Havainnointi ja dokumentointi
Asiakkaalle
Epäily väkivallasta voi herätä kenelle tahansa
Epäily lapseen kohdistuneesta väkivallasta voi herätä kenelle tahansa. Lapsi saattaa puhua kokemuksistaan jollekin, lapsella voi olla jokin fyysinen jälki, kuten nirhauma tai mustelma, tai lapsi voi oireilla jotenkin muuten huolestuttavasti, mikä herättää epäilyn väkivallasta.
Lapsen kanssa voi jutella epäilyn herättyä, mutta keskustelussa tulee olla tarkkana. Lasta ei missään tapauksessa saa johdatella omilla kysymyksillä vaan tulee kysyä avoimia kysymyksiä ja antaa lapselle paljon tilaa kertoa itse. Hyviä kysymyksiä tähän ovat esimerkiksi ”kerro mistä tämä jälki on tullut” tai ”kerro siitä lisää”. Voit käyttää kysymyksissäsi sanoja, joita lapsi on tuonut itse keskusteluun, mutta älä käytä niistä muita ilmaisuja. Jos lapsi esimerkiksi kertoo, että joku on lyönyt häntä, voit kysyä ”kuka sinua löi” ja ”näytätkö minulle, mitä tarkoitat lyömisellä”.
Vaikka huoli lapsesta voikin olla kova, jätä asian selvittäminen ammattilaisille. Älä pyri itse selvittämään asiaa liian pitkälle, koska aikuisen sanavalinnat vaikuttavat lapsen muistoihin. Lisäksi lapsi voi miellyttää aikuista vastaamalla sellaisia asioita, joita olettaa aikuisen haluavan kuulla.
Lastensuojeluilmoituskynnyksen tulisi olla jokaisella matala, erityisesti kun epäillään lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä. Lue lisää lastensuojeluilmoituksen tekemisestä osiosta ”Ilmoitusvelvollisuudet”.
Lähisuhdeväkivallan yhteydessä on aina mahdollisuus hyödyntää turvakodin palveluita tai kysyä neuvoa perhekeskuksen asiakasohjauksesta.
puh. +358 62307850 (ma-pe 9-15)
Perhekeskuksen asiakasohjaus – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Turvakoti on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ja sen uhan alla eläville, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen.
Turvakotiin hakeutumisen syynä ei tarvitse olla fyysinen väkivalta. Väkivalta voi olla esimerkiksi myös henkistä, taloudellista, seksuaalista, vainoa tai kulttuuriin tai uskontoon liittyvää.
Turvakoti on auki vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Turvakodissa oleminen on aina asiakkaalle maksutonta.
Etelä-Pohjanmaan turvakoti, Simunantie 10 A, 60200 Seinäjoki
puh. 050 575 0541 (24/7)
Kiireellisessä tilanteessa, ota yhteyttä hätänumeroon 112.
- Hätäkeskuksen kautta saat yhteyttä poliisiin, pelastustoimeen, ensihoitoon sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseen
Nollalinja on valtakunnallinen, maksuton auttava puhelin ja chat kaikille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Nollalinja auttaa myös naisia, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa muualla kuin lähisuhteissaan. Väkivaltaa kokeneiden lisäksi Nollalinjalle voivat ottaa yhteyttä läheiset sekä ammattilaiset ja viranomaiset, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä.
puh. 080 005 005 (24/7)
Neuvontapuhelin puh. 0295 419 800, ma–pe 8.00–16.15, la–su suljettu.
Ammattilaiselle
Mistä tiedän onko lapsi kokenut väkivaltaa?
Epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta voi tulla esiin lapsen omassa kertomassa, jolloin on tärkeä siirtyä avoimiin kysymyksiin ja kiinnittää huomiota omaan neutraliteettiin. On myös tärkeä huomioida sitä, muuttuuko lapsen tarina matkan varrella.
Väkivaltaepäily voi herätä myös lapsen fyysisen vamman perusteella (esimerkiksi mustelma), jolloin on tärkeää toteuttaa lapsen somaattiset tutkimukset viiveettä. Voit ottaa yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen tällaisessa tilanteessa.
Epäily saattaa herätä lapsen oireilun perusteella. Silloin on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti lapsen käyttäytymisen muutoksiin.
Lapseen kohdistuvan väkivallan selvittäminen on vaativa tehtävä eikä ole olemassa selkeitä merkkejä siitä, että lapsi kokisi väkivaltaa!
- Kun epäily tulee esiin, on tärkeä pysähtyä asian äärelle ja kiinnittää huomiota myös vaihtoehtoisiin selityksiin.
- Lapsen suojelun ja tuen tarpeen selvittäminen on aina sosiaalityöntekijän vastuulla riippumatta poliisin tai muiden viranomaisten ratkaisuista.
Lue lisää: Fyysisen väkivallan tunnistaminen – Barnahus , Miten-toimia-kun-lapsi-kertoo-vakivallasta-2022.pdf
Barnahus-sivustolle on koottu kattava työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä. Löydät sen täältä: Työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä – Barnahus
Turvallisia työvälineitä turvallisuuden selvittelyssä sekä epäilyn hetkellä on myös Ensi- ja turvakotien liiton Turva10-välineet. Turva10-välineitä voidaan käyttää esimerkiksi päivähoidossa, koulussa, neuvolassa tai perhetyössä huoletta. Lisätietoa perehdytysohjeineen löydät täältä: Turva10. Puhu turvallisuudesta lapsen ja nuoren kanssa – Ensi- ja turvakotien liitto
Puheeksi oton välineeksi nuorten kanssa on kehitetty nuoren turvakortti. Korttia voi käyttää kaikki nuoria työssään kohtaavat ammattilaiset. Ohjeet ja ladattava kortti löytyvät täältä: Nuoren turvakortti – Ensi- ja turvakotien liitto
Dokumentointi epäilyn herätessä
- Kirjaamisessa on tärkeä huomioida miten ja kenellä epäily on herännyt.
- Lapsen kielenkehitys vaikuttaa siihen, miten ja mitä lapsi kertoo. Lapsi voi tarkoittaa esimerkiksi lyömisellä muuta kuin sen alkuperäistä merkitystä. Kielenkehityksen huomioiminen on tämän vuoksi tärkeää.
Jos epäily on herännyt lapsen kertomasta, huomioithan:
- Missä tilanteessa asia tuli puheeksi?
- Kenelle lapsi on ensimmäisen kerran kertonut?
- Alkoiko lapsi puhua spontaanisti itse vai vastasiko hän vanhemman/ työntekijän esittämään kysymykseen?
- Mitä on kysytty ja mitä lapsi on sanonut (sanatarkka kerronta)?
- Mitä sen jälkeen on lapsen kanssa puhuttu?
- Ketkä kaikki ovat asiasta lapsen kanssa puhuneet?
Jos et ole varma, kuinka jatkaisit asian selvittämistä lapsen kanssa, konsultoi poliisia. Poliisin konsultaationumeron löydät toimintaohjeesta lapseen kohdistuvassa väkivaltaepäilyssä. Kaikki Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen voimassa olevat toimintaohjeet: Ohjeet väkivaltaepäilyihin – HYVAEP Intra