhelinnumerot perhekeskuksen asiakasohjauksesta!
Pohjois-Suomen yhteistyöalueen Barnahus-hankkeessa on myös koostettu esitutkinnan näkökulmaan ja väkivallan tunnistamiseen toimintaohje ammattilaisille lapseen tai nuoreen kohdistuvan väkivaltaepäilyn tilanteisiin
Perhekeskuksen asiakasohjaus palvelee Etelä-Pohjanmaalla kuntalaisia, ammattilaisia ja viranomaisia lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä kysymyksissä ja huolenaiheissa.
Väkivaltakysymyksissä voit konsultoida perhekeskuksen asiakasohjausta, miten asian tai huolen suhteen tulisi edetä.
puh. +358 62307850 (ma-pe 9-15)
Perhekeskuksen asiakasohjaus – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Perhekeskuksen ja erityispalveluiden ammattilaisten puhelinkonsultaatio lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä.
Sosiaalityöntekijä Satu Sariola, lastenpsykiatrian poliklinikka, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, puh. 050 474 2810 (takaisinsoitto), satu.m.sariola@hyvaep.fi
Kaikille avoin konsultaatio aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan, palveluohjaus ja MARAK-työryhmän koordinointi.
Sosiaalityöntekijä, väkivaltatyön koordinaattori Meri Ala-Huikku: 040 636 7209 (takaisinsoitto), meri.ala-huikku@hyvaep.fi