Rikostutkinta
Asiakkaalle
Lapseen kohdistuva väkivalta on rikosasia
Kun epäillään lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, on useilla ammattilaisilla velvollisuus ja yksityishenkilöillä oikeus tehdä asiasta rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti poliisi.fi -sivustolla. Poliisi on esitutkintaviranomainen, joka selvittää, onko asiassa syytä epäillä rikosta.
Ilmoitusvelvollisuus väkivaltaepäilyssä syntyy siinä tapauksessa, että lapseen on kohdistunut väkivaltaa, josta on aiheutunut vammoja tai lievät teot ovat olleet jatkuvia ja lapsen turvallisuudesta on herännyt huoli.
Lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina rikosilmoituksen lisäksi.
Rikosilmoituksen vastaanottamisen jälkeen, poliisi aloittaa esiselvityksen. Esiselvitys tarkoittaa ennen esitutkinnan aloittamista tehtävää selvittämistä
siitä, onko asiassa syytä aloittaa esitutkinta sekä välittömästi esitutkinnan aloittamisen jälkeen tehtäviä erinäisiä toimenpiteitä. Vanhempiin ei tutkinnallisista syistä tässä vaiheessa kuitenkaan oteta vielä yhteyttä, jos joku heistä on tapauksessa epäiltynä.
Rikosuhripäivystys: Rikoksen uhri rikosprosessissa
Esitutkinta ja ennakkoilmoitus syyttäjälle
Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esitutkintaa, pääsääntönä on, että poliisin tulee tehdä ennakkoilmoitus syyttäjälle tutkinnassa olevasta lapseen kohdistuvasta väkivalta- tai seksuaalirikoksesta. Tällä varmistetaan, että syyttäjällä olisi aidosti mahdollisuus osallistua lapsen kuulustelutilanteeseen tai sen suunnitteluun.
Jo alkutoimien aikana, lapselle haetaan edunvalvojaa jos lapsen huoltajat ovat estyneitä edustamaan lasta esimerkiksi silloin jos huoltajat itse tai heidän puolisonsa ovat epäillyn asemassa. Edunvalvoja valvoo lapsen etua ainoastaan rikosasiassa eikä se tarkoita huoltajuuden menettämistä. Lapsiin kohdistuneissa rikosepäilyissä, erityisesti seksuaalirikosepäilyissä ja lievempää vakavammissa väkivaltaepäilyissä, lapselle on aina hankittava avustaja heti esitutkinnan alkaessa. Jos lapselle on jo määrättynä edunvalvoja rikosasiaan, voi edunvalvoja huolehtia avustajan hankkimisesta. Poliisin tulee varmistaa, että lapsella on avustaja.
Esitutkinnan aikana otetaan laajasti huomioon myös muut asiaan liittyvät viranomaiset. Esitutkintaan kuuluu usein lapsen kuulustelu, joka voidaan tehdä paikallisella poliisilaitoksella poliisin tai lasten oikeuspsykiatrian yksikön henkilöstön toimesta tai TAYS lasten oikeuspsykiatrian yksikössä. Lapsen kuulustelu videoidaan ja tallennetta käytetään käräjäoikeudessa. Lapsen ei siis itse tarvitse osallistua oikeudenkäyntiin.
Alaikäinen rikosprosessissa – Rikosuhripäivystys
Jos esitutkinnan aikana ilmenee, että rikos on tapahtunut, aloitetaan syyteharkinta. Asia siirtyy poliisilta syyttäjälle. Syyteharkinnan jälkeen asia etenee oikeudenkäyntiin ja oikeudenkäynnistä tulee mahdollinen tuomio. Lue lisää osiosta ”Epäilyn selvittäminen päättyy”.
Rikosprosessit ovat pitkiä ja voivat kestää vuosia.
Lue lisää rikosprosessista:
Lapsi rikoksen uhrina – Oikeus.fi
Esitutkinta ja lapsen haastattelu – Barnahus
Tietoa-nuorille-rikoksen-uhreille_web.pdf
Rikosprosessi – Rikosuhripäivystys
Käsikirja lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan
Rikosuhripäivystys, RIKU, tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Autamme rikoksen uhria toimimaan oikeuksiensa mukaisesti ja tuemme hänen selviytymistään rikoskokemuksesta.
Etelä-Pohjanmaan palvelupiste, Kalevankatu 12b B 9, 60100 Seinäjoki, puh. +358403503923 ja puh. +358405175433, lansisuomi@riku.fi
Ammattilaiselle
Esitutkinnassa selvitetään onko syytä epäillä rikosta
Kun epäillään lapseen kohdistunutta pahoinpitely- tai seksuaalirikosta ja asiasta on laadittu rikosilmoitus, alkaa esiselvitysvaihe, jossa selvitetään onko asiasta syytä suorittaa esitutkinta. Esiselvityksestä kirjataan S-ilmoitus poliisin tietokantaan. Jos alusta asti jo ilmoitustiedoilla ylittyy syytä epäillä-kynnys, voidaan asiasta kirjata rikosilmoitus (R-ilmoitus) ja aloittaa suoraa esitutkintavaihe.
Jo esiselvitysvaiheessa voidaan perusteellisesti selvittää mitä on tapahtunut, missä ja kenen/keiden toimesta. Alkuselvittelyjen aikana voidaan todeta, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta tai tapausta voidaan esittää rajoitettavaksi tietyin ehdoin.
Esitutkinnan aikana otetaan laajasti huomioon myös muut asiaan liittyvät viranomaiset. Esitutkintaan kuuluu usein lapsen kuulustelu, joka voidaan tehdä paikallisella poliisilaitoksella poliisin tai lasten oikeuspsykiatrian yksikön henkilöstön toimesta tai TAYS lasten oikeuspsykiatrian yksikössä. Lapsen kuulustelu videoidaan ja tallennetta käytetään käräjäoikeudessa. Lapsen ei siis itse tarvitse osallistua oikeudenkäyntiin.
Jo alkutoimien aikana, lapselle haetaan edunvalvojaa jos lapsen huoltajat ovat estyneitä edustamaan lasta esimerkiksi silloin jos huoltajat itse tai heidän puolisonsa ovat epäillyn asemassa. Edunvalvoja valvoo lapsen etua ainoastaan rikosasiassa eikä se tarkoita huoltajuuden menettämistä. Lapsiin kohdistuneissa rikosepäilyissä, erityisesti seksuaalirikosepäilyissä ja lievempää vakavammissa väkivaltaepäilyissä, lapselle on aina hankittava avustaja heti esitutkinnan alkaessa. Jos lapselle on jo määrättynä edunvalvoja rikosasiaan, voi edunvalvoja huolehtia avustajan hankkimisesta. Poliisin tulee varmistaa, että lapsella on avustaja.
Poliisi voi pyytää virka-apua esimerkiksi lapsen oikeuspsykologisen haastattelun tekemiseksi, haastattelun luotettavuuden arvioimiseksi tai poliisin tekemän kuulustelun luotettavuuden arvioimiseksi. Lisäksi voidaan pyytää haitanarviota. Lapsen haastattelua suunnitellaan yhdessä tutkivan poliisin kanssa,
ja poliisi on mukana seuraamassa lapsen haastattelua erillisessä tilassa. Haastattelutilassa ovat vain haastateltava lapsi ja haastatteleva psykologi. Poliisi saa haastattelutallenteen.
Virka-apua voi pyytää myös esimerkiksi esitietojen keräämiseksi tilanteissa, joissa vielä pohditaan eri esitutkintatoimenpiteiden tarvetta. Lapsen haastattelua ei kuitenkaan voida suorittaa
yksikössä, jos epäilystä ei ole vielä kirjattu rikosilmoitusta (R-ilmoitus), vaan tutkinta on esiselvitysvaiheessa. Tarvittaessa yksiköstä kirjoitetaan lausunto tehdyistä toimenpiteistä esitutkintaa varten. Virka-apua voi pyytää alle 16-vuotiaista lapsista ja nuorista, joiden epäillään olleen väkivaltarikoksen kohteena. Jos lapsen terveydentila tai kehitys edellyttävät, voi virka-apua pyytää myös alle 18-vuotiaan kohdalla.
Lasten oikeuspsykiatrian yksikkö, Tays Keskussairaala – pirha.fi
Lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä esiselvitysvaiheeseen tai esitutkinnan aloittamisen vaiheeseen kuuluu olennaisena osana LASTA-tiedonkeruu, jossa kerätään selvitystä varten lapseen liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja. Lapsen asiassa voidaan järjestää moniammatillinen LASTA-seula-palaveri, jossa esitutkinnan aloittamista tai rajoittamista käsitellään. Monialaisessa palaverissa poliisin, syyttäjän, sosiaaliviranomaisen ja terveydenhuollon tietojen pohjalta pohditaan tutkinnan jatkoa. Esitutkintaa johtaa poliisi, joten LASTA-seula-palaveri on myös poliisijohtoinen.
Vähäisemmissä asioissa voidaan todeta, että on lapsen edun mukaista, että joku muu viranomainen (esim. sosiaalityöntekijä) jatkaa asian käsittelyä lapsen tai perheen kanssa. Tällöin voidaan esittää esitutkinnan rajoittamista esimerkiksi kohtuusperiaatteella perustellen.
Sekä silloin kun esitutkinta jatkuu tai esitutkintaa rajoitetaan, on tarpeellista miettiä lapsen ja perheen tukitoimien tarvetta. Lapsen suojelutehtävän selvittäminen ja toteuttaminen on sosiaalityöntekijän ydintehtävä. LASTA-seula-palaverissa voi nousta esiin tarve myös esimerkiksi terveydenhuollon järjestämälle vakauttavalle tuelle.
Suojelun tarpeen, psykososiaalisen tuen, fyysisen terveyden ja esitutkinnan yhteensovittaminen on LASTA-seula-palaverin yksi tärkeimmistä tavoitteista.
Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esitutkintaa, pääsääntönä on, että poliisin tulee tehdä ennakkoilmoitus syyttäjälle tutkinnassa olevasta lapseen kohdistuvasta väkivalta- tai seksuaalirikoksesta. Tällä varmistetaan, että syyttäjällä olisi aidosti mahdollisuus osallistua lapsen kuulustelutilanteeseen tai sen suunnitteluun.
Esitutkinta etenee syyttäjältä syyteharkintaan ja mahdollisen syytteennostamisen kautta tuomioistuinkäsittelyyn.
Ilmoita kaikki uusi tieto poliisille
Vain selkeissä jutuissa poliisi voi tehdä ei rikosta- tai ei syytä epäillä rikosta-päätöksen. Jos näyttöä tarvitsee arvioida, on se syyttäjän tehtävä. Poliisi voi myös esittää syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista ei näyttöä-, kohtuus- tai vähäisyysperusteella. Jos esitutkinnan jatkamiselle ei ole edellytyksiä tai selvyyttä tekijän henkilöllisyydestä ei saada kaikista toimenpiteistä huolimatta, voidaan esitutkinta keskeyttää. Esitutkinta voidaan avata jälleen aktiiviseksi jos uutta tietoa asiasta ilmenee. Siksi on tärkeää ilmoittaa kaikki uusi tieto poliisille.
Lue lisää: Käsikirja lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan
LASTA-seula prosessin kuvaus – Barnahus
Lapsi rikoksen uhrina – Oikeus.fi
LASTA-tiedonkeruuta sosiaalihuollon asiakastiedoista tekee Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Barnahus-koordinaattori Noora Aarnio, puh. 050 449 7874
Rikosuhripäivystys, RIKU, tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Autamme rikoksen uhria toimimaan oikeuksiensa mukaisesti ja tuemme hänen selviytymistään rikoskokemuksesta.
Etelä-Pohjanmaan palvelupiste, Kalevankatu 12b B 9, 60100 Seinäjoki, puh. +358403503923 ja puh. +358405175433, lansisuomi@riku.fi