Psykososiaalinen tuki
Psykososiaalisella tuella pyritään edistämään potilaan ja hänen läheistensä psyykkistä, hengellistä ja sosiaalista selviytymistä sairauden eri vaiheissa. Tuki on moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä seurakuntien ja eri järjestöjen kanssa.
Parantumattomaan sairauteen sairastuminen on aina kriisi potilaalle, hänen läheisilleen ja perheen lapsille. Vaatii aikaa hyväksyä, että sairaus on jatkossa osa elämää. Sairastunut voi saada apua vertaistuen ja erilaisten potilasjärjestöjen kautta. Läheisten tehtävänä on tukea ja kuunnella sairastunutta, mutta myös läheiset tarvitsevat tukea ja aikaa sopeutua uuteen elämäntilanteeseen.
Jos perheessä on lapsia ja nuoria, heidän tukemisensa on erityisen tärkeää. Heille tulee kertoa ikätasoa vastaavalla tavalla läheisen sairaudesta ja kuolemasta. Lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, sosiaalityö ja erilaiset järjestöt tarjoavat apua ja tukea lapsiperheille.
Potilaalle
Psyykkisten oireiden hoito on aina osa palliatiivisen potilaan kokonaishoitoa. Kysymykset psyykkisestä voinnista kuuluvat hoitorutiiniin somaattisten tutkimusten ja hoitojen rinnalle hoidon kaikissa vaiheissa.
Kuoleman ja tunteiden puheeksiottaminen on tärkeää.
Sopeutumiseen tukeminen, avun tarjoaminen:
- Ensisijaisesti perustason palvelut omassa sosiaali- ja terveyskeskuksessa
- Erityistason mielenterveyspalvelut, mikäli tilanne pitkittyy ja herää epäily vakavasta mielenterveyshäiriöstä tai psykiatrisen osastohoidon tarpeesta
Erityistason palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden konsultaatiot ohjataan psykiatrian tehostettuun avohoidon yksikköön, jossa arvioidaan potilaan psyykkinen vointi sekä hoidontarve. Psykiatrian tehostetun avohoidon yksikkö on avoinna 24/7.
Potilaan tai hänen läheisensä voi ohjata myös perustason psykiatrisen sairaanhoitajan tai depressiohoitajan vastaanotolle. Heidän vastaanotollensa pääsee ilman lähetettä. Jos potilaalla tai hänen läheisellään ei ole voimia itse varata aikaa, voi hoitohenkilökunta heidän luvallaan varata ajan oman paikkakunnan sosiaali-ja terveyskeskuksesta.
HEA- Henkinen ensiapu
Keskussairaalassa toimii myös Henkisen ensiavun ryhmä, johon hoitohenkilökunta voi olla yhteydessä 24/7. HEA toimii keskussairaalan tiloissa.
Henkinen ensiapu antaa henkistä ensiapua äkillisen kriisin kohdanneelle ihmiselle Seinäjoen keskussairaalassa. Henkinen ensiapu on läsnäoloa potilaan, läheisten ja/tai henkilökunnan kanssa sekä kuuntelemista ja myötäelämistä shokkivaiheessa.
Sairauden palliatiivisen hoitovaiheen aikana potilaan ja läheisten on mahdollista pohtia elämään/vakaumukseen liittyviä asioita. Joskus haastavista ja vaikeista asioista voi olla helpompaa puhua muille kuin omille läheisille. Näissä kohdissa sairaalapappi/seurakunnan työntekijä voi olla luonteva keskustelukumppani. Tukemisen kannalta olisi parasta, jos keskustelusuhde olisi syntynyt jo ennen saattohoitovaihetta.
Sielunhoitotapaamisissa potilaan/läheisten kanssa on mahdollista:
- pohtia omaan vakaumukseen, hengellisyyteen, olemassaoloon ja elämän tarkoitukseen ja merkitykseen liittyviä kysymyksiä
- puhua sairauden tuomasta kriisistä ja elämäntilanteen muutoksesta
- puhua luopumisen surusta, arkielämän asioista ja ihmissuhteista
- muistella elettyä elämää
- puhua kuolemasta
- suunnitella hautajaisia
- viettää ehtoollista ja rukoushetkiä
- hiljentyä ja olla kiireettömästi yhdessä
- etsiä lohdutusta ja toivoa
Erityistasolla
Tieto parantumattomasta sairaudesta voi aktivoida potilaan ja läheisten hengellisen tuen tarpeen. Keskussairaalassa sairaalapappi voi olla haastavassa elämän muutostilanteessa luonteva keskustelukumppani, vaikka vakaumukseen ja eksistentiaaliseen (olemassaoloa koskevaan) ahdistukseen liittyviä kysymyksiä ei sanoitettaisikaan uskonnollisin termein.
Sairaalapappi toimii yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Tavoitteena on potilaan/läheisten kokonaisvaltaisen hoidon tukeminen.
Sairaalapapeilla on sairaalasielunhoidon ja kriisityön erikoistumiskoulutus. He toimivat aina potilaan/läheisten vakaumusta kunnioittaen. Sairaalapappia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Sairaalapappi on tarvittaessa yhteydessä muihin kirkkoihin ja uskonnollisiin ryhmiin ja hankkii potilaalle/läheisille heidän toivomaansa vakaumuksen mukaista sielunhoidollista apua.
- Sielunhoitosuhde käynnistyy henkilökunnan tai potilaan/läheisten yhteydenotosta. Tapaamisen taustalla on aina potilaan/läheisten oma tahto keskusteluun. Hoitohenkilökunnan on kuitenkin kerrottava heille mahdollisuudesta tavata sairaalapappi.
Päivystävän sairaalapapin tavoittaa Seinäjoen Keskussairaalassa joka päivä klo 7-22 soittamalla numeroon 050 558 5163 (henkilökunnan lyhytvalinta puh. 2006)
Sosiaali- ja terveyskeskuksissa
Seurakuntien papeilla ja diakoneilla on valmiudet tukea potilaita/läheisiä parantumattoman sairauden aikana. He voivat olla keskustelukumppaneina, vaikka vakaumukseen ja eksistentiaaliseen (olemassaoloa koskevaan) ahdistukseen liittyviä kysymyksiä ei sanoitettaisikaan uskonnollisin termein.
Seurakunnilla on yleensä yhteydet alueensa hoitolaitoksiin. Seurakuntien työntekijöiden yhteystiedot ovat myös hoitolaitoksien henkilökunnan tiedossa.
Seurakuntien työntekijät toimivat yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Heitä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Seurakunnilla on kotisivut, joissa on työntekijöiden yhteystiedot. Useissa seurakunnissa on myös päivystävä pappi, johon voidaan ottaa yhteyttä potilaan/läheisten toiveesta. Monissa seurakunnissa työntekijät käyvät säännöllisesti vuodeosastoilla ja palveluyksilöissä pitämässä hartaus- ja ehtoollishetkiä.
Alueellamme toimii saattohoidon vapaaehtoisia. Heitä on kouluttanut Pohjanmaan syöpäyhdistys yhteistyössä sairaalasielunhoidon kanssa. Lisäksi seurakunnat ovat kouluttaneet omia vapaaehtoisia.
Tukihenkilö:
- toimii potilaan ja/tai hänen läheistensä tukena ja voi antaa hengähdystauon läheisille.
- voi käydä potilasta tapaamassa, kun läheiset ovat kaukana tai kiireisiä.
- on kuuntelija, vieressä istuja ja keskustelija sairauden keskellä.
- on saanut tehtävään koulutuksen.
- eivät osallistu varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin.
- ovat allekirjoittaneet vaitiololupauksen.
- toimivat potilaan ehdoilla hänen toiveitaan kunnioittaen.
Yhteyden tukihenkilöön saa henkilökunnan, sairaalapappien ja Pohjanmaan syöpäyhdistyksen kautta. (LINKKI TULOSSA)
Läheisille
Psyykkisten oireiden hoito on aina osa palliatiivisen potilaan kokonaishoitoa. Kysymykset psyykkisestä voinnista kuuluvat hoitorutiiniin somaattisten tutkimusten ja hoitojen rinnalle hoidon kaikissa vaiheissa.
Kuoleman ja tunteiden puheeksiottaminen on tärkeää.
Sopeutumiseen tukeminen, avun tarjoaminen:
- Ensisijaisesti perustason palvelut omassa sosiaali- ja terveyskeskuksessa
- Erityistason mielenterveyspalvelut, mikäli tilanne pitkittyy ja herää epäily vakavasta mielenterveyshäiriöstä tai psykiatrisen osastohoidon tarpeesta
Erityistason palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden konsultaatiot ohjataan psykiatrian tehostettuun avohoidon yksikköön, jossa arvioidaan potilaan psyykkinen vointi sekä hoidontarve. Psykiatrian tehostetun avohoidon yksikkö on avoinna 24/7.
Potilaan tai hänen läheisensä voi ohjata myös perustason psykiatrisen sairaanhoitajan tai depressiohoitajan vastaanotolle. Heidän vastaanotollensa pääsee ilman lähetettä. Jos potilaalla tai hänen läheisellään ei ole voimia itse varata aikaa, voi hoitohenkilökunta heidän luvallaan varata ajan oman paikkakunnan sosiaali-ja terveyskeskuksesta.
HEA – Henkinen ensiapu
Keskussairaalassa toimii myös Henkisen ensiavun ryhmä, johon hoitohenkilökunta voi olla yhteydessä 24/7. HEA toimii keskussairaalan tiloissa.
Henkinen ensiapu antaa henkistä ensiapua äkillisen kriisin kohdanneelle ihmiselle Seinäjoen keskussairaalassa. Henkinen ensiapu on läsnäoloa potilaan, läheisten ja/tai henkilökunnan kanssa sekä kuuntelemista ja myötäelämistä shokkivaiheessa.
Erityistasolla
Sairauden palliatiivisen- tai saattohoitovaiheen aikana potilaan ja läheisten on mahdollista pohtia elämään/vakaumukseen liittyviä asioita. Joskus haastavista ja vaikeista asioista voi olla helpompaa puhua muille kuin omille läheisille. Näissä kohdissa sairaalapappi voi olla luonteva keskustelukumppani. Tukemisen kannalta olisi parasta, jos keskustelusuhde olisi syntynyt jo ennen saattohoitovaihetta
Tieto parantumattomasta sairaudesta voi aktivoida potilaan ja läheisten hengellisen tuen tarpeen. Sairaalapappi voi olla haastavassa elämän muutostilanteessa luonteva keskustelukumppani, vaikka vakaumukseen ja eksistentiaaliseen (olemassaoloa koskevaan) ahdistukseen liittyviä kysymyksiä ei sanoitettaisikaan uskonnollisin termein.
Sairaalapappi toimii yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Tavoitteena on potilaan/läheisten kokonaisvaltaisen hoidon tukeminen.
Sairaalapapeilla on sairaalasielunhoidon ja kriisityön erikoistumiskoulutus. He toimivat aina potilaan/läheisten vakaumusta kunnioittaen. Sairaalapappia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Sairaalapappi on tarvittaessa yhteydessä muihin kirkkoihin ja uskonnollisiin ryhmiin ja hankkii potilaalle/läheisille heidän toivomaansa vakaumuksen mukaista sielunhoidollista apua.
- Sielunhoitosuhde käynnistyy henkilökunnan tai potilaan/läheisten yhteydenotosta. Tapaamisen taustalla on aina potilaan/läheisten oma tahto keskusteluun. Hoitohenkilökunnan on kuitenkin kerrottava heille mahdollisuudesta tavata sairaalapappi.
- Päivystävän sairaalapapin tavoittaa Seinäjoen Keskussairaalassa joka päivä klo 7-22 soittamalla numeroon 050 558 5163 (henkilökunnan lyhytvalinta puh. 2006)
Sielunhoitotapaamisissa potilaan/läheisten kanssa on mahdollista:
- pohtia omaan vakaumukseen, hengellisyyteen, olemassaoloon ja elämän tarkoitukseen ja merkitykseen liittyviä kysymyksiä
- puhua sairauden tuomasta kriisistä ja elämäntilanteen muutoksesta
- puhua luopumisen surusta, arkielämän asioista ja ihmissuhteista
- muistella elettyä elämää
- puhua kuolemasta
- suunnitella hautajaisia
- viettää ehtoollista ja rukoushetkiä
- hiljentyä ja olla kiireettömästi yhdessä
- etsiä lohdutusta ja toivoa
Sosiaali- ja terveyskeskuksissa
Seurakuntien papeilla ja diakoneilla on valmiudet tukea potilaita/läheisiä parantumattoman sairauden aikana. He voivat olla keskustelukumppaneina, vaikka vakaumukseen ja eksistentiaaliseen (olemassaoloa koskevaan) ahdistukseen liittyviä kysymyksiä ei sanoitettaisikaan uskonnollisin termein.
Seurakunnilla on yleensä yhteydet alueensa hoitolaitoksiin. Seurakuntien työntekijöiden yhteystiedot ovat myös hoitolaitoksien henkilökunnan tiedossa.
Seurakuntien työntekijät toimivat yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Heitä sitoo vaitiolovelvollisuus.
Seurakunnilla on kotisivut, joissa on työntekijöiden yhteystiedot. Useissa seurakunnissa on myös päivystävä pappi, johon voidaan ottaa yhteyttä potilaan/läheisten toiveesta. Monissa seurakunnissa työntekijät käyvät säännöllisesti vuodeosastoilla ja palveluyksilöissä pitämässä hartaus- ja ehtoollishetkiä.
Alueellamme toimii saattohoidon vapaaehtoisia. Heitä on kouluttanut Pohjanmaan syöpäyhdistys yhteistyössä sairaalasielunhoidon kanssa. Lisäksi seurakunnat ovat kouluttaneet omia vapaaehtoisia.
Tukihenkilö:
- toimii potilaan ja/tai hänen läheistensä tukena ja voi antaa hengähdystauon läheisille.
- voi käydä potilasta tapaamassa, kun läheiset ovat kaukana tai kiireisiä.
- on kuuntelija, vieressä istuja ja keskustelija sairauden keskellä.
- on saanut tehtävään koulutuksen.
- eivät osallistu varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin.
- ovat allekirjoittaneet vaitiololupauksen.
- toimivat potilaan ehdoilla hänen toiveitaan kunnioittaen.
Yhteyden tukihenkilöön saa henkilökunnan, sairaalapappien ja Pohjanmaan syöpäyhdistyksen kautta. (LINKKI TULOSSA)
Ammattilaisille
Psyykkisten oireiden hoito on aina osa palliatiivisen potilaan kokonaishoitoa. Kysymykset psyykkisestä voinnista kuuluvat hoitorutiiniin somaattisten tutkimusten ja hoitojen rinnalle hoidon kaikissa vaiheissa.
Kuoleman ja tunteiden puheeksiottaminen
Sopeutumiseen tukeminen, avun tarjoaminen
- Ensisijaisesti perustason palvelut omalla sote-asemalla
- Erityistason mielenterveyspalvelut, mikäli tilanne pitkittyy, herää epäily vakavasta mielenterveyshäiriöstä tai psykiatrisen osastohoidon tarpeesta
Erikoissairaanhoidossa (vai käytetäänkö erityistason?) palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden erikoissairaanhoidon konsultaatiot ohjataan psykiatrian tehostettuun avohoidon yksikköön, jossa arvioidaan potilaan psyykkinen vointi sekä hoidontarve. Psykiatrian tehostetun avohoidon yksikkö on avoinna 24/7.
Potilaan tai hänen läheisensä voi ohjata myös perustason psykiatrisen sairaanhoitajan tai depressiohoitajan vastaanotolle. . Heidän vastaanotolle pääsee ilman lähetettä. Jos potilaalla tai hänen läheisellään ei ole jaksamista itse varata aikaa, voi hoitohenkilökunta soittaa ja varata potilaan tai läheisen luvalla hänelle oman paikkakunnan sote-asemalta ajan.
HEA – Henkinen ensiapu
Keskussairaalassa toimii myös Henkisen ensiavun ryhmä, johon hoitohenkilökunta voi olla yhteydessä 24/7. HEA toimii keskussairaalan tiloissa.
Henkinen ensiapu antaa henkistä ensiapua äkillisen kriisin kohdanneelle ihmiselle Seinäjoen keskussairaalassa. Henkinen ensiapu on läsnäoloa potilaan, läheisten ja/tai henkilökunnan kanssa sekä kuuntelemista ja myötäelämistä sokkivaiheessa.
Erikoissairaanhoidossa
Tieto parantumattomasta sairaudesta voi aktivoida potilaan ja läheisten hengellisen tuen tarpeen. Sairaalapappi voi olla haastavassa elämän muutostilanteessa luonteva keskustelukumppani, vaikka vakaumukseen ja eksistentiaaliseen (olemassaoloa koskevaan) ahdistukseen liittyviä kysymyksiä ei sanoitettaisikaan uskonnollisin termein.
Sairaalapappi toimii yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Tavoitteena on potilaan/läheisten kokonaisvaltaisen hoidon tukeminen.
Sairaalapapeilla on sairaalasielunhoidon ja kriisityön erikoistumiskoulutus. He toimivat aina potilaan/läheisten vakaumusta kunnioittaen. Sairaalapappia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Sairaalapappi on tarvittaessa yhteydessä muihin kirkkoihin ja uskonnollisiin ryhmiin ja hankkii potilaalle/läheisille heidän toivomaansa vakaumuksen mukaista sielunhoidollista apua.
Tähän linkki Monikulttuurinen kuolema- ohjeeseen.
- Sielunhoitosuhde käynnistyy henkilökunnan tai potilaan/läheisten yhteydenotosta. Tapaamisen taustalla on aina potilaan/läheisten oma tahto keskusteluun. Hoitohenkilökunnan on kuitenkin kerrottava heille mahdollisuudesta tavata sairaalapappi.
- Päivystävän sairaalapapin tavoittaa Seinäjoen Keskussairaalassa joka päivä klo 7-22 soittamalla numeroon 050 558 5163 (henkilökunnan lyhytvalinta puh. 2006)
Sote-keskuksissa
Seurakuntien papeilla ja diakoneilla on valmiudet tukea potilaita/läheisiä parantumattoman sairauden aikana. He voivat olla keskustelukumppaneina, vaikka vakaumukseen ja eksistentiaaliseen (olemassaoloa koskevaan) ahdistukseen liittyviä kysymyksiä ei sanoitettaisikaan uskonnollisin termein.
Seurakunnilla on yleensä yhteydet alueensa hoitolaitoksiin. Seurakuntien työntekijöiden yhteystiedot ovat myös hoitolaitoksien henkilökunnan tiedossa.
Seurakuntien työntekijät toimivat yhteistyössä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Seurakunnilla on kotisivut, joissa on työntekijöiden yhteystiedot. Useissa seurakunnissa on myös päivystävä pappi, johon voidaan ottaa yhteyttä potilaan/läheisten toiveesta. Monissa seurakunnissa työntekijät käyvät säännöllisesti vuodeosastoilla ja palveluyksilöissä pitämässä hartaus- ja ehtoollishetkiä.
Alueellamme toimii saattohoidon vapaaehtoisia.
Tukihenkilö toimii potilaan ja/tai hänen läheistensä tukena ja voi antaa hengähdystauon läheisille.
Tukihenkilö voi käydä potilasta tapaamassa, kun läheiset ovat kaukana tai kiireisiä.
Tukihenkilö on kuuntelija, vieressä istuja ja keskustelija sairauden keskellä.
He ovat saaneet tehtävään koulutuksen. Heitä on kouluttanut Pohjanmaan syöpäyhdistys yhteistyössä terveydenhuollon ja E-P:n sairaalasielunhoidon kanssa. Myös monet seurakunnat ovat kouluttaneet vapaaehtoisia.
He eivät osallistu varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin.
He ovat allekirjoittaneet vaitiololupauksen.
Tukihenkilöt toimivat potilaan ehdoilla hänen toiveitaan kunnioittaen.
Yhteyden tukihenkilöön saa henkilökunnan, sairaalapappien tai Pohjanmaan syöpäyhdistyksen kautta. (linkki tähän)