Siirry sisältöön
Hoito- ja palveluketjut
hyvaep.fi

Mielenterveyspalvelut hyvinvointialueella

Asiakkaat

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen mielenterveyspalvelut 

Mielenterveyden palveluita on saatavilla niin terveyskeskusten, työterveyshuollon, opiskelija- ja kouluterveydenhuollon, oppilashuollon kuin erikoissairaanhoidon toimintana. Lisäksi julkisen puolen palveluiden rinnalla toimii joukko yksityisiä palveluntarjoajia sekä yhdistyksiä.  

Psyykkisesti oireilevien diabetesta sairastavien polku mielenterveyden hoitojärjestelmässä noudattelee pääosin samoja periaatteita, kuin muunkin väestön. Omana poikkeuksenaan ovat kuitenkin Seinäjoen Keskussairaalan Diabeteskeskuksen asiakkuudessa olevat nuoret ja aikuisikäiset diabetesta sairastavat, joille suunnattua erityistason psykologipalvelua tarjotaan Kuntoutuksen palvelualueeseen kuuluvan Psykologian toimintayksikön kautta. Lisäksi psykiatrian palvelualueella osana psykiatrista tehostettua avohoitoa toimii yleissairaalapsykiatrian työryhmä. Se tarjoaa psykiatrin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita niitä tarvitseville erikoissairaanhoidon potilaille, jotka ovat jonkin muun sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa. 

Sote-keskuksissa keskustelutukea tarjoavat esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja, depressiohoitaja ja psykologi. Keskustelutukea voi pyytää olemalla yhteydessä esimerkiksi oman alueen sote-keskukseen tai vaikkapa omaan diabeteshoitajaan. Akuuteissa kriisitilanteissa, ota yhteyttä päivystykseen.  

Kiireellinen hoito ja päivystys – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (hyvaep.fi) 

Diabeteskeskuksen psykologin palvelut 

Seinäjoen Keskussairaalan Diabeteskeskuksessa toimii diabeteksen psykososiaalisiin erityiskysymyksiin perehtynyt psykologi. Diabeteskeskuksen psykologin palvelu on matalan kynnyksen palvelua, jonka tavoitteena on tukea asiakasta kohti omannäköistä hyvää elämää diabeteksen ehdoilla ja sen kanssa. Palvelu on asiakkaalle maksuton, eikä siihen tarvita lääkärin lähetettä. Ohjauksen psykologille voi tehdä esimerkiksi Diabeteskeskuksen hoitaja tai lääkäri.  

Palveluryhmä: Kuntoutuspalvelut – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (hyvaep.fi) 

Psykologipalvelut erityistasolla – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (hyvaep.fi) 

ja esite PDF muodossa 

Psykologin palvelut Diabeteskeskuksessa

  • Psykososiaalisten ongelmien tutkiminen, arviointi ja hoito
  • Hoidontarpeen arviointi ja ohjaus tarvittaviin palveluihin
  • Ennaltaehkäisevä työ ja sairauteen sopeutumisen tuki
  • Terapeuttiset keskustelukäynnit
  • Lyhytinterventiot
  • Yksilö-, pari- ja perhetapaamiset
  • Terapeuttiset ja psykoedukatiiviset ryhmät
  • Verkostotyö
  • Konsultaatiot, koulutukset ja luennot
  • Alueellisen palveluketjun kehittäminen [diabeteksen hoitoketju] ja päivittäminen psykososiaalisten palveluiden osalta

Kenelle?

Diabeteskeskuksen psykologipalvelu kuuluu kuntoutuksen palvelualueeseen ja se tuotetaan Psykologian toimintayksiköstä. Toimipisteenä on Seinäjoen Keskussairaalan Diabeteskeskus.

Diabeteskeskuksessa hoidetaan kaikki Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen tyypin 1 diabetesta sairastavat sekä joitakin komplisoituneessa tilanteessa olevia tyypin 2 diabetesta sairastavia.

Diabeteskeskuksen psykologipalvelu on tarkoitettu kaikille Diabeteskeskuksen asiakkaille ja se on asiakkaalle maksuton. Psykologin arviokäynti kuuluu osaksi vastasairastuneen sekä lastentaudeilta Diabeteskeskukseen siirtyvän hoitopolkua.

Seinäjoen keskussairaala,

Diabeteskeskus, D-osa, 2.krs

Hanneksenrinne 7, 60220

Psykologin puhelinaika torstaisin klo 12-13, 050 474 3038

pitäisi käydä periaatteellinen keskustelu siitä, voiko numero olla palveluketjussa.. Itse näen siihen liittyen sekä uhkia että mahdollisuuksia. Ajattelisin, että tätä voisi kokeilla.

1. Arviojakso

Asiakkaan ohjautuessa psykologin vastaanotolle, aloitetaan asiakkaan tilanteen, keskeisten pulmien ja oireiden kartoittamisella ja tutkimisella. Osana arviojaksoa saatetaan täyttää joitakin itsearviolomakkeita. Muita työmenetelmiä ovat mm. haastattelu ja vapaamuotoisempi keskustelu. Myös läheisen haastattelu on mahdollinen, mikäli asiakas siihen antaa suostumuksensa. Arviojakson pyrkimyksenä on muodostaa kokonaiskuva asiakkaan ongelmista ja oireista sekä niiden vaikeusasteesta ja haitoista arjen toimintakyvyn j diabeteksen hoitotasapainon kannalta. Lisäksi pyrkimyksenä on jäsentää oireilulle altistavia tekijöitä mm. kehityspsykologisen anamneesin kautta sekä jäsennellä kuvaa oireilua / pulmia laukaisevista ja niitä ylläpitävistä tekijöistä. Arviojakson pituus vaihtelee yksilöittäin. Tavallisimmin arviojakso kattaa 1-5 käyntiä.

2. Hoitosuunnitelma

Arviojakson päätteeksi asiakkaan kanssa yhteistyössä tehdään hoitosuunnitelma, johon liittyen sovitaan työskentelyn keskeisistä tavoitteista ja työskentelytavoista. Tarvittaessa jatkohoitoon voidaan ohjata myös muiden palveluiden pariin. Toisinaan asiakkaan tilanne voi ratketa ja olo helpottua jo arviojakson aikana, jolloin varsinaista hoidollista interventiota ei aloiteta.

Käynneillä on mahdollista työskennellä esimerkiksi tavoitteellisesti omahoidon kohentamiseksi, saada tukea elämäntapamuutokseen, harjoitella erilaisia mielen taitoja sekä selvitellä ja jäsennellä omia tunteita ja ajatuksia. Psykologin vastaanotolla on mahdollista tutkia ja työstää omaa suhdetta diabetekseen ja saada tukea sairauteen sopeutumisessa. Psykologi tarjoaa tukea myös somaattiseen sairauteen liittyvissä psyykkisissä erityistilanteissa. Näitä ovat mm. hoitoväsymys, pitkittyneet sairauteen sopeutumisen vaikeudet, hypoglykemiapelko, liitännäissairauksien pelko ja pistospelko, syömisen ja kehonkuvan pulmat, diabulimia ja ylihoitaminen. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata Diabeteskeskuksesta myös psykiatristen palveluiden piiriin tai tarpeen mukaan hoitaa asiakasta konsultatiivisessa yhteistyössä muiden mielenterveys- ja päihdetyön toimijoiden kanssa.

3. Hoidon toteutus

Työskentelytavat vaihtelevat yksilöittäin ja voivat pitää sisällään niin psykoedukaatiota, terveys- ja mielenterveyspsykologista ohjausta ja neuvontaa sekä integratiivisella otteella toteutettuja interventioita. Työvälineistä keskustelu muodostaa työskentelyn ytimen. Lisäksi vastaanotoilla voidaan käyttää erilaisia kehollisia menetelmiä, kortteja ja kirjoittamista. Joskus hoitoihin voi kuulua myös kotitehtävät ja muut kotona tehtävät harjoitteet. Hoidon kesto määrittyy yksilöllisten tarpeiden ja hoitovasteen mukaan. Intervention edetessä hoidon vaikutuksia voidaan seurata lomakkein tai muilla tavoin. Tavallista on myös se, että hoidon edetessä sille asetettuja tavoitteita päädytään muotoilemaan uudelleen, kun käsitys asiakkaan ongelmista jäsentyy hoidon edetessä.

4. Hoidon päättymisvaihe

Intervention tavoitteiden saavuttamisen myötä taikka muista syistä hoitoa päätettäessä hoidosta laaditaan loppuarvio. Loppuarviossa asiakkaalle annetaan ohjeet voinnin heikkenemisen varalle ja jatkohoitoon hakeutumiseksi.

Hoitosuunnitelman ja hoidonohjauksen yksilöllistäminen

– Psykologi voi antaa suosituksia potilasta hoitaville lääkäreille ja sairaanhoitajille siitä, millaisia asioita hoidonohjauksessa sekä hoitosuunnitelmassa olisi hyvä huomioida asiakkaalle tehdyn psykologisen arvion perusteella

Työnohjaus

 – Psykologi voi tukea hoitotiimiä haastavissa asiakastilanteissa ja auttaa työntekijää esimerkiksi ymmärtämään asiakkaan hoitoon sitoutumisen haasteita empatiaa vahvistaen ja toimintatapoja ideoiden.

Koulutus

– Psykologi voi kouluttaa hoitohenkilökuntaa esimerkiksi tarjoamalla tietoa ihmisen terveyskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä ja niiden huomioinnista osana hoidonohjausta, motivoivasta haastattelusta ja vuorovaikutusilmiöistä hoitosuhteissa, psyykkisten häiriöiden tunnistamisesta ja hoidosta, diabetes-spesifeistä psyykkisistä ongelmista ja niiden huomioinnista osana hoidonohjausta.

Moniammatillinen verkostotyö

– Psykologi voi toimia linkkinä Diabeteskeskuksen ja mielenterveyspalveluita diabeetikoille tarjoavien välillä. Näin voidaan menetellä tarpeen tulle silloin, kun siihen on asiakkaan suostumus. Esimerkkitilanne: Jos diabeteskeskuksen asiakkuudessa olevan mielenterveyden hoito järjestetään muualla kuin diabeteskeskuksen psykologin vastaanotolla, voi olla perusteltua ylläpitää kaksisuuntaista konsultatiivista yhteistyötä tahojen välillä. Tällaisesta tilanteesta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun asiakas kärsii pakko-oireista tai hypoglykemiapelosta, jotka olennaisesti vaikuttavat sekä fyysiseen, että psyykkiseen terveydentilaan heijastuen myös perussairauden hoitoon. On olennaista pyrkiä aina huomioimaan diabetesta sairastavan mielenterveyden hoidossa myös perussairauteen liittyvät diabetes-spesifit psykologiset tekijät ja ilmiöt sekä toisaalta pyrkiä huomioimaan myös somatiikan hoitosuunnitelmassa ja hoidonohjauksessa asiakkaan yksilölliset psykososiaaliset ominaisuudet, haasteet ja vahvuudet. Tämä edellyttää vuoropuhelua eri tahojen välillä, missä Diabeteskeskuksen psykologi voi toimia yhtenä toimijana.

Alueellinen hoitopolku

– Diabeteskeskuksen psykologi vastaa diabeetikoiden alueellisen palveluketjun kehittämisestä ja päivittämisestä psykososiaalisten palveluiden osalta.

Yleissairaalapsykiatria

Jos potilas on muun sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa ja tarvitsee psykiatrista tukea osana muuta hoitoa, tarjoaa yleissairaalapsykiatria sairaanhoitajan ja psykiatrin palveluita. Hoito on lyhytaikaista ja muuta hoitoa tukevaa. Yleissairaalapsykiatrialla laaditaan myös potilaalle psykiatrinen jatkohoitosuunnitelma.

Psykiatrian tehostettu avohoito ja päivystys – Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (hyvaep.fi)

Omahoito-ohjelmat, itseapu ja nettiterapiat

Oman mielenterveytensä hyväksi voi tehdä paljon. Vapaasti saatavilla olevia erilaisia omahoito- ja itseapuohjelmia on saatavilla esimerkiksi Mielenterveystalon sivustolta. Lisäksi on olemassa erilaisia nettiterapioita, joihin voi saada lääkärin lähetteen. Valtaosa mielenterveyden omahoito-ohjelmista on koko väestölle suunnattuja, eikä niissä spesifisti huomioida diabeteksen mukanaan tuomia erityistilanteita tai perussairauden psykososiaalisia vaikutuksia. On kuitenkin omahoito-ohjelmia, joissa on yleisemmällä tasolla pyritty huomioimaan esimerkiksi somaattisen sairauden vaikutuksia mielenterveyteen sekä omahoito-ohjelmia, joissa huomioidaan asiakkaan kehosuhdetta. Vaikka omahoito-ohjelma ei varsinaisesti sisältäisi diabetekseen spesifisti liittyvää materiaalia, voi siitä silti olla merkittävää hyötyä. Kaikille pelkkä itseapu ei riitä ja tällöin on tärkeätä löytää tuetumpien palveluiden pariin.

Psykoterapia

Psykoterapia on mielenterveyden ongelmiin tarkoitettua keskusteluhoitoa, jonka tarkoituksena on poistaa tai lievittää psyykkisiä ongelmia ja niihin liittyvää kärsimystä, tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä ihmisen valmiuksia ratkaista ongelmiaan itse. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttavaa hoitoa, joka tehoaa hyvin erilaisiin mielenterveyden häiriöihin ja psyykkisiin ongelmiin. Psykoterapiaa on hyvä harkita, jos

  • on pidempiaikaista tai toistuvaa vaikeutta suoriutua arjessa, työelämässä, opiskelussa tai ihmisten kanssa toimeen tulemisessa
  • joutuu jatkuvasti ponnistelemaan, jotta suoriutuisi näissä tilanteissa

(Lähde: Terveyskirjasto)

Mikäli olet kiinnostunut psykoterapiasta ja halukas selvittämään olisiko se juuri oikea hoitomuoto sinulle, kannattaa aloittaa hakeutumalla mielenterveysalan ammattilaisen vastaanotolle arvioon. 

Mielenterveysjärjestöt ja vertaistuki

Vertaistuki on kokemusten jakamista toisen saman kokeneen kanssa. Vertaistuki tarkoittaa kokemustietoon perustuvaa tukea, jonka tärkeimmät elementit ovat kertominen ja kuunteleminen. (Lähde: Terveyskylä, Vertaistalo). Mielenterveys- ja potilasjärjestöjen palvelut sekä vertaistuki ovat tärkeä osa palvelujärjestelmää. Vertaistukea on tarjolla niin erilaisista mielenterveyden pulmista kärsiville, kuin erilaisia somaattisia sairauksia sairastavillekin.

Perustietoa mielenterveyspalveluista

Mielenterveyspalvelut | Mielenterveystalo.fi

Milloin ja mistä apua mielenterveyden ongelmiin? | Mielenterveystalo.fi

Apua hankalaan elämäntilanteeseen | Mielenterveystalo.fi

Julkinen terveydenhuolto mielenterveyden tukena | Mielenterveystalo.fi

Jaa: 
Jaa Whatsappissa Jaa Whatsappissa

Diabetes tyyppi 1

Diabetes tyyppi 2

Muut DM-tyypit ja erityistilanteet

Sopeutuminen ja tuki sairastuneelle

Poutapilvi web design