Siirry sisältöön
Hoito- ja palveluketjut

Vanhemman päihteiden käyttö herättää nuoressa erilaisia tunteita, kuten syyllisyyttä,  ahdistuneisuutta, häpeää, hämmentyneisyyttä, vihaa, masentuneisuutta. Lisäksi nuoren riski ajautua itsekin päihteiden käyttöön kasvaa.

Vaikka vanhempi käyttääkin päihteitä, se ei määrittele koko vanhemmuutta. Päihteiden käyttäjä on myös vanhempi, joka rakastaa lapsiaan ja haluaa heidän parastaan.

Päihteiden käytön vaikutukset uhkaavat kuitenkin vakavasti nuoren kehitystä. Siksi onkin erittäin tärkeää hakea mahdollisimman pian apua koko perheelle. 

Vanhemman päihderiippuvuus

  • Päihteet aiheuttavat riippuvuutta. Elimistö alkaa vaatia päihdettä, eikä sen käyttäminen ole siksi täysin vapaa valinta.  Muille perheenjäsenille päihteiden käyttö näyttäytyy kuitenkin välinpitämättömyytenä ja rakkauden puutteena. Nuori voikin miettiä huolestuneena, miksi vanhempi käyttää päihteitä. Vakava päihteiden käyttö on aaltoilevaa. Seesteiset vaiheet, päihtyminen ja krapula seuraavat toinen toistaan. Aaltoilu rytmittää perheen elämää. Suunnitelmia on vaikea tehdä ja toteuttaa. Elämä voi olla jatkuvasti epävarmaa, täynnä pelkoa ja pettymyksiä.

  • Päihteet vaikuttavat ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Siksi päihteiden käyttö heijastuu myös vanhemmuuteen ja koko perheen elämään. Vanhemmalla on oikeus saada apua päihdeongelmaansa. Samalla hoitava taho voi auttaa nuorta ja perhettä. Vanhempi voi myös itse tukea nuorta.
  • Päihteet vaikuttavat ihmisen kykyyn ottaa toisia huomioon sekä hallita omia tunteita ja käyttäytymistä.  Vanhemman on vaikea tunnistaa nuorten mielialoja ja tarpeita sekä oman käyttäytymisen seurauksia. Vanhempi voi kiukustua mitättömästä asiasta. Helläkin vanhempi voi tulla kovakouraiseksi ja väkivaltaiseksi.  Vanhemman muuttuminen toisenlaiseksi on nuorille hämmentävää, pelottavaa ja turvatonta. Kaiken ikäiset lapset tarvitsevat turvallisen aikuisen tuekseen. Toisen vanhemman merkitys usein korostuu. 

  • Päihdeongelma kiristää usein puolisoiden välejä. Se voi aiheuttaa riitoja ja jopa väkivaltaa. Kodin ja lasten hoito voi jäädä vain toisen vanhemman hoidettavaksi. Se voi johtaa esimerkiksi puolison masennukseen tai päihdeongelman kehittymiseen myös hänelle.
  • Päihdeongelmiin liittyvä häpeä ja salailu johtavat usein siihen, että kodin tilanteista puhuminen on vaikeaa. Silloin ongelmia ei voida käsitellä eikä myöskään ratkaista. Tärkeää on asiasta puhuminen, toimintamallien miettiminen, mukavan yhteisen tekemisen suunnittelu ja avun hakeminen. Apua kannattaa hakea ennen kuin mitään pahempaa tapahtuu. Ammattiapua voit hakea: A-klinikalta, perheneuvolasta, kouluterveydenhuollosta, lastensuojelusta, muista perhepalveluista, muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

  • Koulu voi tukea nuorta, kun kotona on vaikeaa. Niissä täytyy puuttua myös nuoren mahdolliseen kiusaamiseen. Nuoren tukeminen vaatii yhteistyötä ja kykyä puhua rakentavasti perheen ongelmista.  Jos nuori on koulussa, voi hän hakea apua kouluterveydenhoitajalta, koulupsykologilta tai kuraattorilta.

Lisätietoa:

Yhteydenottokanavat: