Ilmoitusvelvollisuudet
Asiakkaalle
Olen huolissani lapsesta tai nuoresta, voinko tehdä lastensuojeluilmoituksen?
Kyllä voit. Jokaisella on oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus lapsesta tai nuoresta, jonka huolenpidosta on huolta. Lastensuojeluilmoituksen voi täyttää sähköisesti Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Myös lapsi tai nuori voi itse tehdä itsestään lastensuojeluilmoituksen esimerkiksi tilanteessa, jossa kokee kotonaan väkivallan uhkaa tai väkivaltaa on jo tapahtunut.
Kiireellisessä tilanteessa lastensuojeluilmoitus tehdään puhelimitse Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen, puh. 044 470 0444 tai hätäkeskukseen 112.
Lapseen tai nuoreen kohdistuva tai vanhempien välinen väkivalta on aina erittäin painava syy tehdä lastensuojeluilmoitus. Yksityishenkilönä voit tehdä lastensuojeluilmoituksen nimettömästi, jos olet huolissasi perheen reaktiosta ilmoitukseen. Älä jää miettimään, onko joku muu tehnyt ilmoituksen jo – jokainen ilmoitus on tärkeä ja auttaa asian selvittämisessä!
Mitä minun täytyy kertoa?
- tiedossasi olevat lapsen henkilötiedot
- ilmoituksen syy
- onko lapselle tai hänen huoltajalleen kerrottu lastensuojeluilmoituksesta
Jos et ole varma, onko asia sellainen, josta on syytä tehdä lastensuojeluilmoitus, voit kysyä neuvoa perhekeskuksen asiakasohjaajilta.
Perhekeskuksen asiakasohjaus palvelee Etelä-Pohjanmaalla kuntalaisia, ammattilaisia ja viranomaisia lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä kysymyksissä ja huolenaiheissa.
Väkivaltakysymyksissä voit konsultoida perhekeskuksen asiakasohjausta, miten asian tai huolen suhteen tulisi edetä.
Puh. 06 230 7850, ma-pe klo. 9-15
Löydät perhekeskuksen asiakasohjaajat myös chatista OmaEP-palvelusta puhelimen sovelluksella tai omaep.fi -sivustolta.
Rikosilmoitus poliisille
Jos lapsi tai nuori joutuu rikoksen kohteeksi, ota yhteyttä poliisiin ja tee tarvittaessa rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Esitutkinnan aloittamista varten poliisi tarvitsee mahdollisimman tarkan kuvauksen siitä, mitä on tapahtunut ja keitä asia koskee.
Kiireettömissä tilanteissa poliisi suosittelee rikosilmoituksen tekemistä ensisijaisesti sähköisesti, jos rikosilmoituksen tekijällä on siihen mahdollisuus.
Poliisin verkkoasiointi
Lue lisää:
Jos et ole varma, onko asia sellainen, josta on syytä tehdä rikosilmoitus, voit ottaa yhteyttä kiireettömissä asioissa poliisin valtakunnalliseen neuvontapalveluun.
Poliisilla on käytössään myös valtakunnallinen neuvontapalvelu, joka palvelee numerossa 0295 419 800 arkisin klo 8.00–16.15.
Neuvontapalvelussa saat yleisneuvontaa ja apua kiireettömissä asioissa, kuten rikosilmoituksen teossa tai muissa vastaavissa asioissa.
Yksilöitäviin, jo vireillä oleviin asioihin liittyvät yhteydenotot ohjataan suoraan asiaa käsittelevälle poliisilaitokselle.
Lapseen tai nuoreen kohdistuva seksuaaliväkivalta
Suomen rikoslain mukainen ns. suojaikäraja on 16 vuotta. Lähtökohtaisesti aikuisen alle 16-vuotiaaseen lapseen kohdistama seksuaalinen teko täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa, lapsen ikäraja on 18 vuotta.
Lapseen tai nuoreen kohdistuva seksuaalirikos voi tapahtua joko fyysisenä tekona, siihen houkutteluna tai sen yrityksenä sekä reaalimaailmassa että verkkoympäristössä. Verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta tarkoittaa seksuaalista häirintää, hyväksikäyttöä tai väkivaltaa, joka tapahtuu internetissä, sosiaalisessa mediassa, peleissä tai viestisovelluksissa. Se on yhtä vakavaa ja haitallista kuin kasvokkain tapahtuva väkivalta.
- Ei-toivottu viestittely ja häirintä: seksuaalisävytteiset viestit, kuvat, ehdotukset tai nimittely.
- Kuvien tai videoiden levittäminen: intiimien tai seksuaalisten kuvien jakaminen ilman lupaa (esim. kiristys tai kostoporno).
- Houkuttelu eli grooming: aikuisen pyrkimys luoda luottamussuhde lapseen tai nuoreen seksuaalisessa tarkoituksessa.
- CSAM-materiaali: lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuvamateriaali.
- Pysäytä yhteys: älä vastaa ahdistelijalle, estä käyttäjä ja ota kuvakaappaukset todisteeksi.
- Tee ilmoitus:
- Lapsiin kohdistuvissa tapauksissa ilmoita asiasta Poliisille tai Pelastakaa Lasten Nettivihje-palveluun.
- Vakavissa rikoksissa tee aina rikosilmoitus.
- Hae tukea:
- Vaikka seksuaaliväkivallan kokemus voi hävettää, puhuminen auttaa! Keskustele tapahtuneesta turvallisen aikuisen tai läheisen kanssa.
- Hyödynnä Mielenterveystalon tai Nuortenexit – Tietoa ja tukea seksuaaliväkivallan ja vastikkeellisen seksin tilanteisiin ohjeita ja tukipalveluita.
Muutama juttu seksuaaliväkivallasta – Nuortenexit.fi (Youtube)
Nuorten keskinäiset seksisuhteet
Rikoksena ei pidetä tilannetta, joka ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jonka osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Ilmoitusvelvollisuus ei siis koske nuorten keskinäisiä tasavertaisia ja vapaaehtoisia seksisuhteita.
Jos tilanteeseen on liittynyt painostusta tai taivuttelua seksuaalisiin tekoihin tai esimerkiksi toisen osapuolen humalatilan hyväksikäyttöä, voivat rikoksen tunnusmerkit kuitenkin täyttyä ja ilmoitus pitää tehdä.
Ammattilaiselle
Ilmoitusvelvollisuus
Suomessa monien tahojen työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
- sosiaali- ja terveydenhuolto ja lasten päivähoito
- sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja
- opetustoimi
- nuorisotoimi
- opetuksen tai koulutuksen järjestäjä
- poliisitoimi
- Rikosseuraamuslaitos
- palo- ja pelastustoimi
- seurakunta
- muu uskonnollinen yhdyskunta
- vastaanottokeskus
- hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö
- koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa tarjoava yksikkö
- Tulli
- Rajavartiolaitos
- ulosottoviranomainen
- Kansaneläkelaitos
Työsuhteen muodolla, määräaikaisuudella tai sijaisuudella ei ole vaikutusta ilmoitusvelvollisuuteen. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä viipymättä. Vaitiolovelvollisuus ei estä lastensuojeluilmoituksen tekoa (Lastensuojelulaki 25§: Ilmoitusvelvollisuus).
Lue lisää:
Kiireellisessä lastensuojelun väliintuloa vaativassa tilanteessa lastensuojeluilmoitus tehdään puhelimitse Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen, puh. 044 470 0444
tai
kiireellisessä hätätilanteessa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa tai uhattuna hätäkeskukseen 112.
Jos olet epävarma, onko lastensuojeluilmoitus aiheellinen, voit kysyä neuvoa perhekeskuksen asiakasohjauksesta tai sosiaalityöntekijältä.
Perhekeskuksen asiakasohjaus palvelee Etelä-Pohjanmaalla kuntalaisia, ammattilaisia ja viranomaisia lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä kysymyksissä ja huolenaiheissa.
Väkivaltakysymyksissä voit konsultoida perhekeskuksen asiakasohjausta, miten asian tai huolen suhteen tulisi edetä.
Puh. 06 230 7850, ma-pe klo. 9-15
Tarkista oman alueesi sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan yhteystiedot Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta
Ilmoitusvelvollisuus poliisille
Kaikilla lastensuojeluilmoitusvelvollisilla tahoilla on velvollisuus tehdä myös ilmoitus poliisille, kun epäillään lapseen kohdistuvaa väkivaltaa.
Ilmoitusvelvollisuus on sillä henkilöllä, jonka tietoon väkivalta- tai seksuaalirikosepäily on tullut. Ilmoituksen tekemistä ei saa delegoida toiselle henkilölle!
- Pahoinpitely (rikoslain 21 luvun 5 §)
- Törkeä pahoinpitely (rikoslain 21 luvun 6 §)
- Naisten sukuelinten silpominen (rikoslain 21 luvun 6 b §)
- Naisten sukuelinten silpomisen valmistelu (rikoslain 21 luvun 6 c §)
- Heitteillepano (rikoslain 21 luvun 14 §)
- Seksuaalirikosten osalta ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia rikoslain (39/1899) 20 luvun tunnusmerkistöjen tekomuotoja
- Lapsenraiskaus, törkeä lapsenraiskaus, seksuaalinen kajoaminen lapseen, törkeä seksuaalinen kajoaminen lapseen, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen, törkeä lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen, lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapito, törkeä lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapito, lasta seksuaalisesti esittävän esityksen seuraaminen.
Ilmoitusvelvollisuus koskee tilanteita, joissa väkivallan uhri on alaikäinen. Ilmoitusvelvollisuus ei siis koske tilannetta, jossa uhri on jo täyttänyt 18 vuotta, vaikka teko olisi tapahtunut uhrin ollessa alaikäinen. Lainsäädäntö ei ota siis kantaa siihen, onko väkivallan tekijä täysi-ikäinen vai ei.
Ilmoitusvelvollisuus väkivaltaepäilyssä syntyy siinä tapauksessa, että lapseen on kohdistunut väkivaltaa, josta on aiheutunut vammoja tai lievät teot ovat olleet jatkuvia ja lapsen turvallisuudesta on herännyt huoli.
Lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina rikosilmoituksen lisäksi.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 63 § 2 momentin mukaan sosiaalihuollon palvelunantajan tulee pyydettäessä antaa asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta tieto salassa pidettävästä asiakirjasta poliisille, syyttäjäviranomaiselle ja tuomioistuimelle, jos se on tarpeen sellaisen rikoksen selvittämiseksi, josta säädetään ilmoitusvelvollisuus rikoslain 15 luvun 10 §:ssä, taikka jonka enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta.
- Lisäksi saman säännöksen 3 momentin mukaan sosiaalihuollon palvelunantaja voi luovuttaa salassa pidettäviä asiakastietoja oma-aloitteisestikin, jos epäillään 2 momentissa tarkoitettua rikosta taikka silloin, jos epäillään jonkun syyllistyneen siinä mainittua vähäisempään rikokseen, jos sosiaalihuollon palvelunantaja arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi.
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä | 703/2023 | Lainsäädäntö | Finlex
- Lapsi- ja nuorisorikostutkinnan käsikirja, s. 38
- Poliisilla on myös tiedonantovelvollisuus hyvinvointialueelle niissä tapauksissa, joissa poliisi on itse velvoitettu tekemään lastensuojeluilmoituksen lastensuojelulain 25 §:n perusteella sosiaalitoimelle. Hyvinvointialueella on myös oikeus pyytää tietoja toiselta viranomaiselta, jolloin poliisi on velvollinen antamaan asian selvittämiseen liittyvät olennaiset tiedot.
- Sosiaalityöntekijällä on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 § 1 momentin nojalla oikeus saada toiselta viranomaiselta sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset salassapitosäännösten sitä estämättä, mikäline ovat välttämättömiä mm. asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos sosiaalityöntekijän tietoon tulee epäily lapseen kohdistuneesta väkivallasta tai hyväksikäytöstä, tulee muiden viranomaisten antaa sosiaalityöntekijälle asian selvittämiseen liittyvät olennaiset tiedot salassapitosäännösten sitä estämättä ja sosiaalityöntekijän sitä pyytäessä. Tämä koskee myös poliisia esitutkintaviranomaisena.
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä | 703/2023 | Lainsäädäntö | Finlex
- Lapsi- ja nuorisorikostutkinnan käsikirja, s. 38
Lapseen tai nuoreen kohdistuva seksuaaliväkivalta
Suomen rikoslain mukainen ns. suojaikäraja on 16 vuotta. Lähtökohtaisesti aikuisen alle 16-vuotiaaseen lapseen kohdistama seksuaalinen teko täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa, lapsen ikäraja on 18 vuotta.
Lapseen tai nuoreen kohdistuva seksuaalirikos voi tapahtua joko fyysisenä tekona, siihen houkutteluna tai sen yrityksenä sekä reaalimaailmassa että verkkoympäristössä. Verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta tarkoittaa seksuaalista häirintää, hyväksikäyttöä tai väkivaltaa, joka tapahtuu internetissä, sosiaalisessa mediassa, peleissä tai viestisovelluksissa. Se on yhtä vakavaa ja haitallista kuin kasvokkain tapahtuva väkivalta.
Nuorten keskinäiset seksisuhteet
Rikoksena ei pidetä tilannetta, joka ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jonka osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Ilmoitusvelvollisuus ei siis koske nuorten keskinäisiä tasavertaisia ja vapaaehtoisia seksisuhteita.
Jos tilanteeseen on liittynyt painostusta tai taivuttelua seksuaalisiin tekoihin tai esimerkiksi toisen osapuolen humalatilan hyväksikäyttöä, voivat rikoksen tunnusmerkit kuitenkin täyttyä ja ilmoitus pitää tehdä.
Poliisin konsultaatio
Epäselvissä tilanteissa tulee konsultoida poliisia matalalla kynnyksellä ilman asiakkaan henkilötietoja. Poliisi arvioi, onko asiasta syytä tehdä ilmoitus poliisille. Poliisin lapsirikostutkinnan yhteystiedot löydät ajantasaisesta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintaohjeesta lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä. Hyvinvointialueen ulkopuoliset ammattilaiset saavat yhteystiedot perhekeskuksen asiakasohjauksesta.
Jos saat lisää tietoa lapsen tilanteesta ilmoitusten teon jälkeen, ole yhteydessä poliisiin tai sosiaalityöntekijään!