Psyykkinen tuki
Asiakkaalle
Älkää jääkö yksin väkivaltakokemusten kanssa
Lapsella ja lapsesta huolta pitävillä aikuisilla on oikeus saada tukea ja hoitoa. Väkivalta on kriisi ja usein myös traumaattinen tapahtuma, joka voi aiheuttaa pitkäaikaisia stressi- ja traumaoireita. On normaalia, että järkyttävän tapahtuman jälkeen lapsi tai nuori kokee olonsa tavallista hermostuneemmaksi, ylivirttyneeksi tai ahdistuneemmaksi. Ahdistus ja pelko ovat hyvin tyypillisiä stressi- ja traumaoireita. Traumasta ja lapsen ja nuoren traumaoireista saat lisää tietoa täältä: Yleisesti traumasta – Barnahus
Vanhempana tai huolta pitävänä aikuisena sinulla voi olla riittämätön olo, kun lapsella tai nuorella esiintyy oireilua. Tärkeintä on muistaa, että läsnäolo, turvallinen ja vakaa arki sekä tutut rutiinit ovat tärkeimpiä elementtejä lapsen tai nuoren toipumisessa. Sinä riität!
Tähän on koottu kuitenkin joitain vinkkejä, mitä voit tehdä kun lapsi tai nuori on kokenut traumaattisen tapahtuman:
- Pidä yllä päivittäisiä rutiineja
- Tue lapsen päiväkodin / koulunkäyntiä
- Lisää lapsen vuorovaikutusta tukea antavien aikuisten kanssa
- Auta lasta puhumaan käytöksensä takana olevista huolista
- Muistuta lasta todellisista olosuhteista, jotka liittyvät hänen välttelevään käytökseensä tai kokemaansa pelkoon
- Auta häntä rauhoittumaan
- Kiinnittäkää huomio tietoisesti ulkoiseen maailmaan
Lue lisää: Mitä voin tehdä? – Barnahus
Mielenterveystalo.fi tarjoaa maksuttomia omahoito-ohjelmia kaiken ikäisille kriisien omahoito-ohjelmista mielen hyvinvointiin. Katso koko tarjonta täältä: Omahoito | Mielenterveystalo.fi
Älä epäröi kääntyä ammattilaisten puoleen jos lapsen, nuoren tai oma tilanteesi huolettaa. Lapsille ja nuorille usein löytyy toipumista tukeva apu ja tuki läheltä, luonnollisista ympäristöistä, esimerkiksi koulun oppilashuollosta (kuraattorit, psyykkarit, terveydenhoitaja). Perheenne sosiaalityöntekijä on apuna miettimässä, mikä olisi oikea tuki tilanteeseen.
Aikuisten matalankynnyksen keskusteluapua on tarjolla perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluissa (Perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon vastaanottopalvelut – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue) tai järjestöjen tuottamissa palveluissa (esim. MIELI Kriisikeskus Seinäjoki | Apua ja tukea Etelä-Pohjanmaa).
Ammattilaiselle
Psykososiaalinen tuki on lakisääteistä toimintaa
Psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestäminen on osa lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.
- Psykososiaalinen tuki koostuu akuutista kriisityöstä ja kiireellisestä sosiaalityöstä.
- Äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen lähtökohtana on, että tukea tarjotaan aktiivisesti kaikille, jotka ovat kokeneet äkillisen järkyttävän tapahtuman tai esimerkiksi menettäneet äkillisesti läheisen ihmisen.
- Keskeisiä psykososiaalisen tuen prosessin etenemisen vaiheita ovat hälytyksen vastaanottaminen, sokkivaiheen tapaaminen ja kriisitapaamiset, seuranta ja jälkihoito.
- Psykososiaalinen tuki tarkoittaa monimuotoisia toimia, joilla edistetään potilaan terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia pyrkimällä vaikuttamaan hänen tiedon käsittelyynsä, tunteiden hallintaansa tai käyttäytymiseen.
Keskeisiä psykososiaalisen tuen prosessin etenemisen vaiheita ovat hälytyksen vastaanottaminen, sokkivaiheen tapaaminen ja kriisitapaamiset, seuranta ja jälkihoito
Terveydenhuoltolain 27 §:ssä säädetään, että mielenterveystyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa.
Kiireellisestä hoidosta säädetään terveydenhuoltolain 50 §:ssä. Kaikkien tulee saada tarpeellinen apu ja pykälän alussa todetaankin, että ”Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta.”
Terveydenhuoltolaista löytyy sosiaalihuoltolakia vastaava sääntely mielenterveystyöstä ja psykososiaalisen tuen yhteensovittamisesta. Terveydenhuoltolain 27 §:ssä säädetään, että mielenterveystyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa.
Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän psykososiaalisen tuen kehittäminen
Väkivaltakokemuksen jälkeen lapsen ja nuoren toipumista tukee:
- psykoedukaatio
- yhteinen työskentely lapsen, nuoren sekä huolta pitävän aikuisen kanssa
- selviämiskeinojen opettelu
- turvan ja vakauden luominen.
Tuki ja hoito tulisi olla helposti saavutettavissa ja palveluiden tulisi olla lähellä lapsen tai nuoren sekä perheen arkiympäristöä.
Väkivaltaa kokenutta lasta tai nuorta voidaan hoitaa vaikka poliisin esitutkinta olisikin kesken. Tärkeää on huomioida, että tapahtuneesta ei puhuta tai ainakin käydään poliisin kanssa keskustelua siitä, mitä tapahtuneesta voidaan käynneillä tai tapaamisilla keskustella.
Varhainen interventio on vaativa työmuoto, joka vaatii tekijältään monipuolista osaamista.
Varhaisessa interventiossa keskeinen tehtävä on myös jatkoavun tarpeen arviointi ja ohjaaminen tarvittaessa sen piiriin. Jatkoapua tarvitsevat on mahdollista hoitaa perusterveydenhuollossa edellyttäen, että siellä toimii kriisi- ja traumapsykologian asiantuntijoita. Keskeistä taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on tunnistaa ne osapuolet, joita vaikutukset koskevat.
Mielenterveyden heikentymisellä on merkittävä taloudellinen vaikutus
- Keskeistä taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on tunnistaa ne osapuolet, joita vaikutukset koskevat
- Kyky suoriutua yhteiskunnallisesti heikkenee
- Palveluiden tarve ja käyttö lisääntyy
- Tarvitaan kustannustehokkaita hoitointerventioita
Jos lapsi tai nuori on kohdannut seksuaaliväkivaltaa, on tässä oiva tietopaketti ammattilaiselle lapsen tai nuoren kohtaamiseen: Miten kohdata 12–19-vuotias nuori, jonka epäillään kokeneen seksuaaliväkivaltaa?
Uusi verkkokoulu sosiaalityöntekijöille lapsen tai nuoren voinnin selvittämiseen
Aina vanhempi tai huolta pitävä aikuinen ei vie lasta tarvittaviin terveydenhuollon palveluihin. Siitä syystä sosiaalityöntekijöille on kehitetty oma ”Työkalupakki väkivallan haittavaikutusten tunnistamiseen lapsissa” -verkkokoulu. Verkkokouluun on koottu terveydenhuollon lomakkeita ja työkaluja, joilla voidaan arvioida lapsen tai nuoren psyykkistä vointia ja psykososiaalisen tuen tarvetta. Arviointi voi antaa viitteitä sille, onko syytä kääntyä terveydenhuollon puoleen vai onko sosiaalihuollon palvelut riittäviä tukemaan lasta tai nuorta.
Lisätietoa ja ohjeet verkkokouluun: Työkalupakki väkivallan haittavaikutusten tunnistamiseen lapsissa – Barnahus