Siirry sisältöön
Hoito- ja palveluketjut

Asiakkaalle

Riskien tiedostaminen ehkäisee väkivaltaa

Perheen tarpeiden tarkistuslista-sovellus on tarkoitettu käytettäväksi lasta odottaville, lapsiperheiden vanhemmille tai muille aikuisille, jotka haluavat pohtia omaa ja lasten turvallisen hyvinvoinnin toteutumista omassa perheessään. Tarkoituksena on auttaa sinua pohtimaan omaa, perheen ja lastesi tämänhetkistä tilannetta ja tunnistamaan mahdollinen muutoksen tai varhaisen tuen tarve.

Löydät Perheen tarpeiden tarkistuslista-sovelluksen osoitteesta:

Pääset valitsemaan kieliversion sovelluksen oikeasta yläkulmasta.

Sovelluksessa kerrotaan lapseen kohdistuvista väkivallan muodoista ja pääset kartoittamaan perheeseenne liittyviä riskitekijöitä. Kyselyn jälkeen saat analyysin vastaustesi perusteella siitä, millaisia riskitekijöitä perheeseenne ja lapseenne liittyy. Voit ladata ja tulostaa tulokset mukaan esimerkiksi neuvolakäynnille. Näin väkivallan tai sen riskin puheeksi ottaminen käy sinulta helpommin. Väkivallasta voit puhua missä tahansa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelussa – älä epäröi vaan pyydä apua!

Jos teillä ei ole vielä meneillään olevia palveluita, voit ottaa yhteyttä Etelä-Pohjanmaan perhekeskuksen asiakasohjaukseen. Äkillisissä tilanteissa voit pyytää neuvoa sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. Akuuteissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa uhkatilanteissa on oltava yhteydessä hätäkeskukseen 112.

Perhekeskuksen asiakasohjaus on perheiden palveluiden yleinen ohjaus- ja neuvontakanava. Saat ohjausta ja neuvontaa tilanteen ratkaisemiseksi tai ohjeita, kuinka hakeudut tarvittaviin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.

Puh. 06 230 7850, ma-pe klo. 9-15

Perhekeskuksen asiakasohjaus – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidetaan akuuttitilanteita, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja, kiireelliset lastensuojeluasiat, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet ja kriisitilanteiden ensivaiheen tuki.

Puh. 044 4700 444 (24/7), ei tekstiviestejä

Sosiaali- ja kriisipäivystys – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Lisäksi on mahdollista ensin pohtia mahdollista väkivaltaa perheessä valtakunnallisissa puhelinpalveluissa.

Valtakunnallinen MIELI Kriisipuhelin palvelee nimettömästi ja luottamuksellisesti.

Puh. 09 2525 0111 (24/7)

MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Nollalinja on ilmainen auttava puhelin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille, johon voi soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä.

Puh. 116 016 (24/7)

Nollalinja – Apua väkivaltaan 116 016

Ammattilaiselle

Riskinarviointi osana lapsen tilanteen arviointia

Kun arvioidaan perheen riskitekijöitä, tulee aina arvioida rinnalla myös suojaavia tekijöitä. Vaikka lapsen, nuoren tai perheen tilanteeseen liittyisi monia riskitekijöitä, se ei suoraan tarkoita, että lapsi tai nuori kokisi väkivaltaa. Jos lapsella, nuorella tai perheellä on runsaasti suojaavia tekijöitä, on mahdollista, että riski väkivallalle vähenee. Riskitekijät tulee kuitenkin aina arvioida, että mahdollisia havaittuja riskejä voidaan hallita.

Tietoja lapsen tilanteesta on pohdittava seuraavien riskitekijöiden kautta. Ne auttavat hahmottamaan, mistä asioista on tietoa ja mihin asioihin liittyen tietoa olisi hyvä vielä hankkia lisää. Riskitekijöitä on tärkeää pohtia kaikkien lapsen läheisten aikuisten näkökulmasta (biologiset ja bonusvanhemmat sekä mahdolliset sijaisvanhemmat).

  • Lapsi ilmaisee pelkoa suhteessa vanhempiinsa tai sisaruksiinsa
  • Lapsella on rajoitetusti mahdollisuuksia kertoa kokemastaan pelosta
  • Lapsen luottamus hoivaan on epävarma tai puutteellinen
  • Konfliktitilanteiden turvattomuus
  • Kasvatustilanteiden turvattomuus
  • Vanhempien yhteisvanhemmuus on puutteellista tai sitä ei ole
  • Aiempi lapseen kohdistunut väkivalta tai kaltoinkohtelu
  • Lapsesta huolta pitävien aikuisten välillä tapahtunut väkivalta

  • Vanhemman mentalisaatiokyky
  • Vanhemman käsitys lapsesta (myönteinen, kielteinen, vääristynyt)
  • Vanhemman kielteisten tunteiden säätely
  • Huoli toisen vanhemman käyttämistä kasvatuskeinoista
  • Huoli lapsen väkivallan käyttämisestä
  • Vanhemman psyykkisen voinnin ongelmat
  • Ero- tai huoltoriita
  • Sallivat asenteet kuritusväkivaltaan ja kuritusväkivallan käyttäminen
  • Perheen sosiaalisen tuen puute

Löydät lisätietoa riskinarvioinnista hoitosuosituksesta ja lastensuojelun ohjeista:

Perheeseen liittyviä suojaavia tekijöitäPerheeseen liittyviä riskitekijöitäVanhempaan yksilötasolla
liittyviä
riskitekijöitä
Vanhempiin liittyviä riski-tekijöitäLapseen itseensä liittyviä riski-tekijöitä
Turvallinen, vakaa, tukea antava ja hoivaava tunneilmapiiri suhteessa lapsiin ja vanhempien parisuhteessaSallivat
asenteet kuritus-väkivallalle
Vanhemman lapsuudessaan
kokema kaltoin-kohtelu, väkivalta
sekä trauma-kokemukset
Vanhempien ero- ja huoltoriitaLapsen
aktiivinen toimijuus väkivalta-tilanteessa
Turvallinen kiintymyssuhde lapseenYlisuku-polvinen kuritus-väkivaltaVanhemman
ero- ja huolto-
riidat
Aikuisten välinen väkivalta perheessäRaskausajan ongelmat
Vanhemman lämpöPerheen sosiaalisen tuen puuteVanhemman päihteiden
käyttö
Taloudelliset haasteetLapsen voimakas itkuisuus
Sosiaalisen ympäristön tukiPerheen merkittävä muuttohistoriaVanhemman mielenterveys-ongelmatLapsen erityisyys, esim. käytösoireilu / ADHD
Positiiviset ihmissuhteetKulttuuriset perinteet ja sallivat asenteet tyttöjen sukuelinten silpomiselleVanhemman rikollisuusLapsen sijoitus kodin ulko-puolelle
Yhteisöllinen osallisuusSallivat asenteet kunniaan liittyvälle väkivallalle
Perheeseen ja lapseen liittyviä suojaavia ja riskitekijöitä

Voit hyödyntää asiakkaan kanssa yhdessä täyttäen myös ERICA – Family Needs Check-list -sovellusta, joka löytyy myös suomen kielellä täältä:

Lastensuojelun käsikirjaan on koottu laajasti huomioon otettavia tekijöitä kun arvioidaan lapsen turvallisuutta perheessä, perheen sisäisen väkivallan riskiä sekä vanhempien välisen väkivallan sekä lapsen väkivallalle altistumisen riskiä. Käsikirja ohjaa myös asettelemaan kysymyksiä avoimiksi.