Lapsen suojelu
Asiakkaalle
Sosiaalihuollon ammattihenkilö selvittää lapsen tilannetta
Kun jollekin on herännyt epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta ja asiasta on tehty lastensuojeluilmoitus, alkaa lapsiperhesosiaalityössä tai lastensuojelussa arviointi. Ensin lastensuojeluilmoituksesta tehdään kiireellisyysarviointi tai ensiarviointi, jonka perusteella päätetään, mitä seuraavaksi tehdään. Useimmiten lastensuojeluilmoituksesta alkaa palvelutarpeen arviointi.
Palvelutarpeen arviointi perustuu sosiaalihuoltolakiin (SHL 36§) ja se on sekä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan velvollisuus että asiakkaan oikeus. Kun kyse on väkivaltaepäilystä, tulisi palvelutarpeen arviointi aloittaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja sen tulisi valmistua 3 kuukauden kuluessa.
Aina sosiaalihuollon ammattihenkilö ei voi ottaa heti yhteyttä lasten huoltajiin, jos väkivaltaepäily koskee huoltajaa. Huoltajaan ollaan kuitenkin heti yhteydessä kun se on mahdollista. Huoltajalle kerrotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Palvelutarpeen arviointi tehdään siinä laajuudessa kuin tarpeen on yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arviointiin voi sisältyä esimerkiksi tietojen keruuta lapsen kanssa toimivilta ammattilaisilta, lapsen tapaaminen tai tapaamisia, vanhempien tapaaminen ja kotikäynti.
Palvelutarpeen arviointi voi sisältää myös lastensuojelutarpeen selvittämistä, joka perustuu lastensuojelulakiin (LsL 26§).
Lastensuojelun tarpeen selvittäminen – THL
Palvelutarpeen arvioinnista/lastensuojelutarpeen selvittämisestä tehdään kirjallinen yhteenveto, joka toimitetaan vanhemmille ja lapselle/nuorelle. Hyvä tapa käsitellä yhteenveto, on kutsua vanhemmat ja lapsi tai nuori yhteiselle tapaamiselle, jossa keskustellaan arvioinnin aikana nousseista asioista.
Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat:
1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin;
2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon;
3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;
4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen.
(Sosiaalihuoltolaki 5§)
Ammattilaiselle
Sosiaalityön riskitietoinen lapsen tilanteen arviointi lapseen kohdistuvan lähisuhdeväkivaltaepäilyn yhteydessä
- Riskitietoinen lapsen tilanteen arviointi on lähtökohtaisesti laaja arviointi. Mitä useampi riskitekijä perhetilanteessa on, sen suurempi lapseen kohdistuvan väkivallan riski on. Reflektoi tiimissä ja työparin kanssa riskitekijöitä ja konsultoi tarvittaessa muita ammattilaisia.
- Aiemmat tiedot perhetilanteen väkivallasta tai vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmista nostaa väkivaltariskiä
- Tarvitaan tietoja lapsen päivähoidosta/koulusta, kasvusta ja kehityksestä sekä muuta terveydenhuollon tietoa
- Tarvitaan vanhempien terveystietoja, muuttohistoriatietoja, mahdollisia poliisin tietoja sekä tietoa vanhempien mahdollisista traumaattisista kokemuksista tai väkivaltakokemuksista
- Erilaisia väkivallan muotoja mm. parisuhdeväkivaltaa voit kartoittaa väkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla: Lomakkeet väkivallan kirjaamiseen ja kartoittamiseen – THL
- Muista laatia turvasuunnitelma väkivaltatilanteessa. Täältä löydä aikuisen turvasuunnitelmalomakkeen THL_henkilokohtainen_turvasuunnitelma_A4.indd, jota voit soveltaa myös lapsen kanssa
Kiireellisten suojelutoimien arviointi (LsL 26 §)
Sosiaalityöntekijä aloittaa välittömästi kiireellisten suojelutoimien tarpeen arvioinnin kun epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta tulee tietoon.
- Väkivaltaepäilyn vakavuus
- Tapahtumasta kulunut aika
- Keskustele ilmoituksen tekijän kanssa onko hänellä perheestä huolta
- Onko huoltajalle mennyt tieto lastensuojeluilmoituksesta
- Miten huoltaja on reagoinut asiaan
- Onko ilmoittaja konsultoinut poliisia / tehnyt ilmoituksen poliisille
Riskiä lapseen kohdistuvaan väkivaltaan voivat nostaa seuraavat tekijät:
- Aikaisemmat lastensuojeluilmoitukset ja asiakkuudet, huomioi myös ne ilmoitukset, joista ei ole aloitettu palvelutarpeen arviointia
- Poliisin aiemmat esitutkinnat tai esiselvitykset lapseen kohdistuvaan väkivaltaan liittyen tai vanhempien väliseen väkivaltaan liittyen
- Lapsen/perheen mielenterveys- ja päihdeongelmat ja/tai lapsen/perheen erityisyys (huomioi myös samassa osoitteessa asuvat muut aikuiset tai lapset)
- Vanhempien rikollinen tausta (huomioi myös samassa osoitteessa asuvat aikuiset)
- Aiemmat arviot puutteellisesta vanhemmuudesta (esim. hoidon ja kasvatuksen laiminlyönti)
- Tarkastaessasi asiakastietojärjestelmää, huomio myös sisarusten tiedot sekä mahdollisen uusperheen tiedot
Arvioi ilmoituksen ja olemassa olevien tietojen perusteella tarve tavata lapsi kiireellisesti.
Suunnitelkaa yhdessä, miten lapsen turvallisuus varmistetaan akuutisti. Sopikaa, kuka kertoon lapselle mitä seuraavaksi tapahtuu sekä kuka kertoo vanhemmille lastensuojeluilmoituksesta. Sopikaa, kuka ohjaa terveystarkastukseen/somaattiseen tutkimukseen ja millä kiireellisyydellä LSL 15§. Suunnitelkaa, kuka tukee perhettä ilmoituksen tekemisen jälkeen ja varmistaa lapselle psyykkisesti mahdollisimman turvalliset kotiolot, jos lapsi jatkaa kotona ilmoituksen tekemisen jälkeen. Keskustelkaa siitä, miten ilmoituksen tekijän kanssa palataan asiaan.
- Suunnittele tapaaminen mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja huomioi neutraliteetti ja vaihtoehtoiset selitykset
- Perheen sisäisissä väkivaltaepäilyissä arvioitava voiko lapsi joutua vaaraan, jos vanhemmille informoidaan lapsen tapaamisesta etukäteen ja voiko lapsi palata turvallisesti kotiin tapaamisen jälkeen.
- Lapsen tapaaminen on mahdollista tehdä ilman huoltajan suostumusta (LSL 26§ ja 29§ tai sijoitetun lapsen osalta myös LSL 53§ )Lapsen tapaaminen on hyvä toteuttaa neutraalissa paikassa (päiväkoti / koulu)
- Jos lapsen asiakkuus on sosiaalihuollossa ja hänet tavataan ilmoittamatta huoltajalle, harkitaan asiakkuuden vaihtamista lastensuojeluun. On kuitenkin tärkeää, että lapsi tavataan nopeasti sen sosiaalityöntekijän toimesta, joka lapsen asioista on vastannut siihen asti. Palvelutarpeen arvioinnin aikana riittää se, että tehdään lastensuojelun tarpeen selvittäminen osana palvelutarpeen arviointia.
- •Jos lapsi tavataan kotikäynnillä, pohdi etukäteen mahdollinen poliisin virka-avun tarve (Laki sos.h.asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22§ ja Poliisilaki 1§) sekä se, että pääsisit silloinkin tapaamaan lapsen ilman huoltajan läsnäoloa
- Käytä avoimia kysymyksiä ja sellaisia sanoja, joita lapsi on käyttänyt.
- Valmistele etukäteen joitakin avoimia kysymyksiä väkivaltaepäilyyn liittyen ja vaihtoehtoiseen selitykseen liittyen. Mieti etukäteen miten suoria kysymyksiä voit esittää.
- Lapsen tapaaminen toteutetaan työparina: toinen kirjaa ja toinen haastattelee. Muista kirjata omat kysymykset ja lapsen vastaukset sanatarkasti.
- Jos lapsella on jälkiä epäillystä pahoinpitelystä tai on jokin muu erityinen syy (esim. ravisteluepäily tai aikaisempia pahoinpitelyepäilyjä) lapsi tulee aina viedä lääkäriin
- Jos kyse on seksuaaliväkivallasta, alle 16-vuotiaat tutkitaan TAYS:ssa, yli 16-vuotiaat Seinäjoen Seri-tukikeskuksessa
- Ilmoita mahdollisuuksien mukaan terveydenhuoltoon ja kerro tulostanne
- Ilmoita lapsen lääkäriin viemisestä huoltajalle ja toimi huoltajien kanssa yhteistyössä
- Jos huoltajat kieltävät lapsen viemisen lääkäriin, tulee tehdä kiireellinen sijoitus (LSL 40§) ja viedä lapsi lääkäriin.
- Sosiaalityöntekijä voi olla lapsen ja lääkärin suostumuksella lapsen tutkimuksessa mukana, jos se on lapsen edun mukaista
- Mahdollisen rikostutkinnan kannalta on tärkeää, että vammat valokuvataan ja dokumentoidaan (hyvinvointialueilla on ohjeet somaattisista tutkimuksista)
- Selvitä asiaa lapsen huoltajien kanssa, ota vastaan tunteita ja anna se tieto, jonka voit antaa
- Selvitä sisarusten tilanne
- Jos pahoinpitely-/seksuaalirikosepäily vahvistuu, konsultoi poliisia uudelleen ja varmista, että tutkintapyyntö on tehty
- Ryhdy tarvittaviin lastensuojelutoimenpiteisiin, esimerkiksi kiireellinen sijoitus, avohuollon tukitoimet kiireellisinä, lapsen olinpaikan muuttaminen yhteistyössä huoltajien kanssa tai muu lapsen turvaaminen
- Dokumentoi huolella asiakastietojärjestelmään tekemäsi toimenpiteet
- Dokumentoi tarkasti mitä lapsen kanssa on puhuttu. Kirjaa myös miten olet asiasta kysynyt.
- Muista viivästää dokumentoimasi tiedot, erityisesti silloin, kun epäily koskee huoltajaa tai muuta läheistä.
Väkivaltaepäilyn selvittäminen ja työskentely lapsen kanssa
Lapseen liittyvät väkivaltateeman yhteydessä on tärkeä kiinnittää huomio mahdollisiin lapsen käyttäytymisen muutoksiin.
Jos väkivaltaepäily tulee lapsen tapaamisella esiin spontaanisti, muista siirtyä kuulumisia selvittävästä orientaatiosta selvittelevään haastatteluun ja avoimiin kysymyksiin (Hyvärinen & Pösö 2018). Selvittelevän haastattelun menetelmässä pysytään mahdollisimman neutraalina, vältetään johdattelua sekä annetaan lapselle mahdollisuus kertoa itse omin sanoin mahdollisimman paljon. Neutraali suhtautuminen lapsen kertomaan varmistaa sen, ettei aikuinen johdattele lasta. Neutraalius ei poissulje lapsen empaattista kohtaamista.
Lapsen tapaamisen lisäksi arvioinnissa on tärkeä saada laajasti tietoa lapsesta eri toimijoilta, esim. vanhemmilta, koulusta/päivähoidosta, neuvolasta, mahdollisesti lapsen hoitotahoilta.
- Tapaaminen suunnitellaan etukäteen ja siihen on hyvä laatia haastattelurunko.
- Väkivaltaepäilyyn liittyvä haastattelu toteutetaan työparina, jolloin toinen kirjaa ja toinen haastattelee.
- Muotoile etukäteen kysymyksiä sekä väkivaltaepäilyyn että vaihtoehtoisiin selityksiin liittyen.
- Pohdi etukäteen, miten esittelet itsesi ja mitä lapselle voi tapaamisen tarkoituksesta kertoa mahdollisimman avoimesti mutta niin, ettei lasta johdatella liikaa siihen, mistä hänen halutaan kertovan.
- Jos on tiedossa, mitä sanoja lapsi on itse aiemmin asiasta kertoessaan käyttänyt, pyri käyttämään samoja sanoja asiasta kysyttäessä. Jos lapsi ei ole itse kertonut väkivaltaepäilystä, on tärkeää suunnitella etukäteen, miten lasta voi johdattaa kertomaan huolenaiheena olevista epäilyistä.
- Ennen väkivaltaepäilyyn siirtymistä lasta voi yrittää jututtaa jostain muusta tilanteesta ja harjoitella avointa haastattelutekniikkaa pyytämällä lasta harjoittelemaan avointa kertomista, jossa tärkeintä on, että lapsi kertoo itse mahdollisimman paljon.
- Lapsen kanssa voi haastattelun alussa keskustella siitä, että hän voi sanoa, jos hän ei tiedä vastausta tai ei muista ja että tärkeää on kertoa totta asioista. Lapselle voi myös sanoa, että olisi tärkeää kuulla häneltä itseltään hänen asioistaan/kokemuksistaan, mutta hänen ei ole pakko kertoa.
- Käytä mahdollisimman avoimia kysymyksiä ja anna lapsen itse kertoa mahdollisimman paljon, jotta vältetyt johdattelemasta lasta ja jotta lapsen kertoma olisi mahdollisimman luotettavaa.
Esimerkkejä avoimista kysymyksistä :
”Kerro perheestäsi” ja ”Kerro äidistä/isästä”
”Kerro siitä XXX (lapsen kertoma asia esim. kun juttelin täällä päiväkodissa opettajan kanssa).
”Kuulin, että olit leikkinyt täällä päiväkodissa XX leikkiä, kerro siitä”
”Mistä sinulle tuli mieleen leikkiä sitä XX leikkiä?” ja ”Mihin XX leikki/puheet liittyvät?”
”Kerro siitä ihan kaikki”
On hyvä antaa lapsen kertoa niin pitkään kuin mahdollista ja vain nyökätä, sano ”joo” tai ”hmm”. Voit myös pyytää lasta kertomaan jostakin asiasta lisää.
Tarkentavat kysymykset:
Vasta sen jälkeen, kun lapsella ei ole enää muuta kerrottavaa voi kysyä tarkentavia kysymyksiä, jotka alkavat kysymyssanoilla (mitä, missä, milloin, kuka, ketkä yms.). On tärkeää välttää kysymyksiä, joihin lapsi voi vastata kyllä tai ei ja vaihtoehtoisia kysymyksiä (”oliko syksy vai kevät”).
Perheestä keskusteltaessa voit kysyä esimerkiksi avoimen ”kerro perheestä” -kysymyksen jälkeen vielä tarkemmin eri perheen jäsenistä ja heidän tavoistaan reagoida erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi.
”Mitä kivaa äidissä/isässä on?
”Millainen äiti on kun äiti/isä suuttuu?”
”Mitä äiti/isä silloin tekee kun hän suuttuu?”
- Jos käyttää pelkkiä kyllä-ei tai vaihtoehtoisia kysymyksiä huomaa jälkeenpäin, ettei lapsi itse ole tuonut asioita esille kertomassaan vaan haastattelija on tarjoillut lapselle asioita kysymyksissä.
- On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei itse tuo kysymyksissä esiin sellaisia tietoja, joita lapsi ei ole vielä kertonut.
- On myös hyvä huolehtia siitä, ettei kommentoi tai ota kantaa lapsen kertomiin asioihin vaan antaa lapsen kertoa, miltä hänestä tuntui itse tilanteessa tai tuntuu nyt.
- Työntekijän on hyvä kiinnittää huomiota myös omaan nonverbaaliseen viestintään. Lapselle tulee viestittää samalla tavalla riippumatta siitä, mistä lapsi kertoo, eikä palkita tai johdatella lasta eleillä tai ilmeillä, jos lapsi kertoo väkivaltaepäilystä.
- Jos lapsi ei halua puhua jostain, hänen kanssaan voi pyrkiä keskustelemaan siitä, miksi lapsi ei halua kertoa tai puhua ja millaisia huolia tai pelkoja siihen mahdollisesti liittyy. Lapsella tulee kuitenkin olla aidosti oikeus olla kertomatta.
- Tapaaminen ja haastattelu voi sujua hyvin, vaikka lapsi ei kertoisi väkivaltaepäilystä.
- Lopuksi on tärkeää puhua siitä, mitä keskustelun jälkeen tapahtuu ja millaisia toiveita tai pelkoja lapsella mahdollisesti on.
Lastensuojeluilmoitus:
- Päiväkoti tehnyt lastensuojeluilmoituksen 3 vuotiaasta lapsesta. Lastensuojeluilmoituksen mukaan lapsi on päiväkodissa aggressiivinen muita lapsia kohtaan ja ratkaisee ristiriitatilanteita lyömällä. Aikuisen lähestyessä lasta hän usein säpsähtää ja ikään kuin väistää aikuista. Joskus ollut myös mustelmia (raajoissa, mutta myös yksittäinen selässä ja kasvoissa), joiden äiti todennut tulleen leikkiessä. Kotiinlähdön lähestyessä lapsi on ylivirittynyt ja itkuinen, sanoo, ettei haluaisi mennä kotiin.
- Huomioitavaksi: Lapsella ei ole omaa kertomaa, vaan epäily pohjautuu lapsen käytökseen ja aiempiin jälkiin.
Sosiaalityöntekijä voi selvittää asiaa kysymällä lapselta näin:
Perhekysymykset:
- Kerro sinun perheestäsi. Keitä siihen kuuluu?
- Kerro X:stä.
- Mitä X yleensä tekee kotona?
- Mikä X:ssä on kivaa / ei ole kivaa?
- Millainen X on iloisena / vihaisena?
- Mitä tapahtuu, jos X:ää ei tottele?
- Kartoita lapsen kotioloja kysymällä tasapuolisesti lapsen kodin/kotien aikuisista sekä myönteisiä että kielteisiä asioita.
- Jos lapsi olisikin hieman vanhempi (esim. 6v), häneltä voisi kysyä myös:
- Kerro teidän kodin säännöistä, Millaisia sääntöjä teillä on? Mitä tapahtuu, jos sääntöä X rikkoo?
- Olen ymmärtänyt, että olisit sanonut päiväkodilla Y:lle, että et haluaisi mennä kotiin. Kerro siitä. Mihin se on liittynyt?
Lastensuojeluilmoitus:
- Esikoulusta tehty lastensuojeluilmoitus. Isoveli on lyönyt toista lasta eskarissa ja työntekijöiden kerrottua isoveljelle, että asiasta täytyy kertoa vanhemmille, isoveli on hätääntynyt ja pyytänyt, etteivät kertoisi, koska isä suuttuu ja tulee ”tupenrapinat”. Kysyttäessä tarkemmin mitä se tarkoittaa, isoveli on sanonut, että isä huutaa, ”lyö mua ja tukistaa, pikkusiskoa kans joskus”. Isoveli ei ole tarkentanut tilannetta enempää. Sinun tehtäväksesi on tullut tavata pikkusiskoa.
- Huomioitavaksi: Lapsella ei ole omaa kertomaa. Sisaruksen kertoma on niukka, eikä sisarus erittele, onko isä sekä lyönyt että tukistanut myös tätä lasta vai vain jompaakumpaa, eikä kerro mistä tietää näin tapahtuneen.
Perhekysymykset:
- Olen ymmärtänyt, että sinun isoveljesi olisi kertonut eskarissa jotain tupenrapinoista / tukistamisesta / lyömisestä. Mitä sinä tiedät siitä?
- Mihin se on liittynyt? Kerro siitä.
- Jos lapsi ei kerro mitään tai hän ei ilmaise tietävänsä mistä on kyse, älä tarkenna enempää.
- On mahdollista, että sisaruksen kertoma tähän lapseen liittyen selittyy jollain vaihtoehtoisella hypoteesilla.
- Jos lapsi kertoo, ettei uskalla / halua kertoa, voi kysyä:
- Miksi et uskalla/halua kertoa? Mitä siihen liittyy? tai
- Mitä ajattelet, että tapahtuu, jos kertoisit siitä?
Lapsen osallisuus
- Lapselle on turvattava hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla mahdollisuus saada tietoa häntä koskevassa asiassa ja esittää siitä mielipiteensä ja toivomuksensa. SHL 32§
- On tärkeä pohtia mitä ja miten lapselle kerrotaan huolenaiheista ja sosiaalityön selvittelyprosesseista
- Miten varmistaa, että lapsi ymmärtää mistä syystä häntä tavataan?
- Kuka kertoo lapselle mihin palvelutarpeen arvioinnissa tai asiakkuudessa on päädytty tai mitä seuraavaksi tapahtuu, varsinkin jos palvelutarpeen arviointi tai asiakkuus ja epäily jää epäselväksi tai poliisin esitutkinta on kesken?
- Lasta on tärkeä tavata väkivaltaepäilyn selvittämiseen liittyen
- Lasta on tärkeä tavata myös hänen näkemyksiin ja voinnin selvittämiseen liittyen
- Väkivaltaepäilyn selvittäminen ja siitä keskusteleminen lapsen kanssa ja lapsen voinnin ja tuen tarpeen arvioiminen edellyttää lähtökohtaisesti, että lasta tavataan useamman kerran.
Aina väkivaltaepäilyä ei ole mahdollista selvittää lapsen kautta tai se ei aina ole lapsen edun mukaista. Silloinkin on tärkeä tavata lapsi, kartoittaa lapsen kokemusta ja arvioida lapsen tuen tarvetta.
Yhteistyö sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja koulun välillä
Varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjällä ja tuottajalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi ja tuottamiseksi välttämättömät tiedot lapsen huoltajilta, opetustoimen viranomaisilta, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta, muilta varhaiskasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottajilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 41 § ja Perusopetuslaki 628/1998 41§)
Rikostutkintaan liittyvistä seikoista ei voi kuitenkaan informoida varhaiskasvatusta eikä koulua. Jos varhaiskasvatus tai koulu toimii ilmoittajatahona, heille voidaan informoida siitä, että asia on hoidossa sosiaalihuollossa/lastensuojelussa. Se rauhoittaa lasta säännöllisesti tapaavien aikuisten mieltä.
Varhaiskasvatusta ja koulua kannattaa myös informoida siitä, että he ottavat uudelleen yhteyttä sosiaaliviranomaiseen tai tekevät tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen muutoksista, uusista huolen aiheista tai siitä, ettei lapsi esimerkiksi saavu kouluun tai varhaiskasvatukseen.
On tärkeää tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa arvioinnin ja asiakkuuden aikana.