Rikostutkinta

Lapseen kohdistuva väkivalta on rikosasia

Kun epäillään lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, on useilla ammattilaisilla velvollisuus ja yksityishenkilöillä oikeus tehdä asiasta rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti poliisi.fi -sivustolla. Poliisi on esitutkintaviranomainen, joka selvittää, onko asiassa syytä epäillä rikosta.

Ilmoitusvelvollisuus väkivaltaepäilyssä syntyy siinä tapauksessa, että lapseen on kohdistunut
väkivaltaa, josta on aiheutunut vammoja tai lievät teot ovat olleet jatkuvia ja lapsen turvallisuudesta on herännyt huoli. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina rikosilmoituksen lisäksi.

Rikosilmoituksen vastaanottamisen jälkeen, poliisi aloittaa esiselvityksen. Esiselvitys tarkoittaa ennen esitutkinnan aloittamista tehtävää selvittämistä
siitä, onko asiassa syytä aloittaa esitutkinta sekä välittömästi esitutkinnan aloittamisen jälkeen tehtäviä erinäisiä toimenpiteitä. Esiselvityksen aikana esitutkintaviranomainen selvittää rikosepäilyyn liittyviä seikkoja esimerkiksi puhuttamalla eri tahoja, kuten rikoksen ilmoittajaa, sosiaali- ja terveysviranomaisia, koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaa tai lapsen vanhempia tai huoltajia. Vanhempiin ei tutkinnallisista syistä tässä vaiheessa kuitenkaan oteta vielä yhteyttä, jos joku heistä on tapauksessa epäiltynä.

Esitutkinta ja ennakkoilmoitus syyttäjälle

Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esitutkintaa, pääsääntönä on, että poliisin tulee tehdä ennakkoilmoitus syyttäjälle tutkinnassa olevasta lapseen kohdistuvasta väkivalta- tai seksuaalirikoksesta. Tällä varmistetaan, että syyttäjällä olisi aidosti mahdollisuus osallistua lapsen kuulustelutilanteeseen tai sen suunnitteluun. Jos syyttäjä ei pysty aikataulullisesti osallistumaan lapsen kuulusteluun, voi poliisi ja syyttäjä pitää palaverin tai keskustelun tutkinnallisista linjauksista sekä hypoteeseista asiaan liittyen, jotta lapsen kuulustelun osuus osana tuomioistuinkäsittelyä varmistetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Jo alkutoimien aikana, lapselle haetaan edunvalvojaa jos lapsen huoltajat ovat estyneitä edustamaan lasta esimerkiksi silloin jos huoltajat itse tai heidän puolisonsa ovat epäillyn asemassa. Edunvalvoja valvoo lapsen etua ainoastaan rikosasiassa eikä se tarkoita huoltajuuden menettämistä. Lapsiin kohdistuneissa rikosepäilyissä, erityisesti seksuaalirikosepäilyissä ja lievempää vakavammissa väkivaltaepäilyissä, lapselle on aina hankittava avustaja heti esitutkinnan alkaessa. Jos lapselle on jo määrättynä edunvalvoja rikosasiaan, voi edunvalvoja huolehtia avustajan hankkimisesta. Poliisin tulee varmistaa, että lapsella on avustaja.

Esitutkinnan aikana otetaan laajasti huomioon myös muut asiaan liittyvät viranomaiset. Poliisi pohtii tapauskohtaisesti erilaisia taktisia ja teknisiä menetelmiä rikoksen selvittämiseksi ja näytön saamiseksi asian puolesta ja vastaan. Esitutkintaan kuuluu usein lapsen kuulustelu, joka voidaan tehdä paikallisella poliisilaitoksella poliisin tai lasten oikeuspsykiatrian yksikön henkilöstön toimesta tai TAYS lasten oikeuspsykiatrian yksikössä. Lapsen kuulustelu videoidaan ja tallennetta käytetään käräjäoikeudessa. Lapsen ei siis itse tarvitse osallistua oikeudenkäyntiin. Lisäksi esitutkintaan voi kuulua LASTA-seula-palaveri, epäiltyjen kuulustelut, moniviranomaisyhteistyötä ja todistajien kuulemista. Esitutkinta voidaan myös päättää näistä syistä:

1. Ei rikosta / ei syytä epäillä rikosta
2. Tutkinnan keskeyttäminen
3. Esitys syyttäjälle esitutkinnan rajoittamisesta: ei riittävää näyttöä, kohtuus, rikoksen vähäisyys

Jos esitutkinnan aikana ilmenee, että rikos on tapahtunut, aloitetaan syyteharkinta. Asia siirtyy poliisilta syyttäjälle. Syyteharkinnan jälkeen asia etenee oikeudenkäyntiin ja oikeudenkäynnistä tulee mahdollinen tuomio. Lue lisää osiosta ”Epäilyn selvittäminen päättyy”.

Rikosprosessit ovat pitkiä ja voivat kestää vuosia.

Lue lisää rikosprosessista: Tietoa-nuorille-rikoksen-uhreille_web.pdf

Rikosprosessi – Rikosuhripäivystys

Kun epäillään lapseen kohdistunutta pahoinpitely- tai seksuaalirikosta ja asiasta on laadittu rikosilmoitus, alkaa esiselvitysvaihe, jossa selvitetään onko asiasta syytä suorittaa esitutkinta. Esiselvityksestä kirjataan S-ilmoitus poliisin tietokantaan. Jos alusta asti jo ilmoitustiedoilla ylittyy syytä epäillä-kynnys, voidaan asiasta kirjata rikosilmoitus (R-ilmoitus) ja aloittaa suoraa esitutkintavaihe.

Jo esiselvitysvaiheessa voidaan perusteellisesti selvittää mitä on tapahtunut, missä ja kenen/keiden toimesta. Alkuselvittelyjen aikana voidaan todeta, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta tai tapausta voidaan esittää rajoitettavaksi tietyin ehdoin.

Jo alkutoimien aikana, lapselle haetaan edunvalvojaa jos lapsen huoltajat ovat estyneitä edustamaan lasta esimerkiksi silloin jos huoltajat itse tai heidän puolisonsa ovat epäillyn asemassa. Edunvalvoja valvoo lapsen etua ainoastaan rikosasiassa eikä se tarkoita huoltajuuden menettämistä. Lapsiin kohdistuneissa rikosepäilyissä, erityisesti seksuaalirikosepäilyissä ja lievempää vakavammissa väkivaltaepäilyissä, lapselle on aina hankittava avustaja heti esitutkinnan alkaessa. Jos lapselle on jo määrättynä edunvalvoja rikosasiaan, voi edunvalvoja huolehtia avustajan hankkimisesta. Poliisin tulee varmistaa, että lapsella on avustaja.

Lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä esiselvitysvaiheeseen tai esitutkinnan aloittamisen vaiheeseen kuuluu olennaisena osana LASTA-tiedonkeruu, jossa kerätään selvitystä varten lapseen liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja. Lapsen asiassa voidaan järjestää moniammatillinen LASTA-seula-palaveri, jossa esitutkinnan aloittamista tai rajoittamista käsitellään. Monialaisessa palaverissa poliisin, syyttäjän, sosiaaliviranomaisen ja terveydenhuollon tietojen pohjalta pohditaan tutkinnan jatkoa. Esitutkintaa johtaa poliisi, joten LASTA-seula-palaveri on myös poliisijohtoinen.

Vähäisemmissä asioissa voidaan todeta, että on lapsen edun mukaista, että joku muu viranomainen (esim. sosiaalityöntekijä) jatkaa asian käsittelyä lapsen tai perheen kanssa. Tällöin voidaan esittää esitutkinnan rajoittamista esimerkiksi kohtuusperiaatteella perustellen.

Sekä silloin kun esitutkinta jatkuu tai esitutkintaa rajoitetaan, on tarpeellista miettiä lapsen ja perheen tukitoimien tarvetta. Lapsen suojelutehtävän selvittäminen ja toteuttaminen on sosiaalityöntekijän ydintehtävä. LASTA-seula-palaverissa voi nousta esiin tarve myös esimerkiksi terveydenhuollon järjestämälle vakauttavalle tuelle.

Vain selkeissä jutuissa poliisi voi tehdä ei rikosta- tai ei syytä epäillä rikosta-päätöksen. Jos näyttöä tarvitsee arvioida, on se syyttäjän tehtävä. Poliisi voi myös esittää syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista ei näyttöä-, kohtuus- tai vähäisyysperusteella. Jos esitutkinnan jatkamiselle ei ole edellytyksiä tai selvyyttä tekijän henkilöllisyydestä ei saada kaikista toimenpiteistä huolimatta, voidaan esitutkinta keskeyttää. Esitutkinta voidaan avata jälleen aktiiviseksi jos uutta tietoa asiasta ilmenee. Siksi on tärkeää ilmoittaa kaikki uusi tieto poliisille.

Esitutkinnan aikana otetaan laajasti huomioon myös muut asiaan liittyvät viranomaiset. Poliisi pohtii tapauskohtaisesti erilaisia taktisia ja teknisiä menetelmiä rikoksen selvittämiseksi ja näytön saamiseksi asian puolesta ja vastaan. Esitutkintaan kuuluu usein lapsen kuulustelu, joka voidaan tehdä paikallisella poliisilaitoksella poliisin tai lasten oikeuspsykiatrian yksikön henkilöstön toimesta tai TAYS lasten oikeuspsykiatrian yksikössä. Lapsen kuulustelu videoidaan ja tallennetta käytetään käräjäoikeudessa. Lapsen ei siis itse tarvitse osallistua oikeudenkäyntiin. Lisäksi esitutkintaan voi kuulua LASTA-seula-palaveri, epäiltyjen kuulustelut, moniviranomaisyhteistyötä ja todistajien kuulemista.

Lue lisää: Käsikirja lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan

LASTA-seula prosessin kuvaus – Barnahus