Mistä tiedän, onko lapsi kokenut väkivaltaa?
Ammattilaiselle
Ammattilaiselle
Lapsen kohdistuvan väkivallan selvittäminen on vaativa tehtävä eikä ole olemassa selkeitä merkkejä siitä, että lapsi kokisi väkivaltaa. Jos epäily koskee huoltajaa/vanhempaa, on tärkeä kiinnittää huomio vanhemman vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Esimerkiksi vanhemman negatiivinen ja torjuva asenne lasta kohtaan, vanhemman välinpitämättömyys lapsen tarpeita kohtaan tai tunnekylmyys lasta kohtaan ovat itsessään jo kaltoinkohtelua ja ne ne voivat lisätä myös riskiä fyysiselle väkivallalle.
Epäily voi tulla esiin lapsen omassa kertomassa, jolloin on tärkeä siirtyä avoimiin kysymyksiin ja kiinnittää huomiota omaan neutraliteettiin (ks. lapsen haastattelu). Väkivaltaepäily voi herätä lapsen fyysisen vamman perusteella, jolloin on tärkeää toteuttaa lapsen somaattiset tutkimukset viiveettä (ks. somaattiset tutkimukset). Epäily voi myös herätä lapsen oireilun perusteella. Silloin tärkeää on kiinnittää huomio erityisesti käyttäytymisen muutoksiin.
Jos epäilyn selvittäminen ei etene poliisin tutkinnassa, se ei ole välttämättä merkki siitä, etteikö väkivaltaa olisi (ks. rikostutkinta). Lapsen suojelun tarpeen selvittäminen on aina sosiaalityöntekijän vastuulla riippumatta poliisin tai muiden viranomaisten ratkaisuista.
Työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä
Työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä – Barnahus
Lapseen kohdistuvan väkivallan muodot
- Fyysinen väkivalta (töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, raapiminen, ravistaminen yms.)
- Henkinen väkivalta (alistaminen, kontrollointi, nimittely, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus yms.)
- Seksuaaliväkivalta (seksuaalinen häirintä, verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta, raiskaus, raiskauksen yritys, painostaminen seksiin, seksuaalisella väkivallalla uhkailu, ehkäisyn kieltäminen yms.)
- Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti (esim. lapsen jättäminen ilman hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteessa, jossa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen vahingoittaminen lääkkeillä, kemikaaleilla, liuottimilla yms.)
- Taloudellinen väkivalta (itsenäisen rahankäytön estäminen, pakottaminen omien rahojen antamiseen toiselle, työnteon häiritseminen, pikavippien ottaminen toisen nimiin/velkauttaminen yms.)
- Kulttuuriin, kunniaan tai uskontoon liittyvä väkivalta (uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkailu uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, itsemääräämisoikeuden tai koskemattomuuden loukkaaminen/rajoittaminen, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitto yms.)
- Digitaalinen väkivalta (teknologian hyödyntäminen häirinnässä, kontrolloinnissa, tarkkailussa ja seurannassa)
- Vaino (ei-toivottua, tarkoituksellista ja toistuvaa seuraamista ja häiritsemistä, joka aiheuttaa kohteessa pelkoa ja ahdistusta)
Huoltoriita lapseen kohdistuvana väkivaltana
- Erilaiset väkivaltaepäilyt voivat liittyä huoltoriitaan ja niiden arviointi voi olla haastavaa tilanteen kärjistymisen myötä. On kuitenkin tärkeää, ettei lapsen suojelun tarpeen arviointia sivuuteta huoltoriidan perusteella. Tilanteen jäsentämiseen voi hyödyntää arviointia siitä, onko kyseessä tasapeliriita, korkean konfliktitason ero vai korkean turvallisuusriskin ero. Tunnista, puutu ja auta – keinoja vieraannuttamisen tunnistamiseen ja perheiden auttamiseen by Ensi- ja turvakotien liitto – Issuu
- Huoltoriidan yhteydessä lapsen haastattelussa on tärkeä huomioida mahdollinen aikuisen lapseen vaikuttaminen.
- Vieraannuttava käyttäytyminen on yksi lapseen kohdistetun väkivallan muodoista ja se tarkoittaa aikuisen pyrkimystä vaikuttaa haitallisesti lapsen ja vieraannuttamisen kohteena olevan vanhemman väliseen suhteeseen. Vieraannuttava käytös voi pitää sisällään esimerkiksi toisen vanhemman mustamaalaamista, lapsen manipuloimista, perusteettomien pelkojen herättämistä toisesta vanhemmasta sekä tapaamisten tai kontaktin rajoittamista.
- Vieraannuttaminen voi olla lievää ja tahatonta sekä usein myös tiedostamatonta. Toisessa ääripäässä näyttäytyy tahallinen ja tarkoitushakuinen vakava lapsen manipulointi.
- Vanhempien parisuhteen aikainen väkivalta voi jatkua eron jälkeen vainon ja pakottavan kontrollin muodossa, joka usein laajenee kohdistumaan myös lapseen.
- Huoltoriitatilanteissa tärkeää on havaintojen puheeksi otto ja vanhemman psykoedukaatio, vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistaminen sekä taustalla vaikuttavien tekijöiden käsittely.
- Huoltoriitatilanteissa voi olla hyvä kääntyä jo varhain Vaativat erot -asiantuntijatyöryhmien puoleen.
Asiakkaalle
Asiakkaalle
Epäily lapseen kohdistuneesta väkivallasta voi herätä kenelle tahansa. Lapsi saattaa puhua kokemuksistaan jollekin, lapsella voi olla jokin fyysinen jälki, kuten nirhauma tai mustelma, tai lapsi voi oireilla jotenkin muuten huolestuttavasti, mikä herättää epäilyn väkivallasta.
Lapseen kohdistuvan väkivallan muodot
- Fyysinen väkivalta (töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, raapiminen, ravistaminen yms.)
- Henkinen väkivalta (alistaminen, kontrollointi, nimittely, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus yms.)
- Seksuaaliväkivalta (seksuaalinen häirintä, verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta, raiskaus, raiskauksen yritys, painostaminen seksiin, seksuaalisella väkivallalla uhkailu, ehkäisyn kieltäminen yms.)
- Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti (esim. lapsen jättäminen ilman hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteessa, jossa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen vahingoittaminen lääkkeillä, kemikaaleilla, liuottimilla yms.)
- Taloudellinen väkivalta (itsenäisen rahankäytön estäminen, pakottaminen omien rahojen antamiseen toiselle, työnteon häiritseminen, pikavippien ottaminen toisen nimiin/velkauttaminen yms.)
- Kulttuuriin, kunniaan tai uskontoon liittyvä väkivalta (uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkailu uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, itsemääräämisoikeuden tai koskemattomuuden loukkaaminen/rajoittaminen, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitto yms.)
- Digitaalinen väkivalta (teknologian hyödyntäminen häirinnässä, kontrolloinnissa, tarkkailussa ja seurannassa)
- Vaino (ei-toivottua, tarkoituksellista ja toistuvaa seuraamista ja häiritsemistä, joka aiheuttaa kohteessa pelkoa ja ahdistusta)
Jos aikuiselle herää epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta, lapsen kanssa jutellaan johdattelematta lasta. Asiasta laaditaan lastensuojeluilmoitus ja mahdollisesti rikosilmoitus poliisille.
Lapsen kertoma voi herättää aikuisessa paljon tunteita. On silti tärkeää pysyä itse rauhallisena ja välttää lapsen liikaa ”jututtamista”. Lapsen haastattelu on syytä jättää ammattilaisille, koska aikuisen sanat voivat herkästi muuttaa lapsen tarinaa.
Lasten kanssa työskentelevät ovat velvoitettuja tekemään viiveettä sekä lastensuojeluilmoituksen että rikosilmoituksen, kun epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta tulee esiin. Yksityishenkilöillä on oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus. Älä luota siihen, että joku muukin varmasti on huomannut lapsen oireilun tai fyysiset jäljet vaan toimi.