Hoitolinjaukset ja hoidon rajaukset

Hoitolinjauksella määritellään hoidon tavoite, joka on neliportainen malli: Parantava hoito, tautia jarruttava hoitolinja, palliatiivinen hoitolinja ja saattohoito. Palliatiivista hoitoa, eli oirehoitoa annetaan kaikissa hoitolinjoissa mutta erityisesti tautia jarruttavan hoidon aikana palliatiivinen hoito integroidaan etenevän ja parantumattoman taudin rinnalle. 

Hoidon rajauksilla määritellään ne hoidot, joista pidättäydytään. Hoidon rajaukset perustuvat lääkärin arvioon ja asiakkaan toiveisiin kieltäytyä tietyistä hoidoista. 

Yleisimpinä hoidon rajauksina pidetään: 

• Elvytys (DNR) ja tehohoito 
• Hengityksen tukihoidot 
• (Tutkimukset ja toimenpiteet) 
• Antibiootti tai sairaalasiirrot 
• Ravitsemus- ja nestehoito 

Hoitotahto

Asiakas voi tehdä hoitotahdon, jossa hän ilmaisee hoitoon liittyvät rajaukset ja toiveet tilanteisiin, joissa hän ei pysty ilmaisemaan itseään. Yleensä hoitotahto tehdään kirjallisena. Hoitotahdon voi kirjata suoraan Kanta –palveluun, täyttää elämänlaatutestamentin (tällaisen saat oman yksikön hoitajalta) tai käyttämällä hyväksi eri järjestöjen omia hoitotahtoja. Vakaumustahdolla asiakas voi ilmaista oman vakaumuksen ja siihen liittyvät toimet ja rituaalit, joita toivoo huomioitavansa hoidossaan. 

Elämänlaatutestamentti (saat tämän halutessasi hoitavalta yksiköltä täytettäväksi)

Suomessa käytettävät hoitolinjaukset ja niiden mukaiset hoidon kokonaistavoitteet: 

Palliatiivinen hoitolinja on palliatiiviseen hoitoketjuun ohjautumisen edellytys. Hoitava lääkäri merkitsee palliatiivisen hoitolinjan sairauskertomustekstiin sekä pitkäaikais- ja tapahtumadiagnooseihin ICD-koodilla varustetulla diagnoosilla: Z51.5 Palliatiivinen hoito. 

Varhaista (rinnakkaista) palliatiivista hoitoa voidaan antaa myös parantumattoman tai henkeä uhkaavan sairauden hoidon rinnalla (jarruttava tai parantava hoitolinja). Tällöin hoitovastuu on kuitenkin sairautta hoitavalla yksiköllä ja palliatiiviset toimijat ovat konsultoiva taho. 

Yleisimpiä hoidon rajauksia ovat: 

• Elvytyskielto (DNAR tai DNR -päätös) 
• Pidättäytyminen teho- tai valvontahoidosta 
• Pidättäytyminen hengityksen tukihoidoista (Invasiivinen tai non-invasiivinen) 
• Pidättäytyminen erilaisista toimenpiteistä 
• Pidättäytyminen siirrosta sairaalaan tai sairaaloiden välillä 
• Pidättäytyminen nesteytys-, antibiootti- tai ravitsemushoidoista (saattohoito) 

Mikään yksittäinen hoidon rajaus (esim. DNR-päätös) ei ole yleinen hoitosuunnitelma tai päätös luopua muista hoidoista tai tutkimuksista. Jos on lisäksi tarpeen rajata muita hoitomuotoja, tulee nämä keskustella ja päätös kirjata erikseen. 

Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma muodostuu hoitolinjauksien, hoidon rajauksien ja konkreettisen hoitosuunnitelman kokonaisuudesta. 

Hoitolinjauksista ja rajauksista tulee keskustella aina potilaan ja hänen läheistensä kanssa, vaikka lääkäri tekee linjaukset ja rajaukset lääketieteellisin perustein. Tärkeää on muistaa: 

Palliatiivisen hoidon keskeisenä tarkoituksena on vaalia potilaan ja hänen läheistensä elämänlaatua sekä lievittää ja ehkäistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kärsimystä. 

Muistathan nämä

Kun lääkäri on tehnyt palliatiivisen hoitolinjauksen, tulee huomioida muutamat tärkeät asiat, jotta potilaan palveluketju ei katkea: 

Potilaalla voi olla Kantaan kirjattu hoitotahto, jonka mukaan toimitaan ja hoitotahtoa kunnioitetaan. Hoitotahdosta on tärkeä tehdä merkintä potilastietojärjestelmään asiakkaan riskitietoihin, jotta se tulee huomioiduksi hoidossa. 

Lisäksi Intrasta löytyy elämänlaatutestamentti, jonka asiakas voi halutessaan täyttää ja tämän hoitohenkilökunta skannaa mediakeskukseen (tästä laitetaan myös maininta riskitietoihin).